”Vanhaa amigoa ei jätetä”, Tapani Brotherus päätti, kun ensimmäinen chileläisystävä haki turvaa sotilasvallankaappaukselta vuonna 1973 - Kulttuuri | HS.fi

”Vanhaa amigoa ei jätetä”, Tapani Brotherus päätti, kun ensimmäinen chileläisystävä haki turvaa sotilasvallankaappaukselta vuonna 1973

Diplomaatista syntyy sympaattinen kuva Pirjo Hounin kirjoittamassa elämäkerrassa.

Kun vallankaappaus Chilessä alkoi syyskuussa 1973, sotilaat pakottivat presidentti Salvador Allenden avustajia ja työntekijöitä ulos presidentinlinnasta Santiagossa. Laillisesti valittu sosialistipresidentti ampui itsensä.

20.11. 15:06

Elämäkerta

Pirjo Houni: Salattua diplomatiaa. Tapani Brotheruksen tarina. Siltala. 319 s.

Otollisella hetkellä voi tavallisenkin ihmisen merkitys kasvaa hurjasti, hän voi ikään kuin nousta ajan ja arjen yläpuolelle.

Juuri näin kävi rividiplomaatti Tapani Brotherukselle (s. 1938), Suomen asiainhoitajalle kaukaisessa Chilessä, jossa kenraali Pinochet jenkkien tuella kaappasi vallan syksyllä 1973. Laillinen presidentti Allende ei antautunut vaan ampui itsensä, ja hänen tukijoihinsa diktatuuri kohdisti raa’at vainot.

Brotherus alkoi suojella ja auttaa ulos maasta kuolemanhätään joutuneita chileläisiä. Hän toimi pääosin ulkoministeriöltä salaa, omalla vastuullaan ja uransa vaarantaen.

On laskettu peräti 2 500 ihmisen pelastuneen – kanssa-auttajia oli toki muitakin, kuten varakonsuli Ilkka Jaamala. Ja kotona vaimo Lysa Brotherus majoitti ja muonitti kymmeniä pakolaisia.

Brotheruksen maineteot on tuotu ilmi Heikki Hiilamon Kuoleman listat -kirjassa (2010) ja TV1:n Invisible Heroes -draamasarjassa (2019). Chilen nykyhallinto on myös palkinnut hänet korkeasti.

Chile-tapauksen perään Keijo Korhonen Ritarikadulla laati astetta inhimillisemmät menettelyohjeet. Eivät ne järin laajasti tehonneet, kuten Suomen-lähettilään (tässä kirjassa ohitetut) toimet Argentiinan sotilaskaappauksessa 1976 osoittavat.

Chilessä Brotherus oli vain viisi vuotta. Hänen laajempaan elämänstooriinsa saamme nyt tutustua Pirjo Hounin kirjoittamasta Salattua diplomatiaa -teoksesta. Hän on haastatellut Brotheruksia ja eräitä muita olennaisia aikalaisia, ja täydentänyt kuvaa kirjallisin täsmälähtein.

Käsillä on pienipiirtoinen sympaattinen henkilökuva. Helposti luettavaa tekstiä, silti sisällöltään kaikkea muuta kuin turhanpäiväistä.

Diplomaattielämää edustustilaisuuksineen. Suomi oli aloittanut Chilen kanssa metsäalan kehitysyhteistyöhankkeet, ja kotiin kutsuttiin niin metsä- kuin kaivosalalla työskenteleviä chileläisiä." –  Salattua diplomatiaa -kirjan kuvitusta.

Tapani ”Tapi” Brotheruksen suku koostuu painavista kulttuurinimistä, isoisä K. R. Brotherus oli valtio-opin professori ja yliopiston rehtori, isä Heikki Brotherus diplomaatti, lehtimies ja kirjailija. Ja Tapanin Matti-veli on huomattava suomentaja. Huokuu traditioita, itseään korostamatonta sivistystä.

Kirja käy läpi Heikki Brotheruksen vastoinkäymiset UM:ssä. Tietovuotoepäily toi hänelle potkut vuonna 1960, ja hätiköidyn päätöksen teki ulkoministeri Ralf Törngren.

”Isäni tunsi epäonnistuneensa ja tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi”, Tapani Brotherus kertoo. ”Ratkaisu oli tehty mielivaltaisesti, sillä vuotaja oli voinut olla kuka tahansa.”

Koskettava on hetki, jona syrjään sysätty virkamies lähtee purkamaan turhautumistaan – ei Kämpin baariin, vaan Tapani-poikansa kanssa metsätöihin Savoon. Hyvä, että isä-Brotheruksen tapaus epäreiluuksineen on ylipäänsä tuotu esille.

Chilen jälkeen Tapani Brotherus oli hieman hyllyllä UM:ssä, ja tunsi itsekin halua ”haistattaa pitkät uraponnisteluille”. Hän ei ollut vähääkään karrieristi, eikä ainakaan kyynärpäiltään terävin. Suurlähettiläänä hän joka tapauksessa toimi niin Iranissa, Etelä-Afrikassa kuin Kreikassa.

Hänen lähettiläspaikoistaan kiintoisin oli 1990-luvun lopun Etelä-Afrikka – paitsi presidentti Nelson Mandelan nostaman euforian vuoksi myös siksi, että Brotheruksen omaan nuoruuteen liittyi vahva kehitysapuaate. Suomi lisäsikin pian apuaan etenkin Etelä-Afrikan vesi- ja metsähankkeisiin.

Ulkomaankomennuksilta kirjaan on tarttunut harmittomia kommelluksia ja vaaranpaikkoja. Monissa tilanteissa korostuu Brotherusten neuvokkuus ja lämmin humööri.

Salattua diplomatiaa -teos näyttää valtavirrasta erkanevan diplomaatin tien. Lukijalle kirkastuu Tapani Brotheruksen omatahtoisuus ja itsenäinen ajatustapa – ja tarpeen tullen kyky nopeisiin ratkaisuihin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat