Omaperäisestä tyylistään tunnettu kuvanveistäjä Hans-Christian Berg haluaa yrittää mahdottomia, koska epäonnistumisista voi syntyä hienoa jälkeä - Kulttuuri | HS.fi

Omaperäisestä tyylistään tunnettu kuvanveistäjä Hans-Christian Berg haluaa yrittää mahdottomia, koska epäonnistumisista voi syntyä hienoa jälkeä

Muun muassa Kalasataman Nereide-patsaan tehnyt Hans-Christian Berg alkoi opiskella taidetta vasta 24-vuotiaana, mutta jo nuorena taide oli hänelle ainoa asia, joka antoi elämälle sisältöä.

Kuvanveistäjä Hans-Christian Berg käyttää töissään paljon muun muassa lasia, muovia ja valoa.Taiteilija kuvattiin Inkoossa, jossa hänellä on showroom ja jossa hän myös asuu. Hänen vierellään poseeraa Päre-koira ja oikealla puolella oleva teos on nimeltään Visual Vortex – Oily Colours III (2012).

23.10. 2:00 | Päivitetty 23.10. 6:36

”Taiteellinen kypsyminen on pitkä ja mutkikas tie, minulla ehkä pitempi kuin monilla muilla. Kaikilla kai tulee ensimmäisenä piirtäminen. Sitä ja maalaamista on helppo lähestyä. Kuvanveisto vaatii monen asia opettelua, koneita, materiaaleja”, sanoo kuvanveistäjä Hans-Christian Berg.

Kuten moni muu taiteilijantaimi, myös Berg piirsi jo lapsena. Hän lähti opiskelemaan taidetta mielestään suhteellisen myöhään, 24-vuotiaana, mutta sanoo, että jo nuorena taide oli ainoa asia, joka antoi elämälle sisältöä.

”Lukion jälkeen piirsin ja maalasin kuusi tuntia päivässä. Tein sekalaisia töitä ravintoloissa, varastoissa ja postissa – sellaisia, jotka jättivät tilaa taiteelle.”

Berg aloitti opintonsa Pohjoismaisessa taidekoulussa Kokkolassa. Sittemmin hän jatkoi sekä Kuvataideakatemiassa että Taideteollisessa korkeakoulussa ja valmistui molemmista.

Opintojen mittaan suunta kääntyi kuvanveistoon. Siinä lajissa Berg on noussut tukevalle jalustalle kotimaassa ja ulkomailtakin on löytynyt ymmärrystä omaperäiselle tyylille.

Veistokset mielletään perinteisesti kiinteiksi ja jykeviksi, mutta Berg poikkeaa siitä railakkaasti. Hänen veistoksissaan on usein paljon tyhjää tilaa. Joskus ne saattavat muistuttaa kolmeulotteisia piirroksia.

”Minäkin olen lähtenyt klassisesta kuvanveistosta. Siinäkin on tulkittu isoja ja pieniä tunteita savella, kivellä ja pronssilla. Ne ovat kestäneet sukupolvia, mutta perinne on jo tehty hyvin. Yritän päästä siitä pintaa syvemmälle. Jokainen teos alkaa aina ideasta ja uudesta tavasta nähdä.”

Berg huomauttaa, että piirtäminen ei ole kadonnut mihinkään hänenkään työstään. Suunnittelu alkaa piirtämällä, vaikka hän käyttääkin nykyään erilaisia välineitä virtuaalisiin saakka, kuten kolmeulotteiseen tietokonemallinnukseen.

Julkisilla paikoilla veistokset ovat aina väistämättä suhteessa ympäristöönsä. Siinä mallinnuksesta on paljon hyötyä.

Hans-Christian Bergin Nereidi-patsas on seitsemän metriä korkea veistos. Se sijaitsee kauppakeskus Redin edustalla Helsingin Kalasatamassa.

Kerran toisensa jälkeen esimerkiksi nousee Bergin uusin työ, Helsingin Kalasatamaan viime kesänä noussut Nereidi. Kun Berg voitti teoksesta käydyn kilpailun, patsasta ympäröivä kauppakeskus ei ollut valmis. Eikä ollut silloinkaan, kun Berg suunnitteli teostaan.

”Oli mahdotonta huomioida ympäristöä täysin. Arkkitehtitoimiston mallinnuksista ja havainnekuvista sai hyvän käsityksen, mutta kauppakeskuksen vaihtuvia mainoksia ei voinut huomioida värejä valitessa. Nereidin tuhansia osia ei voi hallita vain paperilla. Siinäkin tietokonemallinnuksesta oli apua”, Berg sanoo.

”Ja sinnehän rakennetaan vielä lisää. On aina kiinnostavaa nähdä, miten paljon enemmän veistos kertoo todellisuudessa, kun sen ympäri kävelee ja perspektiivi muuttuu. Tai kun olosuhteet ja ympäristö muuttuvat ajan mittaan.”

”Kuvanveistossa painovoima vastustaa aina, kun yrittää tehdä kevyttä”, Hans-Christian Berg sanoo.

Vaikka veistos olisi valmiiksi ja vakaaksi rakennetussa ympäristössä, se muuttuu aina päivän- ja vuodenajan valon mukaan, kuten Berg huomauttaa. Se pätee niin uusiin kuin vanhoihin ulkoilmateoksiin.

Kreikkalaisessa mytologiassa nereidit ovat merenneitoja, jotka ovat kilttejä myrskyn riepottamille – toisin kuin vaikkapa Odysseusta viekoitelleet puoliksi lintumaiset seireenit.

Bergin Nereidi näyttää erilaiselta, kun sitä katsoo eri puolilta tai etäisyyksiltä. Levyistä rakennettu patsas näyttää sivulta kokonaiselta, mutta muistuttaa edestäpäin melkein aineetonta viivakoodia. Se on Bergin taiteelle tyypillistä. Hän suosii muun muassa optisia harhoja.

”Tein sen kanssa varmaan vuoden ylimääräistä työtä, kun yritin mahdotonta. Tavoitteiden saavuttaminen on aina mahdotonta, mutta sitä kai yritän aina. Mutta epäonnistumisesta voi syntyä hienoja juttuja. Kuvanveistossa painovoima vastustaa aina, kun yrittää tehdä kevyttä.”

Berg sanoo olevansa yhä taiteellisen kehityksen matkalla, mutta on hän sitä taittanutkin. Hän käyttää töissään paljon erilaisia materiaaleja ja sanoo, että uusien materiaalien oppiminen on käynyt jo helpoksi.

Edestäpäin katsottuna eteerinen Nereidi on hyvä esimerkki painovoiman uhmaamisesta. Se koostuu laserleikatuista alumiinilevyistä. Berg on käyttänyt töissään myös paljon muun muassa lasia ja muovia – ja varsinkin valoa, jolla on aktiivinen rooli monissa hänen töistään.

Berg tekee veistoksia ja installaatioita myös gallerioihin ja museoihin. Niitä eivät rajoita tilaajan ja kaupallisuuden vaatimukset samalla tavalla kuin ulkoilmaan tehtäviä töitä, mutta Bergin mielestä suurin ero on sisätilojen kiinteä ja muuttumaton valo.

Hän tuntuukin puhuvan mieluummin veistoksista, jotka ovat ulkona eläväisessä vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.

”Tässä työssä on kaksi maailmaa, tuotanto suojassa katseilta ja toteutuneet työt ihmisten keskellä”, Berg huomauttaa.

Inkoossa asuvan ja työskentelevän Bergin seuraava iso näyttely on tulossa ensi vuonna Salon taidemuseo Veturitalliin. Sen sijaan työt ulkomailla koronaviruspandemia pani säppiin eikä Berg osaa vieläkään sanoa, milloin hän pääsee taas kansainvälisiin töihin samaan malliin kuin ennen koronaa.

Se ja viime aikojen keskustelu kulttuurin rahoituksesta tuovat synkkyyttä ääneen.

”Julkiset instituutiot ovat pärjänneet pandemiassa, mutta taiteilijat eivät. Taiteen rahoitushan on laskenut jo pitkään. Museoiden ostomäärärahoja on leikattu. Pitäisi turvata taiteilijakunnan elinmahdollisuudet, mutta se muistuttaa ilmastonmuutosta: puhutaan paljon, tehdään vähän!”

Hans-Christian Berg

  • Syntynyt Espoossa vuonna 1971. Asuu ja työskentelee Inkoossa.

  • Opiskellut Pohjoismaisessa taidekoulussa Kokkolassa, Kuvataideakatemiassa ja Taideteollisessa korkeakoulussa (nyk. Aalto-yliopisto).

  • Yksityisnäyttelyitä Pohjoismaiden lisäksi Zürichissä ja Lontoossa. Töitä on ollut esillä yhteisnäyttelyissä ja taidemessuilla ympäri maailmaa.

  • Raimo Utriaisen taidesäätiön palkinto (2000), Vuoden nuori taiteilija (2007), William Thuringin palkinto (2009).

  • Täyttää 50 vuotta tiistaina 26. lokakuuta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat