”Ei kukaan ajatellut, että alkaisin vetää auraa pellolla”– Fingerporin luoja Pertti Jarla syntyi maanviljelijäperheeseen mutta jo lapsuudessa pään täyttivät sarjakuvat - Kulttuuri | HS.fi

”Ei kukaan ajatellut, että alkaisin vetää auraa pellolla”– Fingerporin luoja Pertti Jarla syntyi maanviljelijäperheeseen mutta jo lapsuudessa pään täyttivät sarjakuvat

Fingerporin luoja ja Helsingin Sanomien pilapiirtäjä Pertti Jarla ei vieläkään usko poliittiseen korrektiuteen.

Sarjakuvataiteilija Pertti Jarla on tyytyväinen siihen, että on voinut muuttaa suomalaista sarjakuva-alaa. ”Sarjakuva oli pitkään ulkomailta tuotua valtavirtaa. Viivi ja Wagner aloitti aikuisten jutut, ja Fingerpori jatkoi samalla vähän anarkistisella linjalla. Olen saanut olla mukana vapauttamassa skeneä, vaikka tuskin kaikki siitä tykkäävät.”

20.10. 2:00 | Päivitetty 20.10. 6:23

”En voi mitenkään onnistua.”

Ajatus oli ensimmäinen ja sangen kirkas sarjakuvataiteilija Pertti Jarlan päässä, kun hän 15 vuotta sitten vastasi puhelimeen ja kuuli oudon ehdotuksen.

Soittaja oli Helsingin Sanomien sarjakuvatoimittaja Eeva Lepistö. Hän halusi Jarlan sarjakuvan oudosta pikkukaupungista lehteen, koska Tiikeri-sarjakuvan 40 vuoden taival oli päättymässä.

Jarla yllättyi, vaikka oli jo näyttänyt piirtäjän taitonsa ja elättänyt itsensä tekemällä yrityksille kuvituksia. Sarjakuvat olivat enemmän omaa hupia. Niiden suhteen hänellä ei ollut suunnitelmia.

”Eeva tajusi lähestyä minua. Itselleni ei olisi tullut mieleenkään ottaa yhteyttä Hesariin. Kuusi sarjakuvastrippiä viikossa tuntui ihan mahdottomalta”, Jarla sanoo.

Ylivoimaisen haasteen edessä vastaus oli ehdoton joo.

”Olen elämässäni ajautunut tilanteesta toiseen ja on ollut hetkiä, jolloin olen suostunut asioihin tietämättä lainkaan, osaanko niitä”, Jarla naurahtaa.

JARLA syntyi maanviljelijäperheeseen Nastolan Uudessakylässä. Lapsia oli neljä. Virikkeet maaseudulla olivat rajalliset, joten sarjakuvat ja rikas mielikuvitus täyttivät pojan päivät ja pään.

”Ei kukaan ajatellut, että alkaisin vetää auraa pellolla.”

Jarla viihtyi yksinään, luki ja piirsi ideoimiaan juttuja. Sarjakuvat olivat Jarlan mielestä köyhän miehen televisio, koska kynän ja paperin avulla pystyi luomaan visuaalisia seikkailuja nopeasti.

Jarlan vaari maalasi, ja muutkin sukulaiset ovat harrastaneet kuvataiteita ja kävivät taidenäyttelyissä. Täti on edelleen töissä tanssiteatterissa.

”Pengoin aikuisena päärakennuksen ullakon ja löysin sieltä taidetöitä. Myös isältä on säästynyt muutama piirustus”, Jarla kertoo.

”Isäni kävi Ateneumia, mutta lopetti sen kesken. Emme ole aiheesta puhuneet, mutta olen ymmärtänyt, että hän joutui valitsemaan opiskelun ja sukutilan jatkamisen välillä. Sen jälkeen hän jätti piirtämisen kokonaan.”

PIIRTÄMINEN ammattina ei ollut realistinen ajatus 1980-luvulla.

Äiti näki poikansa intohimon ja toivoi tästä arkkitehtia, mutta Jarla oli huono matematiikassa, eikä graafinen suunnittelukaan kiinnostanut. Taideteollisen korkeakoulun haussa hän pääsi haastatteluun asti muttei sisälle.

Jarla opiskeli Laajasalossa kuvallista viestintää ja lähetti töitään muun muassa Suomen Mad -lehteen. Koko 1990-luvun hän toimi Pahkasian avustajana.

”Sitten 1996 bongasin ilmoituksen, jossa Writers’ Studio etsi valmennuspuolelle piirroskuvittajaa. Työ oli hyvin lähellä sitä, mitä halusin tehdä eli pilakuvia eri aiheista.”

Jarla työskenteli siellä yli vuosikymmenen, ja myös valmennettavat yritykset tilasivat häneltä töitä.

JARLA tunnetaan erityisesti Fingerporista, mutta 2000-luvun alussa hän piirsi paljon vakavaa sarjakuvaa ja scifi-sarjakuvanovelleja.

Niitä hän lähetti kilpailuihin mutta ilman menestystä. Vuonna 2006 Jarla päätti tehdä jotain muuta ja lähetti Kemin sarjakuvakilpailuun hiukan alatyylisiä huumoristrippejä. Tulos yllätti: kolmas sija.

Pian Jarla kuitenkin palasi vakaviin sarjakuviin ja päivätöihin, kunnes yllättävä puhelinsoitto muutti kaiken. Ensimmäinen Fingerpori-strippi julkaistiin Helsingin Sanomissa helmikuussa 2007.

”Sen jälkeen myös tilaustöitä alkoi tulla järjettömästi. Se olisi ollut ahkeralle ihmiselle lottovoitto, mutta parin kuukauden jälkeen päätin keskittyä Fingerporiin.”

KESTÄVÄT huumorin aiheet ovat niitä, joita Jarla rakastaa. Pilakuvat ovat ajankohtaisia, mutta sarjakuvat vaativat rauhallista kehittelyä.

Ideoita voi löytyä mistä tahansa – paitsi somesta.

”Siellä on hirveästi materiaalia, ja se on liian levotonta. Jos on stressi, en missään nimessä mene Twitteriin.”

Parempi vaihtoehto on vaikkapa Katso-lehden vanhan vuosikerran lukeminen tai Kansanradion kuunteleminen.

Jarla uskoo, että huumoriin vaikuttavat omat lähtökohdat. Fingerpori on varmasti saanut paljon vaikutteita Uudestakylästä. ”Kylämeiningistä” saa Jarlan mukaan kaikkea kiinnostavaa irti.

Jarlan ilkikurinen tapa tarkastella ihmisiä uskomuksineen on voinut tulla ihan läheltä: isä oli innostunut ufoista, ja äiti suhtautui positiivisesti vaihtoehtohoitoihin ja kantoi troppeja kotiin.

Poliittiseen korrektiuteen ja ylivarovaiseen harkintaan Jarla ei vieläkään usko.

”Tietysti tyyli on muuttunut sitten 90-luvun Pahkasika-aikojen ja hyvä niin. Sama shokeeraaminen olisi nyt vain tyhmää”, Jarla sanoo.

”Ehkä joskus nillitetään vähän liikaakin, mutta ajassamme on noussut hyviä pointteja esiin. Haluan esimerkiksi, että Fingerporin maailmassa on tasapainoisesti miehiä ja naisia.”

Jarlan mukaan juuri oman ajattelun pohtiminen ja sen laajentaminen tekee ihmiselle hyvää. Se ei kuitenkaan saisi johtaa siihen, että syntyy tabuja.

”On sarjakuva-aiheita, joita lehdet eivät ota lainkaan, koska niistä syntyisi poru. Minusta kaikkea pitää voida käsitellä, kunhan miettii, miten sen tekee.”

Pertti Jarla

  • Syntyi 1971 Nastolan Uudessakylässä, asuu Porvoossa.

  • Ylioppilas, Nastolan lukio 1990. Laajasalon kristillisen kansanopiston kuvallisen viestinnän linja 1992–1993. Lahden Muotoiluinstituutin sarjakuvalinja 2005.

  • Valmennusluentojen visualisoijana Trainers’ Housessa (ent. Writers’ Studio) 1996–2007. Tehnyt kuvituksia myös muiden yritysten julisteisiin ja esitteisiin.

  • Huumorilehti Pahkasian avustaja 1991–2000.

  • Kemin sarjakuvapäivien pohjoismaisen strippisarjan 3. sija 2006 huumorisarjakuvalla Karl-Barks-Stadt.

  • Fingerpori (ent. Karl-Barks-Stadt) ilmestyi ensimmäisen kerran Helsingin Sanomissa 5.2.2007. Fingerpori ilmestyy yli 20 lehdessä. Sarjakuvaa on julkaistu myös pohjoismaisissa lehdissä.

  • Ensimmäinen Fingerpori-albumi ilmestyi 2008 ja sitä on myyty 60 000 kappaletta. Julkaissut sen jälkeen lukuisia sarjakuva-albumeita ja toiminut kuvittajana eri julkaisuissa. Omia sarjakuva-albumeja on myyty noin 300 000.

  • Perusti 2011 Täysi käsi Oy -kustantamon. Aloitti Helsingin Sanomien pääsivun pilapiirtäjänä 2020.

  • Harrastaa vakavien sarjakuvien piirtämistä, vanhoja autorata-autoja ja putkiradioiden kokoamista.

  • Täyttää 50 vuotta maanantaina 25. lokakuuta.

——

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat