Osloon avattiin uusi Edvard Munch -museo – kiistelty rakennus on yksi maailman suurimmista yhdelle taiteilijalle omistetuista taidemuseoista - Kulttuuri | HS.fi

Osloon avattiin uusi Edvard Munch -museo – kiistelty rakennus on yksi maailman suurimmista yhdelle taiteilijalle omistetuista taidemuseoista

Museon rakennusprojekti kesti yli vuosikymmenen, ja aiheutti matkan varrella kiistaa niin budjetista kuin rakennuksen ulkonäöstä.

23.10. 12:09

Oslossa juhlittiin perjantaina Edvard Munchin teoksille omistetun uuden Munch-museon avajaisia. Museossa on 42 000 museoesinettä ja yksitoista näyttelyhallia.

Munch, jonka kuuluisimpia teoksia ovat Huuto (1893) ja Madonna (1894), kuoli vuonna 1944 ja testamenttasi tuhansia teoksia Oslon kaupungille. Nyt niille rakennettu 13-kerroksinen Bjørvikan lahden rannalla seisova vaikuttava museorakennus on Visit Norwayn mukaan yksi maailman suurimmista yhdelle taiteilijalle omistetuista museoista.

”Se on samaan aikaan pelottava ja inspiroiva”, kuvailee Munch-museon museonjohtaja Stein Olav Henrichsen museorakennusta The Art Newspaperin mukaan.

Munch-museo on 60 metriä korkea ja se kallistuu kohti Oslon keskustaa. Sen suunnitteli espanjalainen arkkitehtitoimisto Estudio Herreros. Se on suunniteltu jopa 50 prosenttia vähäpäästöisemmäksi kuin saman kokoiset rakennukset.

Museorakennuksen suunnitteli kansainvälisen suunnittelukilpailun voittanut espanjalainen arkkitehtitoimisto Estudio Herreros. Rakennus suunniteltiin ilmastoa silmällä pitäen: seiniä peittävät lämpöä heijastavat kierrätetyt alumiinilevyt.

Päätös uuden museon rakentamisesta Bjørvikaan tehtiin vuonna 2008, mutta hanke törmäsi matkan varrella useisiin haasteisiin ja suunnittelukilpailu jouduttiin kertaalleen jopa keskeyttämään, kertoo museojohtaja Henrichsen.

Rakentamista viivästyttivät niin poliittinen erimielisyys hankkeen kustannuksista kuin rakennuksen sijainnista ja vaikutuksesta Oslon kaupunkikuvaan, sekä vanhan Munchin teoksia Tøyenissä isännöineen museon kohtalosta.

Oslon kaupunginvaltuuston johtaja Raymond Johansen kutsui norjalaislehti Aftenpostenin mukaan museon avautumista ilon päiväksi Norjalle, vaikka Johansen itse epäili uutta museorakennusta.

”Se ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä. Vähitellen siihen tottuu, siitä alkaa pitää ja sitä alkaa pitää jännittävänä.”

Oslon kaupunginvaltuuston johtaja Raymond Johansen (oik.) oli mukana museon avajaisissa ja leikkasi avajaisnauhan yhdessä Oslon pormestarin Marianne Borgenin (vas.) kuningatar Sonjan ja kuningas Haraldin kanssa.

Uusi museo on viisi kertaa suurempi kuin vanha Tøyenin museo. Päätös museon siirtämisestä sai alkunsa jo vuonna 2004, jolloin Huuto ja Madonna joutuivat taideryöstön kohteeksi.

Teokset kuitenkin saatiin ryöstön jäljiltä takaisin, ja ne ovat nyt nähtävillä uudessa Munch-museossa.

”Huuto on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Covid-19 pandemian myötä se heijastaa yhteistä ahdistustamme ja globaalin viruksen pelkoa”, kuvaili uuden Munch-museon tiedottaja Maren Lindeberg.

Munchin (1863–1944) kuuluisin teos Huuto näytillä uudessa museossa.

Norjan kruuninprinssi Haakon (vas.) prinsessa Mette-Marit, kuningatar Sonja, kuningas Harald ja museonjohtaja Stein Olav Henrichsen Munch-museon avajaisissa Oslossa 22. lokakuuta.

Edvard Munch syntyi Norjan Løtenissa vuonna 1863. Hän oli yksi vaikutusvaltaisimpia modernistisia taiteilijoita ja hänen uransa kesti yli 60 vuotta.

Museossa on Munchin teoksien lisäksi niinikään Oslon kaupungille lahjoitettuja Rolf Stenersenin, Amaldus Nielsenin ja Ludvig Ravensbergin teoksia sekä väliaikaisia näyttelyitä ja muita kulttuuritapahtumia.

Museo on ehdolla vuoden 2021 johtavaksi kulttuurikohteeksi LCD Berlin -palkintogaalassa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat