Kant, minä ja Marxin Kalle – Vesa Oittinen uppoutui teininä klassikkofilosofeihin, eikä vetovoima ole sammunut - Kulttuuri | HS.fi

Kant, minä ja Marxin Kalle – Vesa Oittinen uppoutui teininä klassikkofilosofeihin, eikä vetovoima ole sammunut

Vesa Oittisen nykyisiin lempivirtauksiin kuuluu ekologinen marxismi. ”Ahneen yksilön kauhistelun asemesta paino on siinä, että pääoman jatkuvan kasvattamisen mekanismi johtaa epäinhimillisiin ja kestämättömiin tuloksiin.”

”Valistuksen ajan alusta 1700-luvulta asti sitä on varjona seurannut vastavalistus eri valekaavuissa, postmodernismiin asti”, professori Vesa Oittinen huomauttaa.

21.10. 2:00 | Päivitetty 21.10. 6:31

Joskus vuoden 1967 nurkilla Teinilehden toimistolle ilmestyi helsinkiläinen teinipoika laukussaan satiirisia sarjakuvastrippejä. Undergroundhenkisistä jutuista innostuttiin ja niitä otettiin oitis lehden palstoille. Seuraavana vuonna Kirjayhtymä julkaisi 17-vuotiaan Vesa Oittisen sarjakuva-albumin Aku Ankka ja Nietzsche eli hyödyllinen huvitus.

”Kyllästyin aika nopeasti undergroundiin, joka ei oikein johtanut mihinkään. Tosin eräs kollegani on yhä vitsaillut, että Nietzsche-kirja on säilyttänyt paikkansa pääteoksenani”, filosofian professori Oittinen muistelee iloisesti.

Ikäisekseen laajasti oppineen Oittisen tie johti yliopistolle ja akateemiseen laitavasemmistoon. Sosiologian sivupolun kautta hän päätyi filosofian laitokselle.

”En kuitenkaan kotiutunut siellä hallinneeseen filosofian analyyttiseen koulukuntaan ja selvitin logiikan kurssinkin vain nipin napin. Vahvimmin minua veti yhteiskuntafilosofia, klassikot kuten Spinoza, Hegel, Kant, Marx, Weber…”

”Analyyttinen filosofia sinänsä oli ja on okay, mutta tuolloin se oli liian hegemonisessa asemassa”, hän tarkentaa.

Oittinen hääri kirjoittajana ja toimittajana ja suomensi useista kielistä, puursi myös mukana J. V. Snellmanin koottujen teosten julkaisemisessa. Hän oli akateeminen sekatyöläinen ja sai vakituisen tutkijanpaikan vasta viidenkymmenen iässä.

Filosofiset klassikot ovat Oittisen keskustelukumppaneita. ”Suhteeni heihin toki muuttuu ajan oloon. Tätä nykyä ajattelen, että G. W. F. Hegeliä suurempi on sittenkin Immanuel Kant, joka jo ymmärsi modernin maailman luonteen.”

Pysyväisen sijan Oittinen antaa myös Karl Marxille. Kuitenkin jo 1970-luvun radikaalissa Marx-buumissa hän huomioi sen harmittavatkin puolet.

”Koska meiltä lähes kokonaan puuttui akateeminen marxilainen traditio, niin vulgääri oppikirjamainen neuvostomarxismi pääsi dominoimaan – vaikka se oli vain yksi versio muiden joukossa”, Oittinen sanoo.

”Sitoutuminen Nkp:n auktorisoimaan marxismiin oli suomalainen erityispiirre, eikä sellaista ilmennyt muualla lännessä.”

Neuvostoliitossa esiintyi riippumatontakin filosofiaa. Oittinen on tutkinut muun muassa Evald Iljenkovia (1924–1979), klassisen filosofian esitaistelijaa, joka lopulta vastoinkäymisissään masentui ja tappoi itsensä.

Oittisen mukaan itänaapurin filosofiassa vallitsee nykyään kirjava tilanne, ja Iljenkovinkin koottuja teoksia julkaistaan.

Läntisessä maailmassa kukkii vapaita marxilaisia suuntauksia, joita Oittinen kiinteästi seuraa ja analysoi. Hänen omiin lempivirtauksiinsa kuuluu ekologinen marxismi. No mutta mitähän se mahtaa sisältää?

”Ekologinen marxismi tutkii ihmisen ja luonnon välistä aineenvaihduntaa”, Oittinen tiivistää.

”Ahneen yksilön kauhistelun asemesta paino on siinä, että pääoman jatkuvan kasvattamisen mekanismi johtaa epäinhimillisiin ja kestämättömiin tuloksiin.”

Oittisen mukaan marxilaisia ideoita ja geologista antroposeeniä, ”ihmisen aikakautta”, yhdistellään niin ikään erittäin kiintoisin uusin tavoin.

Filosofinen tutkimus kukoistaa maailmalla. Emeritusprofessori Oittinen ei kuitenkaan ole tyytyväinen siihen, miten Suomen yliopistohallinnossa kohdellaan täysinpalvelleita ja dosentteja.

”Aikaisemmin emerituksia ja emeritoja ajateltiin voimanlisänä akateemiselle yhteisölle. Mutta enää ei meidän kokemustamme hyödynnetä. Enää ei luentoja halutakaan.”

”Jos tiede ja tutkimus typistetään pelkästään bisnesintressien palvelijoiksi, silloin ei ainakaan tiede jää voitolle.”

Vesa Oittinen

  • Syntyi 1951 Turussa, asuu Helsingissä.

  • Ylioppilas 1971, Alppilan yhteiskoulu. Filosofian maisteri (filosofia) 1985, Helsingin yliopisto. Filosofian lisensiaatti 1990 ja tohtori 1994, Oulun yliopisto.

  • Työskennellyt toimittajana ja kääntäjänä. Tutkijana mm. Suomen Akatemiassa, Oulun yliopistossa ja Ulkoministeriössä 1990-luvulla sekä Aleksanteri-instituutissa 2000–2009. Dosentti.

  • Venäjän filosofian ja aatehistorian professori 2009–2018, Helsingin yliopisto.

  • Lähes 300 julkaisua ja artikkelia. Toimitteita ja kokoelmia. Tieteen luottamustehtäviä Suomessa ja maailmalla.

  • Karl Marx -seuran puheenjohtaja 2002 alkaen.

  • Agricola-suomentajapalkinto, 1988.

  • Avoliitossa.

  • Täyttää 70 vuotta maanantaina 25. lokakuuta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat