Elokuvalippu voi maksaa Suomessa jo 24 euroa – Hinnat ovat nousseet vuosien aikana huomattavasti: ”Kipurajaa ei ole” - Kulttuuri | HS.fi

Elokuva­lippu voi maksaa Suomessa jo 24 euroa – Hinnat ovat nousseet vuosien aikana huomattavasti: ”Kipurajaa ei ole”

Elokuvateatterilippujen hinnat ovat koronaviruspandemian takia nousseet Suomessa joitakin kymmeniä senttejä. Syyskuun jälkeen elokuvalipun keskihinta oli 12,31 euroa.

Finnkinolla on Helsingin Itäkeskuksessa Imax-sali.

13.10. 9:50

Onko elokuvissa käynti Suomessa kallista puuhaa? Aika usein ihmiset kuuluvat sitä valittelevan.

Kaikki on suhteellista. Jos haluaa nähdä uusimman Bond-elokuvan viikonloppuna esimerkiksi Helsingissä Finnkinon kaikkein parhaimmassa salissa, kokemus maksaa kalleimmillaan lähes 24 euroa. Mutta jos päättää mennä katsomaan elokuvan arkipäivänä aivan tavalliseen saliin, hinta putoaa noin 16 euroon.

Monia muita elokuvia pääsee katsomaan sitäkin edullisemmin.

Suomessa elokuvateatterilippujen hinnat ovat kasvaneet 13 vuodessa 3,45 euroa. Kun vuoden 2007 lopussa elokuvateatterilipun keskihinta oli 7,8 euroa, oli summa viime vuoden lopussa 11,25 euroa. Luvut käyvät ilmi Filmikamarin ja Suomen elokuvasäätiön tilastoista.

”Keskihinta saattaa vaihdella vuoden aikana kovastikin”, sanoo elokuva-alan yhdistysten keskusjärjestön Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen.

Koistisen mukaan tämän vuoden syyskuun jälkeen elokuvalipun keskihinta oli 12,31 euroa.

”Joissakin maakunnissa on edelleen liian halvat liput.”

Esimerkiksi Bond-elokuva, jota katsotaan paljon premium-saleissa, on hieman nostanut keskihintaa. Se lasketaan siten, että kaikki lipputulot jaetaan kaikilla kävijöillä.

Koistisen mielestä elokuvalippujen hinnoittelu ei ole Suomessa välttämättä ihan kohdillaan.

”Joissakin maakunnissa on edelleen liian halvat liput, mutta se on yrittäjien oma asia. Joka paikkakunnalla elokuvateatteriyrityksen pitää arvioida, mikä on se hinta, mitä siellä ollaan valmiita maksamaan. Jotkut miettivät optimaalisemmin, jotkut vähemmän optimaalisesti.”

Koistisen mukaan Suomessa elokuvateatterilippujen keskihintaa laskevat sarjaliput.

”Jos on hintatietoinen ja käy paljon elokuvissa, siihen hintaan pystyy vaikuttamaan ostamalla sarjalippuja. Suomessa on aika vahva sarjalippukulttuuri.”

Samaa sanoo Finnkinon kaupallinen johtaja Hannele Wolf-Mannila. Finnkino on Suomen suurin elokuvaketju, jonka lippujen hinnoittelumalli perustuu elokuvien kysyntään. Lisäksi elokuvalipun hintaan vaikuttavat muun muassa viikonpäivä, ajankohta, sali ja kaupunki.

”Lauantai on suosituin päivä. Se on kalliimpi kuin arkipäivä päivällä”, Wolf-Mannila sanoo.

Wolf-Mannilan mukaan tällä hetkellä edullisimmat elokuvaliput ovat Lappeenrannassa, jossa esimerkiksi Bond-lippu viikonloppuna maksaa 18,40 euroa, arkena 15,90 euroa.

Kaikilla Finnkinon paikkakunnilla, kuten juuri Lappeenrannassa tai vaikkapa Porissa, ei ole tarjolla erikoissaleja.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on kaikkiaan kuusi erilaista premium-salia, jotka panostavat viihtyvyyteen entistä paremmilla äänentoistolaitteilla ja esitysteknologialla sekä istuinmukavuudella ja tarjoiluilla. Täydellisimmän elokuvakokemuksen lupaa kallein Imax-sali, joita on vain yksi, Helsingissä.

Koronaviruspandemia vaikeutti elokuvateatterien toimintaa ja johti suuriin tulonmenetyksiin. Niiden paikkaamiseksi esimerkiksi Finnkino päätti kesällä, että elokuvissa saa syödä vain heidän myymälästään ostettuja tuotteita, eikä uudistusta olla näillä näkymin perumassa.

Lippujen hintoja ei Wolf-Mannilan mukaan olla nyt nostamassa.

Koistisen mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että elokuvateatterilippujen hinnat ovat koronaviruspandemian takia nousseet Suomessa joitakin kymmeniä senttejä, mutta vielä ei pystytä sanomaan, mihin summaan lippujen keskihinta tänä vuonna lopulta asettuu.

Mikä mahtaa olla kipuraja, hinta, jota elokuvankävijä ei suostu enää maksamaan?

”Sitä on tosi vaikea arvioida. Aktiiviset elokuvissa kävijät ostavat meiltä paljon sarjalippuja, jolloin elokuvan hinta on aina sama”, Wolf-Mannila sanoo.

Koistisen mukaan kipurajaa ei ole. Hän tarkoittaa sitä, että jos elokuva kiinnostaa jotakuta tarpeeksi ja se tarjoillaan riittävän kiinnostavassa palveluympäristössä, kattoa hinnalle ei ole.

Elokuvateatterit panostavat erikoissaleihin ympäri maailmaa, ja sille on tarvetta erityisesti nyt, kun suoratoistopalvelut valtaavat alaa. Hiljattain HBO Max kertoi, että uudet Warner Bros -elokuvat tulevat suoratoistopalveluun 45 päivää elokuvateatteriensi-illan jälkeen.

Kuinka todellisena uhkana Koistinen ja Wolf-Mannila näkevät suoratoistopalvelut leffateattereille?

”Tällä hetkellä suurin osa elokuvista tulee teattereihin ensin, ja uskon, että näin tulee tapahtumaan jatkossakin, koska elokuvien tuotanto on kallista. Suurin osa elokuvan tekijän tuotoista tulee elokuvateatterilipuista. Siksi uskon, että elokuvan tekijöillä on intressi tuoda elokuva ensin teattereihin”, Wolf-Mannila sanoo.

”Esimerkiksi nyt Dyynin tai Bondin luvuista nähdään, että kyllä ihmiset ovat halukkaita palaamaan elokuviin.”

Koistinen näkee ainoana uhkana sen, miten usein elokuvateatterit saavat tulevaisuudessa yksinoikeuden näyttää elokuvaa, sillä samalla se tarkoittaa uhkaa volyymibisnekselle.

Voisiko tulevaisuudessa elokuvateatterissa käyminen muuttua vain eliitin puuhaksi?

”Eivät meillä leffateatterit kuole, jos elokuvien julkaisuikkunat katoavat, mutta en ole ihan varma, minkä kokoisella paikkakunnilla niitä enää on. Eli ei nyt eliitin puuhaksi muutu, mutta kuinka suuri paikkakunta silloin pitää olla, että on mahdollisuus käydä katsomassa mainstream-elokuvia hyvissä ympäristöissä”, Koistinen sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat