Suunnittelija Inni Pärnänen haluaa työssään selvittää, mitä eri materiaaleista voi tehdä: ”Tekeminen on minulle meditatiivista olemista tämän kiivaan ajan keskellä” - Kulttuuri | HS.fi

Suunnittelija Inni Pärnänen haluaa työssään selvittää, mitä eri materiaaleista voi tehdä: ”Tekeminen on minulle meditatiivista olemista tämän kiivaan ajan keskellä”

Taiteilija-muotoilija Inni Pärnäsen työskentely perustuu graafisten muotojen ja rakenteiden järjestelyyn ja eri materiaalien mahdollisuuksien tutkimiseen.

Inni Pärnäsen työhuoneen ikkunassa oleva reliefi muistuttaa muodoltaan keskiajan goottilaisen kirkon ruusuikkunaa.

26.10. 2:00 | Päivitetty 26.10. 7:00

Ensimmäinen lumoava muotomaailma, jonka taiteilija-muotoilija Inni Pärnänen muistaa lapsuudestaan, olivat preparaatit hänen eläinlääkärinä työskennelleen äitinsä mikroskoopin lasilla. Sittemmin hän huomasi, että luonto toistaa samoja muotoja kaikkialla.

”Taiteilijuuteen ja työskentelyyn eri materiaaleilla kasvoin äidinäitini kautta. Meillä tehtiin kotona paljon itse, esimerkiksi ommeltiin vaatteita ja korjattiin huonekaluja. Siellä vallitsi sellainen kulttuuri, että ei osteta uutta vaan korjataan vanhaa”, hän kertoo.

Pärnänen ei nähnyt vaihtoehtoja taideammatille. Hän opiskeli ensin kultasepäksi Lahden muotoiluinstituutissa ja valmistui sitten taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta.

”Olen yksityiskohtainen ihminen, ja käsin tekeminen on minulle tapa lähestyä maailmaa. Tekemiseni on kasvanut sisäsyntyisesti ja vienyt eri suuntiin, mutta siinä on aina ollut rakenteellinen lähtökohta ja halu selvittää, mitä eri materiaaleista voi tehdä”, hän kuvailee.

Koruntekijänä Pärnästä kiehtoo ihmisen ikiaikainen koristautumisen halu ja mahdollisuus sovittaa suuria ajatuksia pieneen tilaan ihmiskehon monimutkaiselle alustalle.

Hopeiset ja kultaiset korut syntyvät niin, että hän muokkaa jonkin geometrisen perusmuodon kolmiulotteiseksi, nivoo kappaleita yhteen ja kokeilee erilaisia rakenteita.

”Yhtä kappaletta liittämällä syntyy isompia avaruudellisia kokonaisuuksia. Minulla on monomaaninen suhde linkkeihin, kytköksiin ja nivoutuviin ja punoutuviin asioihin. Ajattelen geometrisen kolmiulotteisesti, vaikka en osaa laskea”, hän kuvailee.

”Tekeminen on minulle meditatiivista olemista tämän kiivaan ajan keskellä, ja parasta siinä on se oivallus, kun alan nähdä työssäni korun hahmon. Koruun liittyy kokemus siitä, että viestin onnellisen kauneuden hetkeni sen kantajalle.”

Hän antaisi korunsa mielellään esimerkiksi pakistanilaiselle naisten oikeuksien puolestapuhujalle Malala Yousafzaille kiitokseksi hänen rohkeudestaan ja hyvän viestin viemiseksi eteenpäin.

Suurempia töitä Pärnänen alkoi tehdä kahden nyt teini-ikäisen lapsensa syntymän jälkeen, kun hän oli paljon kotona, missä ei ollut samoja työvälineitä kuin työhuoneella. Hän aloitti suunnittelemalla kutsukilpailussa Aalto-yliopiston rehtorin virallisen symbolin, rehtorin viitan.

”Tajusin silloin, että voin myös hypätä ja tehdä asioita, jotka eivät vastaa koulutustani”, hän kertoo.

Sen jälkeen hän on tehnyt muun muassa reliefejä, tilanjakajia ja valaisimia vanerista sekä teräsveistoksia, joissa hän on käyttänyt 3d-mallinnusta ja lasertekniikoita. Samalla hän on tehnyt kokeiluja uusilla selluloosapohjaisilla ekologisilla materiaaleilla, kuten Papticilla.

”Töideni niin kuin kotinikin värimaailmaa ovat murretut, mutaisat ja harmaat sävyt, joita löytää maapohjasta, vaikka itse pukeudun paljon mustaan. Värit, jotka eivät ole selkeästi määriteltävissä, ovat tosi kiehtovia”, hän luonnehtii.

Kalasataman uudessa Loisto-tornitalossa äskettäin paljastettuun Kesä-reliefiin Pärnäsellä liittyy erityisen lämmin ajatus. Maisema on samaa Sompasaarta, missä hän kävi lapsena äitinsä kanssa vastassa merikapteeni-isäänsä, kun laiva palasi kotisatamaan kuukausien eron jälkeen.

Luottamustehtäviin Pärnänen on hakeutunut, koska hän kaipaa yksinpelaajana yhteisöä ja haluaa edistää alansa asioita. Samalla ne ovat antaneet mahdollisuuden vuorovaikutukseen muiden alojen taiteilijoiden ja muotoilijoiden kanssa.

Kollegoistaan hän ihailee esimerkiksi monipuolista kuvataiteilijaa Janna Syvänojaa ja hänen materiaalipohjaista työskentelyään sekä Company-studion suunnittelijoita Aamu Songia ja Johan Olinia heidän kokonaisvaltaisesta otteestaan työhönsä.

”Nuorista tekijöistä Toni R. Toivosen messinkilevyille mätänemisprosessin kautta muodostuneet kuvat eläinten ruhoista ovat myös kiinnostavia.”

Itselleen Pärnänen ei toivo muuta kuin hyviä työskentelymahdollisuuksia ja ehkä muutaman tunnin lisää aikaa vuorokauteen.

”Toivon, että lapsilla, puolisolla ja vanhemmilla on kaikki hyvin. Mieluiten katselen maailmaa lasteni kautta, he ovat niin paljon suurempi asia kuin omat saavutukseni”, hän sanoo.

Kauniiden ja mieluiten hyviä tarinoita kertovien esineiden ihailijana ja keräilijänä Pärnänen aikoo ilahduttaa sekä läheisiään että itseään syntymäpäiväelämyksellä.

”Vein ompelijalle korjattavaksi isoäitini isän satavuotiaan frakin, jota käytän, jos järjestän juhlat. Pidän asioista, jotka kulkevat mukana ja siirtyvät eteenpäin.”

Inni Pärnänen

  • Syntyi Helsingissä 1971.

  • Kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta 1990.

  • Valmistui Lahden muotoiluinstituutista kultasepäksi 1995 ja Taideteollisen korkeakoulun käsi- ja taideteollisen alan koulutusohjelmasta taiteen maisteriksi 1998.

  • Pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla.

  • Töitä useissa julkaisuissa sekä yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa, muun muassa Designmuseon kokoelmissa Helsingissä.

  • Toimii Lumoava-tuotemerkin korusuunnittelijana.

  • Työskennellyt viime vuodet Taiteen edistämiskeskuksen viisivuotisella taiteilija-apurahalla.

  • Menestynyt kilpailuissa ja saanut kunniamainintoja. Muun muassa Korutaideyhdistys ry:n Vuoden 2017 korutaiteilija.

  • Kuvataiteen näyttöapurahalautakunnan jäsen ja Taiteen edistämiskeskuksen arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunnan puheenjohtaja.

  • Asuu puolisonsa ja teini-ikäisen tyttärensä ja poikansa kanssa Kampissa Helsingissä.

  • Harrastaa erilaisia työhön liittyviä asioita.

  • Täyttää 50 vuotta torstaina 28. lokakuuta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat