Koronavuosi oli kirja-alalle valoisin vuosikausiin, mutta menestys ei heijastu kirjailijoihin: Moni kertoo olevansa masentunut ja uupunut - Kulttuuri | HS.fi

Koronavuosi oli kirja-alalle valoisin vuosikausiin, mutta menestys ei heijastu kirjailijoihin: Moni kertoo olevansa masentunut ja uupunut

Kirja-ala iloitsee kirjamyynnin kasvusta, joka on jatkunut tälle vuodelle. Paperipula kiusaa kuitenkin kustantamoja ja oppikirjojen maksuttomuus haastaa kirjakauppoja.

27.10.2021 2:00 | Päivitetty 27.10.2021 10:35

Koronaviruspandemia on kohdellut eri kulttuurin aloja eri tavoin. Häviäjiin on laskettu esittävät taiteet ja elokuvateatterit, voittajiin yleensä kirja-ala.

Mutta kuinka hyvin kirjailijat, kirjakaupat ja kustantamot todella selvisivät pandemia-ajasta?

Kirjoja luettiin ja etenkin kuunneltiin enemmän

Lähes joka kolmas suomalainen arveli koronavuoden lisänneen lukemista. Erityisesti korona-aika lisäsi 20–29-vuotiaiden lukemista.

Tämä selviää tänä keväänä julkaistusta Suomi lukee -tutkimuksesta, jonka mukaan myös äänikirjapalveluita käyttävien määrä jopa kolminkertaistui kahden vuoden takaiseen verrattuna.

Kirjailijat menettivät tuloja ja uupuivat

Kirjailijaliiton selvityksen mukaan 77 prosenttia kirjailijoista menetti tuloja. Kyselyyn vastanneista 42 prosenttia kertoi myös työkyvyn kärsineen. Moni vastaaja kertoi olevansa masentunut ja uupunut niin, ettei työnteko onnistu.

Kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen kertoo, että kirjailijoiden poikkeustilasta aiheutunut ahdistus on jäänyt piiloon.

”Moni kirjailija on kuullut sitä, että eihän sulla ole mitään hätää. Kirjoittaahan voi aina”, Kähkönen sanoo. Mutta kirjallisuus ei ole muusta kulttuurielämästä irrallinen osa-alue, hän sanoo.

”Monet kirjailijat ovat olleet ahdistuneita siitä, kuinka koko kulttuurielämälle käy”, Kähkönen sanoo ja lisää:

”Se kulttuurialan selkeä hätä ei tuntunut havahduttavan ketään. Olen kokenut samaa surua kuin 1990-luvun laman aikana. Nyt on ollut samanlainen yhteiskunnallinen kylmyyden ilmapiiri.”

Huoli taidetta tekevistä kollegoista ja koko kulttuurialasta, läheisten terveydestä ja huonontuneesta taloustilanteesta ovat koronapandemian aikana yhdistyneet virikkeettömään ja monotoniseen elämään.

”Usein ei ymmärretä sitä, että kirjailijan kuuluu olla tässä maailmassa. Jos se on suljettu, niin vaikea sitä on kuvata sellaisessa latistuneessa eristyksen olotilassa”, Kähkönen kuvailee.

Kirjailijoiden tulot muodostuvat usein monista pienistä lähteistä: kirjamyynneistä, apurahoista, esiintymisistä, opetustehtävistä ja dramatisointien lipputuloista. Kaksi kolmesta kirjailijasta menetti korona-aikana esiintymispalkkioita. Yli kymmenesosa menetti tuloja teostensa dramatisoinnista, ja näissä tapauksissa on ollut usein kyse isoista, yli 20 000 euron menetyksistä.

Äänikirjapalveluiden suosion lisääntyminen pandemia-aikana ei korvaa näitä menetyksiä, Kähkönen toteaa. Kirjailijaliiton selvityksen mukaan kirjailijat saavat äänikirjasta viidesosan painetun teoksen myyntikorvauksesta. Painetun teoksen korvaus kirjailijalle on noin kolme euroa, josta vähennetään verot ja eläkkeet.

Lue lisää: Äänikirjojen suosio räjähti, mutta kirjailijoiden tulot jäävät vain murusiksi – Kari Hotakainenkin jo kiihtyi: ”Vaikutukset ovat suuret, kohtalokkaat ja massiiviset”

Tällä hetkellä kirjailijoita mietityttää myös se, että kirjojen suosittelua tekevät yhä enenevissä määrin ammatti-ihmisten sijaan erilaisten digitaalisten palveluiden algoritmit.

”Algoritmi suosittelee sitä, mihin henkilö on jo mieltynyt, siis lisää samanlaista, mutta kirja-alan ammattilainen voi suositella myös sellaista, mitä henkilö ei tiennyt haluavansa ja mitä ei olisi tullut itse valinneeksi”, Kähkönen kuvailee.

Hyvänä puolena Kähkönen näkee sen, jos äänikirjapalveluissa nostetaan esiin laajemmin myös kirjailijan varhaisempia teoksia, jolloin teoksen elinkaari pitenee ja korvausrahoja kertyy potentiaalisesti pidemmältä aikaväliltä kuin fyysisen kirjamyynnin kohdalla.

”Mutta se jää nähtäväksi, missä määrin tämä voi korvata tulonmenetyksiä, ja miten se suosittelualgoritmi oikeasti toimii. Siitä ei ole vielä mitään dataa”, Kähkönen sanoo.

Myös se jää nähtäväksi, vaikuttaako äänikirjojen suosio itse taiteen tekemisen prosessiin.

”Kirjailijoilla on siitä hyvin erilaisia ajatuksia, ja kustantamokohtaisesti tehdään varmasti erilaisia ratkaisuja. Varmasti kustantamoissa on toiveita saada sellaista materiaalia, joka sopii äänikirjaksi. Heidän tavoitteenahan on tehdä liiketoimintaa ja voittoa.”

Kirjakaupat selvisivät pelättyä paremmin

Kirjakaupat ovat olleet pandemia-aikana suurten haasteiden edessä. Ensin rajoitukset tyhjensivät kaupat, ja tämän vuoden elokuussa voimaan tuli laajennettu oppivelvollisuus ja sitä myötä myös oppikirjojen maksuttomuus.

Poikkeustilan iskiessä pelättiin aluksi pahinta: kauppojen sulkemisia.

”Kirjakaupoille se ensimmäinen kevät oli todella raju, ja tilanne näytti huonolta, kun ihmiset lakkasivat kulkemasta ja myynnit tippuivat hirveästi”, Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson kuvailee.

Mutta samalla huomattiin, että ihmisten ostokäyttäytyminen muuttui. Asiakkaat olivat päättäneet etukäteen, mitä haluavat ostaa ja ostivat kerralla enemmän, ja etenkin kaunokirjallisuuden myynti jopa kasvoi huomattavasti: 11 prosenttia. Ihmiset myös hakivat pandemia-aikana kirjakaupoista erilaista ajanvietettä, esimerkiksi pelejä ja askarteluvälineitä lapsille, jotka olivat etäkoulussa.

Yleisen kirjallisuuden myynnin kasvu on jatkunut tälle syksylle: se kasvoi syyskuussa 2,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Koronasta selvittiin siis pelättyä paremmin. Mutta seuraava haaste on kuitenkin oppikirjojen myynneistä saatujen tulojen korvaaminen. Oppikirjojen myynti laski uudistuksen myötä syyskuussa 41 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

”Muutos on kirjakaupoille merkittävä. Tilanne on haastava ja vaatii kirjakaupoilta sopeuttamistoimia”, Karlsson sanoo.

Myynnin pudotus näkyy myös Kirjakauppaliiton tekemässä jäsenkyselyssä, jonka mukaan 70 prosenttia vastaajista ilmoittaa liikevaihdon laskeneen ja asiakasvirtojen vähentyneen merkittävästi. Oppikirjojen osuus myynnistä on ollut paikkakunnasta ja opetussuunnitelman vaiheesta riippuen 10–30 prosenttia.

Äänikirjapalveluilla menee lujaa

Suomessa äänikirjamarkkina on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana nopeammin kuin missään muualla maailmassa. Näin ainakin BookBeat arvelee tiedotteessaan. BookBeatin mukaan vuoden 2021 lopulla Suomessa on arviolta 400 000 äänikirjapalvelusta kuukausittain maksavaa tilaajaa.

Pandemia-aika toi äänikirjapalveluiden käyttäjiksi aiempaa laajemman asiakaskunnan: BookBeatin kohdalla kasvua näkyi erityisesti yli 55-vuotiaiden ja miesten osuudessa.

Tutkimustulokset puoltavat tätä havaintoa, sillä Suomi lukee -kyselyn mukaan äänikirjapalvelut ovat tasoittaneet lukijoiden joukkoa: äänikirjojen kuuntelu kasvaa nopeasti myös niiden joukossa, jotka eivät osta painettuja kirjoja.

Äänikirjasta on tulossa pandemian vauhdittamana hallitseva formaatti kirjamarkkinoilla. Vuonna 2020 yleisen kirjallisuuden kappalemääräisestä myynnistä 51 prosenttia oli e- ja äänikirjoja, selviää Kai Ekholmin ja Yrjö Revon Lukemisen aika -teoksesta.

Muutos näkyy myös suomalaisen kustannusalan rakenteissa.

Storytel osti vuonna 2019 Gummeruksen sekä nyt kesäkuussa pienehkön Aula-kustantamon. Suomessa toimivat digitaaliset palvelut ovat vahvasti ruotsalaisomistuksessa: Storytelin ja Bonnierin omistaman Bookbeatin lisäksi myös Nexstory on kotoisen läntisestä naapurista.

Murroksesta kertoo myös se, että kustannustoiminta on keskittynyt ruotsalaisten syliin. Vanhoista perinteisistä kustantamoista yli puolet on nyt ruotsalaisomistuksessa. Bonnierin alaisuuteen kuuluvat Bookbeatin lisäksi suomalaisista kustantamoista WSOY, Tammi ja Kosmos.

Digitaaliset e- ja äänikirjapalvelut ovat ryhtyneet myös yhä enemmän kustantajien kaltaisiksi toimijoiksi, joiden mallissa teoksesta tehdään ensimmäiseksi äänikirja, ja vasta sen jälkeen pohditaan muita mahdollisia formaatteja.

Kun äänikirjatrendi käy kuumana, myös eri palvelujen välinen kilpailu on kovaa. Äänikirjapalvelut pyrkivät erottautumaan television suoratoistopalveluista tutuin keinoin: tekemällä alkuperäissarjoja, joita voi kuunnella vain omassa sovelluksessa.

Kustantamoissa iloitaan kasvun jatkumisesta

Pandemian aikana kasvanut kirjamyynti heijastuu luonnollisesti myös kustantamoiden tulokseen.

Vuosi 2020 oli esimerkiksi WSOY:lle paras yli vuosikymmeneen. Kirjamyynti kasvoi peräti 25 prosenttia. Myös Otavan kirjamyynti kasvoi viime vuonna ja nousu on jatkunut myös tälle syksylle.

”Viime vuosi meni erinomaisesti, ja tänä vuonna on mennyt vielä paremmin. Sekä painetun että digin osalta ollaan päästy kasvu-uralle. Painetun kirjan myynti on kasvanut 15 prosenttia, ja digi kasvaa melkein tuplaluvuilla”, kuvailee Otavan myyntijohtaja Nona Ratia.

Ratian mukaan Otavalla kasvua ei ole nakertanut myöskään kustannusalaa vaivaava paperipula, sillä toimitukset on saatu muutamia yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta turvattua omalla Keuruun kirjapainolla.

Kuinka pysyvää nykyinen kasvu on, jää kuitenkin nähtäväksi.

”Toistaiseksi ei ole mitään merkkejä siitä, että olisi tapahtumassa kääntymistä huonompaan suuntaan. Tietenkin toivomme, että ihmisten kulutustottumukset pysyisivät tällaisina, että kaikki formaatit kasvavat”, Ratia kuvailee.

Siltalan kustantaja ja toimitusjohtaja Touko Siltala kertoo, että viime vuosi oli ”vastoin kaikkia odotuksia erittäin okei”. Äänikirja kasvatti myyntiä myös Siltalalla, vaikka kustantamon tuotanto ei Touko Siltalan mukaan ole otollisinta äänikirjoille.

Kuluva vuosi on myös ollut tulokseltaan ”siedettävä”, mutta varsinainen kirjasesonki on vasta edessä. Loppuvuoden myyntiä varjostaa kuitenkin huoli painotalojen toimitusongelmista. Kirjojen toimitusajat ovat nyt jopa tuplaantuneet kolmesta viikosta kuuteen viikkoon, Siltala kertoo.

Lue lisää: Kustannusalan nokkamies ounastelee paperikirjan elävän vielä kymmenen vuotta – sen jälkeen kuolevat myös kriitikot

Lue lisää: Television suoratoisto­palveluista tuttu malli työntyy kirjabisnekseen, ja suomalaisille kirjailijoille se saattaa olla oikotie maailman­menestykseen: ”Mieletön mahdollisuus”

Lue lisää: Painetun kirjan kuolema huolettaa eniten niitä, jotka ovat tottuneet saamaan uutuuksia ilmaiseksi

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat