Suuri osa nuorista kokee tulevan kauhistuttavana – Ongelma on, että meillä ei ole aidosti uudenlaista kuvaa tulevaisuudesta, sanoo aiheesta kirjan kirjoittanut Otto Tähkäpää - Kulttuuri | HS.fi

Suuri osa nuorista kokee tulevan kauhistuttavana – Ongelma on, että meillä ei ole aidosti uudenlaista kuvaa tulevaisuudesta, sanoo aiheesta kirjan kirjoittanut Otto Tähkäpää

Otto Tähkäpää kirjoitti lapsille kirjan tulevaisuudentutkimuksesta.

Otto Tähkäpää työskentelee Lasten ja nuorten säätiön osana toimivassa Tulevaisuuskoulussa. Hän opettaa tulevaisuusajattelua lapsille ja nuorille sekä heidän kanssaan työskenteleville aikuisille.

26.10. 13:47

Lapset ovat tulevaisuus, mutta mitä lapset ajattelevat tulevaisuudesta? Kysymys on tärkeä, sillä lasten käsitykselle tulevaisuudesta perustuu se, millainen maailmasta aikanaan tulee.

Tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää on kirjoittanut ja Ilpo Rybatzki kuvittanut kirjan Telin tutkimusmatka tulevaisuuksiin (Tammi), jossa lapsille esitellään tulevaisuudentutkimuksen perusteita. Kirja avartaa hauskan tarinan kautta lasten ajattelua tulevaisuudesta.

Teoksen olennainen viesti on jo sen nimessä – ei matka tulevaisuuteen, vaan tulevaisuuksiin.

”Tulevaisuudentutkimuksen lähtöajatus on, ettei ole jotain yhtä tiettyä tulevaisuutta joka tulisi toteutumaan, vaan että on monia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia joita voidaan tutkia ja joihin voidaan vaikuttaa“, Tähkäpää sanoo.

Tässä paljastuu tulevaisuuskäsityksemme tavanomainen virhe. “Ajattelemme tulevaisuuden olevan jotain ennalta määrättyä, joka vain tupsahtaa eteemme.”

Kirjan kuvitusta.

Tähkäpää työskentelee Lasten ja nuorten säätiön osana toimivassa Tulevaisuuskoulussa. Hän opettaa tulevaisuusajattelua lapsille ja nuorille sekä heidän kanssaan työskenteleville aikuisille.

“Monille on iso oivallus, että tulevaisuudessa on vaihtoehtoja ja että se muotoutuu tässä hetkessä, sen perusteella mitä tehdään ja mitä ei tehdä. On suorastaan voimaannuttavaa, että olemme kaikki tulevaisuuden tekijöitä.”

Lapsille opetetaan tulevaisuustaitoja, kykyä lukea tulevaisuuden merkkejä tässä hetkessä. Siinä avuksi ovat tulevaisuudentutkimuksen peruskäsitteet, kuten megatrendit, heikot signaalit ja mustat joutsenet eli yllättävät ilmiöt. Ne kaikki esitellään kirjassa lapsille sopivaan tapaan.

Olemme tottuneet ajattelemaan historian kautta. Näemme, koemme ja tulkitsemme kaiken uuden tuttujen mallien kautta. Rakennamme itsellemme vankiloita käsityksillämme.

“On tärkeää, että lapset eivät rakentaisi itselleen vankiloita siitä, että nämä asiat ovat minulle mahdollisia ja nämä eivät”, Tähkäpää pohtii.

Mallien purkamiseksi tarvitaan ajattelun välineitä. Tulevaisuuden avartaminen onnistuu lapsilta paljon helpommin kuin aikuisilta. “Me aikuiset ajattelemme, että näin asiat vain on, lapset ajattelevat, että mitä jos se ei olisikaan niin.”

Kyse on lopulta kuvittelukyvystä. Tulevaisuudentutkimus on suomalaisen tutkijan Elina Hiltusen mukaan faktat plus mielikuvitus.

“Se on erilainen tieteenala kuin muut, koska tutkitaan jotain mitä ei ole olemassa. Siinä tarvitaan väistämättä mielikuvitusta”, Tähkäpää sanoo.

Miten lapsille sitten voi opettaa jotain niin abstraktia? Kytkemällä se käytännön asioihin.

“Pienempien lasten kanssa se on toiminnallisuutta, taidetta ja tarinoita. Koti, ruoka ja koulu ovat asioita, joista lapset saavat kiinni. On kuviteltu unelmakotia ja unelmakotikaupunkia.”

Tulevaisuudentutkimuksessa tarvitaan väistämättä mielikuvitusta, sanoo Otto Tähkäpää.

Historian ja tulevaisuuden tutkimus eivät lopulta eroa niin valtavasti toisistaan. Kyse on suurista linjoista ja tarinoista. Tähkäpää on taustaltaan historioitsija. Tehdessään väitöskirjaansa vuonna 2015 hän näki, miten Suomessa oli vallalla synkkä näkemys tulevaisuudesta. ”Ajateltiin Suomen olevan Kreikan tiellä.”

Historia toi perspektiiviä.

“1950–60-luvuilla Suomi oli sodan runtelema maa, mutta ajateltiin, että tulevaisuus on muovailuvahaa käsissämme ja voimme tehdä siitä toisenlaisen. 2015 asiat olivat paljon paremmin, mutta tulevaisuus nähtiin hyökyaaltona joka vyöryy päällemme ja voimme vain yrittää selviytyä.”

Tähkäpää päätti alkaa tutkia mikä oli mennyt pieleen, miksi tulevaisuussuhteemme on niin synkkä. Hän ymmärsi, että meiltä puuttuu taitoja käsitellä ja ajatella tulevaisuutta rakentavalla tavalla.

Kyse on ajattelusta, nyt. Tulevaisuuden muuttaminen on oman ajattelun muuttamista tässä hetkessä. Se on tärkeää koko yhteiskunnalle.

“Jos kyky uudistaa tulevaisuuskuvia rapautuu, se enteilee yhteiskunnan elinvoiman menettämistä. Mielestäni elämme sellaista aikaa.”

Tämän hetken tulevaisuuskuvat Tähkäpää jakaa neljään ryhmään. Nykymenon jatkuminen, romahdus, tai käpertyminen menneeseen, jota hänen mukaansa oikeistopopulismi edustaa – tai neljäntenä vaihtoehtona jotain ihan muuta. Kolme ensimmäistä eivät käy. Ongelma on, että meillä ei ole visiota neljännestä, siitä mitä se ihan muu olisi.

“Se aiheuttaa toivottomuutta.”

Mutta ovatko nuoret toivottomia ja visiottomia? Elokapina on juuri osoittanut mieltään ja vaatinut toimenpiteitä toisenlaisen tulevaisuuden vuoksi.

Tähkäpää muistuttaa, että Elokapinaan osallistuu vain pieni osa nuorista. Samaan aikaan kansainvälisen tutkimuksen mukaan 77 prosenttia eri maiden nuorista kokee tulevaisuuden kauhistuttavana. 56 prosentin mielestä ihmiskunta on tuhoon tuomittu. Karmeita lukuja.

Miksi on niin vaikeaa tehdä jotain toisin? Muutokset tuntuvat vaikeilta, kun ne ovat edessäpäin, mutta kun ne on tehty, niistä tulee itsestäänselvyyksiä.

”Lykkäämme muutoksia vuosikymmeniä, diskonttaamme päätöksiä tulevaan. Lapset lykkäävät huoneensa siivoamista, aikuiset ilmastonmuutokseen vastaamista. Sitten vain tehdään muutos, samantien ja se unohtuu parissa päivässä. Totta kai me tehtiin se.”

Muutoksia suurennellaan siis etukäteen. Kaiken kaikkiaan tulevaisuudesta puhuttaessa tarvitaan suhteellisuudentajua.

”Tulevaisuudentutkijat ovat julistaneet, että maailma muuttuu seuraavan 20 vuoden aikana enemmän kuin edellisen 200 aikana. No tuskinpa.”

Tulevaisuutta ei tutkijan mukaan tarvitse miettiä enemmän vaan paremmin. Mitä enemmän ajattelemme tulevaisuutta rakentavasti, sitä vähemmän se pelottaa. Ymmärrämme, että siihen voi vaikuttaa.

Onko nuorissa vielä optimismia? Mitä lapset ja nuoret haluavat tulevaisuudelta?

“Kun kysytään nuorilta mitä he haluavat 2050-luvusta, vastaus on kauhea pettymys monelle aikuiselle. Se on kuin aikamatka 1950-luvulle. Nuorten ajatukset tulevaisuudesta ovat hyvin konservatiivisia. Perhe, koti, pysyvä työpaikka. Niitä he haluavat.”

Otto Tähkäpää Helsingin Kirjamessuilla Töölönlahti-lava, 29.10. klo 10:30 - 11:00.

Kirjan kuvitusta.

Kirjan kuvitusta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat