Nämä teokset kilpailevat tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta: Tarjolla musiikin, Yhdysvaltain ja ruoan historiaa sekä oppeja järkevään kuluttamiseen - Kulttuuri | HS.fi

Nämä teokset kilpailevat tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta: Tarjolla musiikin, Yhdysvaltain ja ruoan historiaa sekä oppeja järkevään kuluttamiseen

Finlandia-voittajat julkistetaan keskiviikkona 1. joulukuuta. Lukijoiden suosikit julkistetaan torstaina 25. marraskuuta osana Kulttuurigaalaa.

Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaina ovat Ritva Kylli (vas.) , Markku Henriksson, Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen, Osmo Soininvaara, Julia Thurén sekä Osmo Tapio Räihälä.

9.11.2021 10:17 | Päivitetty 9.11.2021 13:55

Koko Yhdysvaltain historia lähes tuhatsivuisena järkäleenä. Kirja, jossa ideoita yhteiskunnan parantamiseksi riittää lähes jokaiselle sivulle monta. Suomen ruokahistoria nauriiden viljelystä lähtien. Nykymusiikin ja siinä sivussa ylipäänsä klassisen musiikin historia.

Ratkaisukeskeinen ja helppolukuinen järkevän kuluttamisen opas sekä Suomen ensimmäisen naisarkkitehdin ja ensimmäisen naiskauppaneuvoksen yhteiselämäkerta tarkentavat aiheisiinsa tiukemmin, mutta tarjoilevat niistä yhtä lailla valtavasti faktaa.

Tänä vuonna tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaat ovat valtavan tuhteja tietopaketteja. Valokuvateoksia ei joukossa ole, kuten ei myöskään luontoaiheisia teoksia. Viimeksi luontokirjat ovat puuttuneet tietokirjallisuuden Finlandian ehdokkaista vuonna 2014.

Finlandia-voittajat julkistetaan keskiviikkona 1. joulukuuta klo 19 alkavassa tilaisuudessa ja Ylen erikoislähetyksessä. Lukijoiden suosikit julkistetaan jo torstaina 25. marraskuuta osana Kulttuurigaalaa.

Tänä vuonna Tietokirjallisuuden Finlandian valitsee Miltton Oy:n varatoimitusjohtaja Katri Makkonen. Lautakunnan puheenjohtajana toimii suomentaja Sampsa Peltonen ja jäseninä päätoimittaja Jaakko Heinimäki ja toimittaja Maria Romantschuk.

Palkinnosta vastaa kustantajien yhteinen Suomen kirjasäätiö. Ensimmäisen kerran kaunokirjallisuuden Finlandia jaettiin vuonna 1984. Tietokirjallisuus sai oman palkintonsa vuonna 1987 ja lasten- ja nuortenkirjallisuus vuonna 1993.

Markku Henriksson: Tähtilipun maa – Yhdysvaltain alueen historia (Tammi)

Tähtilipun maa on 944-sivuisena tieto­kirjaksikin järkäle, mutta tekijänsä mukaan teos on vain ”lyhyt yhteenveto” hänen pitkä­aikaisesta Yhdysvaltain kiinnostuksestaan ja Pohjois-­Amerikan tutkimuksestaan. Pelkkä kirjallisuus­luettelo vie novellin verran eli 20 sivua. Tekijä on seitsen­kymppinen Markku Henriksson, joka on tutkinut Pohjois-Amerikkaa pitkään, työskennellyt muun muassa Yhdysvaltain tutkimuksen professorina ja tehnyt kenttätyötä kaikissa Yhdysvaltain osavaltioissa.

Kirja starttaa alkuperäiskansoista, jotka asuttivat Yhdysvaltain aluetta yli 10 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Suhteellisesti eniten rivejä Henriksson uhraa Yhdysvaltain alueen historian viimeiselle sadalle vuodelle päätyen lopulta analysoimaan presidentti Trumpia ja Black Lives Matter -liikettä. Henriksson näkee molemmat merkkeinä jakaantuneesta kansakunnasta.

Kirja perustelee itse itseään Yhdysvaltain mahtavuudella: ”Yhdysvallat on maailman suurin talous, maailman suurin sotilasmahti ja maailman suurin kulttuurimahti”, Henriksson kirjoittaa.

Raadin perustelut: ”Teos on ihailtavan hallittu esitys valtavasta aiheesta. Suuri sivumäärä ei aiheuta ähkyä, sillä kokonaisuus on jaettu loogisesti eteneviin, älykkäästi tiivistettyihin osiin. Supervallan viime aikojen tempoilu asettuu huimaavan pitkään aikakontekstiin.”

Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria. Suolalihasta sushiin (Gaudeamus)

Tähän mennessä suomalaiseen ruoka­historiaan on tarttunut yllättävän harva tutkija. Suomen ja Pohjois-­Euroopan historian dosentti, filosofian tohtori Ritva Kylli muistuttaa, että ”ruoan kautta on mahdollista tarkastella taloutta, politiikkaa, vallan­käyttöä, ilmastoa, kuluttamista, terveyttä, tieteen historiaa tai vaikkapa sukupuolten välistä tasa-arvoa”.

Kyllin Suomen ruokahistoria -teos tarkastelee historiaamme 1700-luvulta lähtien muun muassa sen kautta, mitä suomalaiset ovat viljelleet ja miten eri raaka-aineita on keksitty hyödyntää. Mojovimmat yllätykset kirja tarjoaa kertoessaan, mitä kaikkia ruoka-aineita tänne on tuotu ja milloin. Esimerkiksi monet ruokavaliomme yhä lievästi eksoottisilta vaikuttavat elementit ovat olleet suomalaisille tuttuja jo vuosisatoja. Parmesaanijuusto tunnettiin Suomessa jo 1700-luvulla.

Kirjan perusteesin mukaan suomalaisen ruokakulttuurin historialliset kerrokset näkyvät niin arki- kuin juhlapöydässä.

Raadin perustelut: ”Teos henkii varmaa laatua ja luotettavuutta. Se luotaa kattavasti ja mukaansatempaavasti suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuuksia kapakalasta kebabiin ja viehättää myös huolitellulla ulkoasullaan.”

Lue lisää: Ensimmäinen ravintola­käyntini tarjosi ruokia kolmelta vuosi­sadalta – Näin Suomen ruoka­kulttuurin historia näkyy jokaisella lautasella

Kristiina Markkanen & Leena Virtanen: Wivi & Hanna. Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet (Atena)

Suomen ensimmäisen nais­arkkitehdin ja ensimmäisen naiskauppa­neuvoksen elämäkerta on yhteinen siksi, että he olivat elämän­kumppaneita. Voikin olla, että juuri tämän seikan takia kummastakin ylipäätään kirjoitetaan kunnolla taustoitettua faktaa vasta nyt.

Kahden kokeneen toimittajan teokseen näkyy kerätyn kaikki mahdollinen tieto naisten vaiheista, yhteisistä kodeista ja matkoista. Etenkin Hanna Parviaisen ura saha- ja vaneriteollisuudessa valottuu nyt hyvin, menestyksestä taloudelliseen perikatoon.

Paljon aukkojakin jää, sillä Wivi Lönniltä ja Parviaiselta ei juuri jäänyt kirjeitä tai muuta yksityistä materiaalia. Niitä Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen paikkaavat arkistolöydöillä ja poiminnoilla uudesta, naisten 1900-luvun alun elämää ja myös homoseksuaalisuutta koskevasta tutkimuksesta.

Raadin perustelut: ”Tämä raikas kaksoiselämäkerta kahdesta tiedostavasta ja tinkimättömästä tienraivaajanaisesta on taitavasti kirjoitettu antoisa teos, jota siivittää kirjoittajien lämmin suhtautuminen kohteisiinsa.”

Osmo Tapio Räihälä: Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa (Atena)

Säveltäjä Milton Babbittin (1916–2011) vuonna 1958 kirjoittaman artikkelin keskeinen väite oli, että nykymusiikin kehittyminen aina vain monimutkaisemmaksi johtaa väistämättä sen eristäytymiseen yhteiskunnasta, kun yhä harvempi kuulija tajuaa kuulemastaan mitään. Suomalaissäveltäjä Osmo Tapio Räihälä harmittelee kehityskulkua uudessa kirjassaan Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa.

Yksi vastaus kysymykseen on, että osa siitä on tarkoituksella sävelletty vaikeaksi. Mutta ei suinkaan kaikki. Räihälä esittelee kirjassaan erilaisia nykymusiikkityylejä ja antaa vinkkejä niiden kohtaamiseen.

Hän myös nostaa esiin kokeellisemman pop- ja rockmusiikin osana vuosisadan lopun taidemusiikkia sekä antaa esimerkkejä omasta kehityskaarestaan, jonka myötä suomussalmelainen poika eteni punkbändeistä enimmäkseen itseoppineeksi säveltäjäksi.

Pohjustaessaan nykymusiikin käsittelyä Räihälä käy kirjassaan tiiviisti läpi myös klassisen musiikin historiaa.

Raadin perustelut: ”Elitismiä hälventävä tietokirja nykymusiikista on ansiokas sukellus (nyky)taiteeseen yleisemminkin. Siinä kuuluu kirjoittajan persoonallinen ääni, joka lurittelee usein vaikeina koetuista taidekäsitteistä esiin helposti lähestyttävän kokonaisuuden.”

Lue lisää: Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa, kysyy säveltäjä Osmo Tapio Räihälä ja antaa myös vastauksen – Ymmärryksen alkuun voi kuitenkin auttaa jopa Beatles

Osmo Soininvaara: 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (Teos)

Jokaisella pitäisi olla oikeus muuttaa oma työnsä halutessaan osa-aikaiseksi. Pienituloisten palkoista huolehtiminen pitäisi ottaa pois AY-liikkeeltä. Kasvukeskuksissa palkkojen pitäisi määräytyä vapaammin markkinoilla. Ympäristöä tuhoavan toiminnan haittaverot pitäisi maksimoida. Tuloverosta pitäisi astua kohti menoveroa.

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka on vihreän talousajattelijan ideoiden ilotulitus, eikä Osmo Soininvaara murehdi, kuka pahastuu. Jonkun on hävittävä, jotta hyvinvointivaltio kokonaisuutena voittaa.

Kirjan esikuva on Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka (WSOY 1961), joka inspiroi hyvinvointivaltion rakentajia. Soininvaara tuo Suomeen kansainvälisiä automatisaation, kapitalismin ja työn kriisin keskusteluja ja solmii niistä digitalouden politiikkaohjelmaa. Sen keskiöön asettuu markkinamekanismi, mutta uudella tavalla ohjattuina. Ajatuksia on tosin niin paljon, että sivupoluillekin ajaudutaan.

Tehtävä on myös vaikeampi kuin Kuusella: hyvinvointivaltion rakentajat jakoivat hyvää. Nyt pitäisi saada ihmiset mukaan projektiin, joka myös repii asioita alas. Tähän Soininvaara esittää uskottavan reseptin, mutta vaikea osuus eli poliittinen kokkaaminen jää muille.

Raadin perustelut: ”Teoksen säteilemä asiantunteva ja ennakkoluuloton ajattelu on omiaan tekemään vastarintaa yhteiskunnallisen keskustelun poteroitumiselle. Kirjoittaja ei tyydy vaikeroimaan vaihtoehtojen puutetta vaan tarttuu ratkaisukeskeisesti politiikan kuumiin perunoihin.”

Julia Thurén: Kaikki kuluttamisesta (Gummerus)

Uusien esineiden hankkiminen, kuluttaminen, tuottaa meille usein mielihyvää. Pikkuhiljaa olemme kuitenkin heräämässä siihen, mitä kaikkea tavarapaljous aiheuttaa sekä meille ihmisille että planeetalle jolla elämme. Toimittaja, kirjailija Julia Thurén tunnetaan muun muassa Melkein kaikki rahasta -podcastista ja esikoisteoksestaan Kaikki rahasta (2018).

Thurén tarttuu uutukaisessaan kivuliaan ajankohtaiseen aiheeseen ilahduttavan pehmein käsin, syyllistämättä, hakien pulmaan ratkaisua ilon kautta. Tavoitteena ei ole lopettaa kuluttamista kokonaan vaan miettiä, miten tekisimme sitä paremmin, tuhoamatta maailmaa. Jos jätämme turhat asiat ostamatta säästämme rahaa ja ympäristöä ja nautimme enemmän niistä ostoksista, jotka lopulta päädymme tekemään. ”Älä osta mitään turhaa paskaa”, kannustaa Julia Thurén.

Raadin perustelut: ”Teos täyttää tietokirjallisuuden tärkeää demokratisointitehtävää pohtimalla kulutusyhteiskuntamme rakenteita ja lainalaisuuksia tavalla, joka auttaa ymmärtämään niitä syyllistämättä arkielämän tasolla ja joka avautuu jouhevasti eritaustaisille lukijoille.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat