Kurikan kaupunki perui yläkoululaisten vierailut sikoja ja lihateollisuutta käsittelevään näyttelyyn, syynä nuorten suojelu: ”Joidenkin kestokyvyt alkavat olla rajoilla” - Kulttuuri | HS.fi

Kurikan kaupunki perui yläkoululaisten vierailut sikoja ja lihateollisuutta käsittelevään näyttelyyn, syynä nuorten suojelu: ”Joidenkin kestokyvyt alkavat olla rajoilla”

Osa kurikkalaisvanhemmista ei halua, että heidän lapsensa osallistuvat Terike Haapojan ja Laura Gustafssonin Siat-näyttelyyn, sillä he pitävät sen näkökulmaa yksipuolisena. Sivistystoimenjohtaja haluaa perumispäätöksellä suojella nuoria.

4.11.2021 15:53 | Päivitetty 5.11.2021 10:18

Miten sika näkee meidät?

Tämä on peruskysymys näyttelyssä, joka on nyt esillä Seinäjoen taidehallissa, Kalevan navetaksi nimetyssä kulttuurikeskuksessa. Syyskuun lopussa avattu näyttely on kuvataiteilija Terike Haapojan ja kirjailija Laura Gustafssonin käsialaa.

Heidät tunnetaan eläinten oikeuksien puolustajina, nykymuotoisen ruokateollisuuden ja etenkin lihatalouden kriitikkoina, ja teema jatkuu myös Siat – Pigs -näyttelyssä.

Siinä esitellään sekä modernia globaalia lihateollisuutta että suomalaisia sikoja.

Ääniteos Odotustila – Waiting Room on äänitetty suomalaisella sikatilalla yhteisymmärryksessä omistajan kanssa, ja siinä ääntelevät siat viimeisenä elossaoloyönään, ennen aamulla tapahtuvaa teurastusta.

Videoteoksista yhdessä on monipuolista aineistoa maailman eläinteollisuudesta, rehutuotannosta antibiooteille vastustuskykyisiin bakteereihin ja alan työntekijöiden oloihin.

Toisessa taas eläinten turvakodissa elävä Paavo-sika on saanut selkäänsä valjaat ja kameran, ja se liikkuu talon mailla omaa elämäänsä kuvaten.

Kuvakaappaus Terike Haapojan ja Laura Gustafssonin videoteoksesta Ei tietoja.

Näyttely on jo ehtinyt herättää Etelä-Pohjanmaalla keskustelua, onhan taidemuseokin paikalla, jonka vieressä toimi 1980-luvulle asti teurastamo ja lihanjalostustehdas.

Koko Etelä-Pohjanmaa on vahvaa lihankasvatusaluetta: Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan pelkästään sikatiloja on siellä liki kaksisataa.

Nyt keskustelu on siinä pisteessä, että Kurikassa, lähiseudun toisessa vahvassa maatalouskaupungissa, on päätetty perua yläkoululaisten vierailut Taidehalliin.

Kahdeksasluokkalaisten museokäynnit ovat olleet osa valtakunnallista, Suomen kulttuurirahaston rahoittamaa Taidetestaajat-hanketta, jossa Seinäjoen taidehalli on mukana kolmatta vuotta.

Miksi Kurikka päätti perua yläkoululaisten vierailut näyttelyyn?

”Siitä on tullut opetus- ja sivistystoimeen palautetta. Osa oppilaista on kokenut näyttelyn ikävänä, ja vanhemmat ovat siihen reagoineet. Jotkut vanhemmat ovat kokeneet, että heidän nuorensa ei nyt näin yksipuolisen näkökulman tuovaan näyttelyyn osallistu”, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa kertoo.

Pusan mukaan Kurikka on yksi Suomen vahvimpia maatalouskaupunkeja: siellä on 770 tuotantotilaa ja vahvoja elintarvikeyrityksiä.

Siat-näyttely on esillä Seinäjoella Kalevan navetassa 8. tammikuuta 2022 asti.

Perumispäätöksen tehnyt Kurikan sivistystoimenjohtaja Päivi Hernesmaa kertoo käyneensä keskusteluja oppilaiden vanhempien kanssa.

”Hyvässä yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä käytiin keskustelua. Mietin, mietin ja sitten tein päätökseni”, Hernesmaa kertoo.

Hänen mukaansa kyse oli nuorten hyvinvoinnista.

”Meillä on täällä Kurikassa tapahtunut viimeisen kolmen vuoden aikana aika paljon nuorten kuolemisia ja siihen pandemia vielä päälle. Joidenkin nuorten kestokyvyt alkavat olla aika rajoilla. Ajattelin, että en ainakaan halua olla lisäämässä pahoinvointia”, Hernesmaa sanoo.

”Kurikassa on tapahtunut aika paljon nuorten kuolemisia.”

Hernesmaa sanoo arvostavansa taidetta, mutta muistuttaa, että kaikki eivät pysty ottamaan samanlaista taidetta vastaan.

”Edelleen olen painottanut huoltajille, että menkää yhdessä nuorten kanssa katsomaan sitä ja keskustelkaa siitä. Ilman muuta suosittelen. Näyttely on lähellä ja helposti tavoitettavissa. Se on taiteilijan näköistä taidetta, taiteilijan kannanotto.”

Katsoja pääsee seuraamaan Nimetön (Elossa) -teoksessa Paavo-sian elämää, Paavon silmin.

Taidehallin taidekuraattori Sanna Karimäki-Nuutinen kieltää, että Siat-näyttely olisi lihanjalostusalueelle suunnattu tietoinen provokaatio. Ei ole haluttu hyökätä elinkeinoa tai sikatilallisia vastaan.

”Laura Gustafsson ja Terike Haapoja kutsuttiin ideoimaan näyttelyä, koska halusimme esitellä korkeatasoista nykytaidetta. Tämän tyyppisessä taiteessa yhteiskunnallinen merkittävyys on oleellista”, hän kertoo.

Se toki arvattiin, että keskustelua syntyy.

”Yksi näkökulmakin oli se, että lihateollisuudesta pitää keskustella myös täällä, missä siat kuuluvat monen arkeen. Se antaa näyttelyyn ihan toisenlaisen kosketuspinnan kuin esimerkiksi Helsingissä.”

Kurikan kahdeksasluokkalaisista ehti Taidehallin näyttelyihin tutustua vain kaksi luokallista, ja Karimäki-Nuutista kismittää se, että loput kolmetoista jää niistä paitsi.

”Vastineessamme kaupungille selvitimme Taidetestaajat-hanketta, jossa pyrkimys on taide-elämysten tarjoamisen lisäksi kehittää nuorten taidelukutaitoa keskustelemalla niistä.”

Taidehallissa on Siat-näyttelyn lisäksi myös videopelien maailmaan vievä Bita Razavin The Dog Days Will Be Over Soon, johon koululaiset olisivat voineet tutustua.

”Kurikan kaupunki ei kuitenkaan suostu edes siihen, että he näkisivät vain tämän näyttelyn”, Karijoki-Nuutinen kertoo.

Ääniteoksessa Odotustila – Waiting Room siat ääntelevät viimeisenä elossaoloyönään, ennen aamulla tapahtuvaa teurastusta.

Laura Gustafsson, toinen Siat-näyttelyn taiteilijoista, pitää kurikkalaisten reaktiota ”yliampuvana”.

”En olisi uskonut, että sensuuri iskee tässä näyttelyssä. Siellä ei edes ole kovin pelottavia kuvia – uskon, että esimerkiksi sikatilalla kasvanut nuori on nähnyt omalla kotitilalla pahempaa”, hän sanoo.

Häntä ihmetyttää sekin, että näyttelyvierailujen perumista kannattanut kaupunginjohtaja Pusa on perustellut päätöstä siten, että keskustelua maataloustuotannosta pitäisi käydä ”tiedon pohjalta”.

Kuvataiteilija Terike Haapoja (vas.) ja kirjailija Laura Gustafsson Hamin näyttelyssään viime vuonna. The Museum of Becoming -näyttelyssä he kritisoivat muun muassa sitä, kuinka ihminen on lajina nostanut itsensä muiden lajien yläpuolelle.

”Yhdessä koululaispalautteessa näyttelystä kerrottiin vasta sen opettaneen ’että siat kuolevat’. Jos kahdeksasluokkalainen ei tätä ole tiennyt, näyttely on ollut todella tarpeen”, Gustafsson sanoo.

Hän ei peittele sitä, että Siat-näyttely kritisoi globaalia ruokateollisuutta, jonka osa suomalainenkin lihatuotanto on. Onko se siis ”tietyn ideologian pakkosyöttöä”?

”Jos olisimme Terike Haapojan kanssa halunneet kertoa suoraan vakaumuksestamme, olisimme kirjoittaneet pamfletin”, Gustafsson vastaa.

”Yhdessä koululaispalautteessa näyttelystä kerrottiin vasta sen opettaneen ’että siat kuolevat’.”

”Maataloudella on vahva etujärjestö MTK, ja yhteiskunnan vallitseva ideologia on se, että muita eläinlajeja saa vangita, pakottaa ja lopulta tappaa. Meidän taideteoksen myötä ilmaisemamme kannanotto on erittäin vahvasti marginaalissa.”

Kuvakaappaus Laura Gustafssonin ja Terike Haapojan Ei tietoja -teoksesta.

Kurikan sivistystoimenjohtaja ja kaupunginjohtaja kieltävät, että heitä olisi miltään taholta painostettu päätökseen näyttelyvierailujen perumisesta.

”Kaupunki haluaa vain osoittaa kunnioitusta ja arvostusta omille maataloustuottajille, koska tiedämme, kuinka tarkasti he työtään tekevät ja millaiset terveysvalvonnan ja tuotantoympäristön ja eläinten hyvinvoinnin vaatimukset ovat”, Anna-Kaisa Pusa sanoo.

Siksi suomalaisesta ruuantuotannosta täytyisi keskustella mahdollisimman laajasti.

”Ilman muuta kunnioitamme taidetta ja taiteilijoiden näkemystä, mutta kaupunki toivoo laajempaa ilmastokeskustelua. Opetustoimeen ja rehtoreillekin on annettu viestiä siitä, että kun käsitellään globaalia ilmastokysymystä, sitä ei rajattaisi vain pieneen näkökulmaan”, Pusa sanoo.

"Mitä luin Ylen jutusta taiteilijoiden haastattelua, niin kyllä suosittelisin heitä tutustumaan suomalaiseen työlainsäädäntöön ja siihen, mitä suomalainen maataloustuotanto on, suomalaisen ruuan terveysturvallisuuteen."

Pusan mukaan Kurikka omistaa paljon metsää ja paikkakunnalla ilmastokysymyksiin kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota. Viiden vuoden päästä Kurikassa pitäisi olla esimerkiksi 120 tuulivoimamyllyä.

”Olemme isoissa kysymyksissä tosi vihreä kaupunki. Tavallaan keskustelun irrottaminen tästä isosta keskustelusta ei tietenkään meidän kaupungin ja maataloustuottajien näkökulmasta tunnu hyvältä.”

Ensimmäisenä asiasta uutisoi Yle.

Artikkelia täsmennetty 5.11. klo 10.20: Paavo-sika elää turvakodissa, ei turvatalossa.

Lue lisää: Tehtaita, teurastamoja ja varastoja muutetaan kulttuuritiloiksi ympäri Suomea – ”Raskain hankkeeni", sanoo Seinäjoella tehtaan remontoinut sijoittaja

Lue lisää: Suomalaistaiteilijat kysyivät asiantuntijoilta, kuinka meidän tulisi elää ihmisinä: Yhden vastauksen antoi räppäri Mercedes Bentso, joka lauloi löytökissoille tuutulaulua

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat