Arkkitehti Juhani Kataisen kaino pyyntö päättäjille: ”Olkaa kilttejä, älkää täyttäkö Elielinaukiota” - Kulttuuri | HS.fi

Arkkitehti Juhani Kataisen kaino pyyntö päättäjille: ”Olkaa kilttejä, älkää täyttäkö Elielinaukiota”

Juhani Kataisen tärkein elämäntehtävä on ollut uusien arkkitehtien opetustyö.

Juhani Katainen kuvattiin kotitoimistossaan Helsingin Töölössä.

30.11.2021 2:00 | Päivitetty 30.11.2021 10:16

Arkkitehtipariskunta Juhani Kataisen ja Anne Jarvan töölöläiskodissa ja ateljeessa, Sigurd Frosteruksen piirtämässä talossa, on seinät täynnä maalauksia. Suurin osa niistä on Juhani Kataisen tekemiä: maisemia, muotokuvia, asetelmia ja kaupunkinäkymiä.

”Maalasin jo kouluaikoina ja halusin taiteilijaksi”, hän kertoo.

Äiti ehdotti kuitenkin arkkitehtuuria. ”Hän oli oikeassa, se oli minun alani”, pitkän uran suunnittelijana ja opettajana tehnyt Katainen myöntää.

Katainen syntyi jatkosodan aikaan Rovaniemellä. Isä haavoittui jatkosodan alussa, ja perhe asettui Kajaaniin, missä Katainen ja hänen veljensä kävivät koulunsa. Molemmat vanhemmat olivat opettajia.

Katainen pääsi TKK:n arkkitehtiosastolle ensimmäisellä yrityksellä vuonna 1959, ja siitä alkaen hän on asunut Helsingissä. Opiskeluaikana hän, kuten muutkin sen ajan arkkitehtuurin opiskelijat, teki töitä kokeneempien arkkitehtien kanssa, muun muassa Viljo Revellin johdolla Pohjolan toimitalon parissa ja myöhemmin Aulis Blomstedtin ja Kristian Gullichsenin toimistoissa.

Kataisen tärkein työura on ollut yliopistomaailmassa. Hän on suunnitellut kaksi yliopistorakennusta: Kuopion yliopiston ja Lapin korkeakoulun (nyk. Lapin yliopisto). Hän myös opetti Tampereen Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1988–2005 ja oli viimeiset vuodet osastonjohtaja.

”Opetustyö on ollut tärkein elämäntehtäväni”, hän arvioi.

Kataisen tultua opettajaksi opiskelijat alkoivat voittaa kansainvälisissä kilpailuissa huomiota herättävän paljon palkintoja. Kun tapaa Tampereella tuolloin opiskelleita arkkitehtejä, he mainitsevat usein, että Katainen kannusti heitä osallistumaan näihin opiskelijakilpailuihin.

Myös ekskursiot, tutustuminen arkkitehtuuriin eri puolilla maailmaa, kuuluivat opetukseen alusta pitäen. Arkkitehtuurissa on tärkeää tutustua merkkirakennuksiin paikan päällä, kokea ne.

Katainen kehitti yhteistyöprojektin pariisilaisen Paris-Villemin arkkitehtikoulun kanssa. Tampereen opiskelijat joutuivat ideoimaan hankkeita ympäri Pariisia. Yhteistyö kesti monta vuotta. Katainen kertoo käyneensä Pariisissa yli sata kertaa.

Matkustelua ympäri maailmaa oli muutenkin paljon varsinkin 1990-luvulla, jolloin Katainen oli Suomen arkkitehtiliiton Safan ja Euroopan arkkitehtiliiton Acen puheenjohtaja.

Kun Katainen perusti oman toimistonsa 1960-luvun lopulla, hän keskittyi aluksi pientaloihin. Hän oli mukana kehittämässä myös moduleita ja etsi mahdollisuuksia pientaloelementtien tuotantoon.

Kerran tekstiilitaiteilija Marjatta Metsovaara soitti Kataiselle ja kysyi, ehtisikö tämä suunnitella ateljeerakennuksen Brysseliin. Kataisen vastattua myöntävästi lentoliput Brysseliin tulivat seuraavana aamuna. Ateljee valmistui vuonna 1968.

Kataisen opetustöistä ja matkustelusta on paljon kirjallista materiaalia, koska hän on pitänyt yllä kirjoittamista ja julkaisutoimintaa koko uransa ajan. Eläkepäivinäkin syntyy koko ajan useita kirjoja, esimerkiksi Japanin ekskursioista. Osan kirjoista Katainen on tehnyt yhdessä nykyisen puolisonsa, arkkitehti Anne Jarvan kanssa.

Vaikka Katainen on käyttänyt paljon aikaa opetukseen, on hänen oma suunnittelutyönsäkin ollut tärkeää. Esimerkiksi monet Katajanokan makasiineista on korjattu ja muutettu uuteen käyttöön hänen suunnitelmiensa pohjalta. Itäkeskuksen metroasema rakennettiin vuosina 1972–1982, ja nyt sitä ollaan purkamassa, mikä harmittaa Kataista.

”Skeittaajat ovat omineet asemalle varta vasten suunnitellut istutuslaatikot. Toivottavasti edes ne siirretään jonnekin muualle heidän käyttöönsä. Ylipäätään ennen purkamista pitäisi miettiä, mitä voidaan säilyttää tai uudelleen käyttää, kaikkea ei pitäisi heittää pois. Nyt sinne on suunnitteilla 30 000 kerrosneliötä lisärakentamista”, Katainen kertoo.

Onko hänellä mielessään jotain muuta ajankohtaisista rakentamisen asioista?

”On. Haluaisin esittää kainon pyynnön Helsingin kaupungin päättäjille: olkaa kilttejä, älkää täyttäkö Elielinaukiota. Kaupunki tarvitsee avointa tilaa.”

Oikaisu 30.11.2021klo 10.20: Juhani Katainen syntyi jatkosodan aikaan, ei välirauhan aikaan.

Juhani Katainen

  • Syntyi 1941 Rovaniemellä, kävi koulunsa Kajaanissa. Asuu Helsingissä.

  • Valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1965.

  • Työskenteli aluksi mm. Viljo Revellin, Aulis Blomstedtin ja Kristian Gullichsenin arkkitehtitoimistoissa.

  • Perusti oman arkkitehtitoimiston vuonna 1968.

  • Suunnittelutöitä muun muassa Kuopion yliopisto, Lapin korkeakoulu (nyk. Lapin yliopisto), Ammatti-instituutti Helsingissä ja Itäkeskuksen metroasema.

  • Opetustyötä Tampereen Teknillisessä korkeakoulussa professorina ja osastonjohtajana vuosina 1988–2005.

  • Suomen arkkitehtiliiton (Safa) puheenjohtaja vuosina 1996–1998, useita muita luottamustehtäviä, mm. Architects’ Council of Europen (ACE) presidentti 2002–2003 ja 2008–2009, sekä kunnianosoituksia.

  • Omaelämäkerrallisia teoksia: Muistoja matkan varrelta, Katkelmia nuoruudestani ja Merkityksiä työssäni.

  • Naimisissa arkkitehti Anne Jarvan kanssa. Ensimmäisestä avioliitosta kaksi aikuista lasta. Lisäksi perheeseen kuuluvat Jarvan kaksi aikuista lasta.

  • Täyttää 80 vuotta tiistaina 30. marraskuuta. Viettää merkkipäiväänsä perhepiirissä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat