Tulviva Tokio, kohtaaminen karhun kanssa ja muunsukupuolisena Jyväskylässä: Tässä ovat Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian ehdokkaat - Kulttuuri | HS.fi

Tulviva Tokio, kohtaaminen karhun kanssa ja muunsukupuolisena Jyväskylässä: Tässä ovat Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian ehdokkaat

Tänä vuonna Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian voittajan valitsee futuristi, tietokirjailija Perttu Pölönen.

Timo Parvela, Pasi Pitkänen, Malin Kivelä, Linda Bondestam, Jani Ikonen, Pia Krutsin, Dess Terentjeva, Anne-Maija Aalto, Laura Ertimo ja Mari Ahokoivu lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaiden julkistustilaisuudessa keskiviikkona.

10.11. 10:12

Ihmisten eriarvoisuus, luontokato, eläimen ja ihmisen suhde, luovuus ja seksuaalisuus: Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat käsittelevät painavia aiheita, jotka tunnistamme ympäriltämme. Silti mukana on myös leikkiä, uteliaisuutta ja iloa, rakkautta ja ystävyyttä.

Mukana on nuorille sekä fantasiaromaani että reaalimaailmaan sijoittuva sateenkaariromaani, alakouluikäisille vauhdikas seikkailuromaani ja tietokirja, pienemmille lapsille kuvakirja ja runokokoelma.

FINLANDIA-VOITTAJAT julkistetaan keskiviikkona 1. joulukuuta klo 19 alkavassa tilaisuudessa ja Ylen erikoislähetyksessä. Kukin palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa. Lukijoiden suosikit julkistetaan jo torstaina 25. marraskuuta osana Kulttuurigaalaa.

Tänä vuonna lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian voittajan valitsee futuristi, tietokirjailija Perttu Pölönen. Lautakunnan puheenjohtajana toimii elokuva- ja tv-alan asiantuntija Petri Kemppinen ja jäseninä kirjastoalan asiantuntija Päivi Jokitalo ja kehittämispäällikkö Emmi Jäkkö.

Viime vuonna palkinnon voitti Anja Portinin lastenromaani Radio Popov (S&S).

Suomen Kirjasäätiön tilaisuudessa Petri Kemppinen käynnisti raadin työtä avaavan puheen lausumalla Kirsi Kunnaksen runon Tunteellinen siili kunnianosoituksena 8. marraskuuta kuolleelle runoilijalle ja lastenkirjailijalle.

Anne-Maija Aalto: Mistä valo pääsee sisään (Otava)

Maailma jakautuu kahtia, on moni todennut. Anne-Maija Aalto vie pelottavaa tilannetta vielä syvemmälle, dystooppiseen todellisuuteen jossa eriarvoisuus on elämiä tuhoava itsestäänselvyys. Aalto kuljettaa kuulaalla kielellä yhteen hallitsija­puolen kasvatin Aleksein ja vastarinta­liikkeeseen kuuluvan Marijan, jotka ajattelevat maailmasta täysin päin­vastaisesti – ja toki rakastuvat siitä huolimatta.

Nuorten suhteen kautta romaani pureutuu pohtimaan sitä, mikä kaikki on totta ja mihin voimme luottaa. Tapahtumat sijoittuvat jäätiköiden sulamisen johdosta veteen peittyneeseen Tokioon, ja näin tulee ilmaston­muutoskin käsiteltyä.

Mistä valo pääsee sisään on itsenäinen jatko-osa viime vuonna ilmestyneelle Korento-romaanille, joka valittiin Topelius-nuortenkirjallisuuspalkintoehdokkaaksi.

Raadin perustelut: ”Romaani kuvaa taitavasti ihmisyyttä, oli kyseessä sitten yksilön halusta hallita, alistaa ja olla välittämättä, tai paosta keinotodellisuuteen. Perusta nuoren päähenkilön vähittäiselle muutokselle rakentuu pala palalta, koettujen tapahtumien mutta myös vanhempien ratkaisujen ymmärtämisen kautta. Niin kauan kuin muistot elävät ja vaikuttavat, voi löytyä suunta kohti uutta.”

Laura Ertimo, kuvitus Mari Ahokoivu: Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus (Into Kustannus)

Ilmasto­katastrofi ja luontokato ovat isoja aiheita kenelle tahansa, mutta miten niistä puhuisi lapselle? Maan­tieteilijä, tieto­kirjailija Laura Ertimon Aika matka! jatkaa kaksi vuotta sitten julkaistun Ihme ilmat! -teoksen linjaa: tosiasiat esitellään, mutta niiden ei anneta lannistaa.

Uteliasta ja reipasta asennetta tukee Mari Ahokoivun värikäs, puhdas­linjainen kuvitus, joka kuljettaa lukijaa Lotan ja Kasperin matkassa halki vuosi­tuhansien. Matkalla auttavat Ilmastokeiju ja Fossiili­menninkäinen, entiset pahat riitapukarit jotka ryhtyvätkin nyt yhteistyöhön tärkeän asian vuoksi.

Aika matka! on lisäksi oiva esimerkki lapsille suunnatusta tietokirjasta, jolla on paljon annettavaa myös aikuiselle: sekä tietoa että asennetta.

Raadin perustelut: ”Matka luontokadon arvoitukseen sujuu jouhevasti kuvan ja sanan yhteispelillä. Teksti polveilee pienen pienistä valtavan suuriin asioihin, eri-ikäisten tiedonjanoa tyydyttäen. Ilmeikäs kuvitus kulkee tekstin rinnalla, intoutuen välillä omaksi, itsenäiseksi sarjakuvaseikkailukseen, jossa tulevaisuus, nykyisyys ja historia yhdistyvät. Kokonaisuus on eloisa runsaudensarvi, joka houkuttelee tutkimaan, palaamaan ja vaikuttamaan.”

Malin Kivelä, Martin Glaz Serup & Linda Bondestam. Suomentaja Malin Kivelä: Om du möter en björn / Jos kohtaat karhun (Förlaget / Teos)

Aikuiset sanovat, että karhut pelkäävät sinua yhtä paljon kuin sinä niitä. Mutta onko se totta? Kirjailijat Malin Kivelä ja Martin Glaz Serup ovat tehneet kuvakirjan siitä, mitä oikeasti pitää tehdä, jos kohtaa karhun. Voiko sille heittää tabletin?

Yhtä aikaa humoristisen ja tieto­pohjaisen kirjan juju on kuitenkin Linda Bondestamin upeissa, hauskoissa ja jopa pelottavissa kuvituksissa, jotka kuljettavat tapahtumia eteenpäin. Bondestam onkin ollut Finlandia-ehdokkaana jo useita kertoja ja voittanut lukuisia muita palkintoja.

Jos kohtaat karhun -kirja ilmestyi sekä ruotsiksi, suomeksi että tanskaksi.

Raadin perustelut: ”Varje uppslag i den skickligt illustrerade och berättade boken är en självständig upplevelse. Lekfullheten och spänningen i texten samt motivens varierande storlek skapar dynamik. Illustrationerna följer den fantasifulla texten, men tillför också något nytt till den. Även om boken handleder barnet i bemötandet med naturen, kräver berättelsen inga yttre motiveringar utan räcker utmärkt som sådan.”

Pia Krutsin: Kaupunki kukaties (WSOY)

Pia Krutsinin esikois­runo­kokoelma Kaupunki Kukaties (WSOY, kuvittanut Jani Ikonen) on onnistunut esimerkki siitä, kuinka lastenruno ja kuvitus parhaimmillaan sulautuvat yhteen ja muodostavat eheän kokonais­taideteoksen. Runo voi olla kaiverrettu katu­kiveykseen, kulkea etanan jättämää reittiä vanhaa lastenlorua mukaillen tai poukkoilla parkourpiskin mukana. Värikkäiden, tunnekylläisten kuvien maailma vaihtelee iloisen kuvakirja­maisesta jopa hurjaan ja tarjoaa runsaasti tutkittavaa.

Krutsinin kokemus sanataide­kasvattajana näkyy eri runolajien luontevassa esittelyssä. Mukana on niin haiku, ketjuruno kuin paljon kaikenlaista luovaa sanoilla leikittelyä. Kirja inspiroi keksimään omia loruja ja ehkä myös piirtämään niitä.

Raadin perustelut: ”Runojen kaupunki on raikas ja yllätyksiä täynnä. Nykyilmiöt on riimitelty tekstiin riemastuttavalla tavalla ja kirja päivittää muutenkin lastenrunoperinteitä. Kuva ja teksti kasvavat saumattomasti yhteen ja synnyttävät teokseen yhteisen rytmin. Teos houkuttaa leikittelemään kielellä, lukemaan ääneen.”

Timo Parvela, Pasi Pitkänen: Kepler62 Terra: Kloonit (WSOY)

Lasten suositussa dystopia­sarjassa luonnon­varat ovat huvenneet lähes olemattomiin, ja hallitus on päättänyt lähettää joukon lapsia kauas avaruuteen tutkimaan maapallon kaltaista elämää.

Tuoreimmassa Kepler62-tarinassa lapset palaavat avaruudesta Terran pinnalle, jossa hurja seikkailu jatkuu. Timo Parvela jatkaa edellisen kirjan kertomusta saumattomasti, kuin tv-sarjan kausi toisen jälkeen. Kepler62 Terra onkin kirjasarjan kolmas kausi, joka kertoo avaruusseikkailijoiden paluusta Maahan kahden kirjan verran.

Kirjasarjan tapahtumat käynnistyivät pelistä, ja pelaaminen on nytkin läsnä kekseliäin tavoin, kun lasten on päihitettävä ihmiskuntaa tuhoava tekoäly. Vauhdikkaita tapahtumia tahdittavat Pasi Pitkäsen voimakkaat, toimintaa uhkuvat kuvitukset.

Kepler62-kirjasarjassa Kirkkonummella asuva Timo Parvela kirjoittaa joka toisen kirjan, ja joka toisen norjalainen Bjørn Sortland. Kirjat ilmestyvät samanaikaisesti Suomessa ja Norjassa. Kepler62:n lisäksi Parvela tunnetaan myös lastenkirjasarjoista Ella ja kaverit, Pate, Maukka ja Väykkä sekä Sammon vartijat.

Raadin perustelut: ”Vauhdikas lukukokemus perustuu tekstin ja kuvan mestarilliseen yhteispeliin. Ainutlaatuinen kuvitusmaailma ja vahva, taidolla rakennettu tarina luovat yhdessä takuuvarman kokonaisuuden. Pelimaailmasta inspiroituva kerrontatapa imaisee lukijan nopeasti mukaansa. Osaavien tekijöiden kyky löytää sarjaan uusia kierteitä ilahdutti raatia.”

Dess Terentjeva: Ihana (WSOY)

Dess Terentjevan (s. 1992) nuorten­romaani Ihanan päähenkilö on Lilja, joka käy yhdeksättä luokkaa. Lilja ihastuu henkilöön, jonka hän nimeää Ihanaksi, ja joka paljastuu Liljan isän uuden naisystävän lapseksi.

Jyväskylään sijoittuva teos on kirjoitettu säeromaanin muotoon. Valittu muoto mahdollistaa lennokkaan ja lyyrisen rytmin sekä kielellistää osuvasti kirjan tärkeitä teemoja muunsuku­puolisuudesta moni­kulttuurisuuteen ja ihastumiseen. Sekä päähenkilönä että kertojana toimiva Lilja on panseksuaali. Hän käy paljon päänsisäistä dialogia itsensä kanssa, joka onnistuu olemaan niin hauskaa kuin koskettavaa. Erityisesti Jyväskylää tuntevat voivat tirskahdella yksityiskohdille.

Terentjeva on Tampereella asuva suomenvenäläinen kirjailija. Hän on opiskellut kirjallisuutta Jyväskylän yliopistossa. Lokakuun alussa ilmestyneen Ihanan käsikirjoitus voitti aiemmin tänä vuonna WSOY:n järjestämän Taajuus Z -kirjoituskilpailun.

Raadin perustelut: ”Valloittava ja koskettava Ihana on lukukokemuksena eheä ja kaunis. Teoksen kiihkeä rytminen kieli onnistuu tavoittamaan tarkasti ja uskottavasti nuorten kokemukset ja tunteet. Tulla hyväksytyksi omana itsenään, tulla nähdyksi ja rakastetuksi on suuri teema, jota käsitellään herkästi ja taitavasti säeromaanin keinoin.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat