Laulaja Ulla Pirttijärvi sai nuorena kuulla nunnuka-huutoja, mutta naureskeli hän saamelaissketseille itsekin: ”Ei sitä osannut siihen aikaan niin miettiä” - Kulttuuri | HS.fi

Laulaja Ulla Pirttijärvi sai nuorena kuulla nunnuka-huutoja, mutta naureskeli hän saamelais­sketseille itsekin: ”Ei sitä osannut siihen aikaan niin miettiä”

Ulla Pirttijärvi on kiitollinen sketsejä esittäneen Pirkka-Pekka Peteliuksen myöhemmästä anteeksipyynnöstä. ”Asiaan liittyy niin monia kipupisteitä. On hienoa, että vähemmistöille osoitetaan ymmärrystä”, Pirttijärvi sanoo.

Ulla Pirttijärvi on yksi tunnetuimmista saamelaisista laulajista ja joikaajista.

13.11. 2:00 | Päivitetty 13.11. 10:28

Ulla Pirttijärvi vastaa puhelimeen kotoaan Utsjoelta. Euroopan unionin pohjoisimmassa kunnassa maa on jo lumessa ja pakkastakin kymmenisen astetta.

”Pikkuisen vielä auringon valokin pilkistää”, hän kertoo.

Suuri yleisö muistaa Pirttijärven lauluyhtye Angelit tytöistä. Suomessa elettiin 1990-luvun alussa etnomusiikkibuumia, ja inarilaisesta Angelin kylästä ponnistanut laulutrio kohosi yhdeksi villityksen kärkinimistä.

Vuonna 1992 julkaistiin debyyttilevy Dolla. Se vei parikymppiset laulajat iltapäivälehtien kansiin, television viihdeohjelmiin ja Eduskuntataloon ministerivierailulle.

”Olihan se ihmeellistä”, Pirttijärvi muistelee.

”Olimme nuoria tyttöjä pienestä kylästä, josta lähimpään kauppaan ja postiin oli matkaa 70 kilometriä. Yhtäkkiä olimme Helsingissä suurilla lavoilla maan huippumuusikoiden kanssa.”

Nykyisin Pirttijärvi on yksi tunnetuimmista saamelaisista laulajista ja joikaajista. Soolouralle hän jättäytyi vuonna 1993, ja on kohonnut kolmessa vuosikymmenessä kansainväliseksi nimeksi maailmanmusiikkipiireissä.

Hän laskeskelee esiintyneensä vuosien varrella lähes jokaisessa Euroopan maassa ja kiertäneensä esimerkiksi Japanissa, Yhdysvalloissa ja Tansaniassa.

Edellisviikolla haastattelua sovittaessa Pirttijärvi vastasi hän puhelimeen Oslosta, missä hän oli konsertoimassa yhdessä norjalaisen saamelaismuusikko Frode Fjellheimin kanssa. Fjellheim tunnetaan muun muassa yhtenä Disneyn animaatioelokuva Frozenin säveltäjistä.

Pirttijärvi muistuttaa, että hänelle ulkomailla esiintyminen ei merkitse täysin samaa kuin tavalliselle suomalaismuusikolle. Saamelaisten asuttama Saamenmaan alue levittäytyy Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosiin sekä Venäjään kuuluvalle Kuolan niemimaalle.

Se on hänen kotikenttäänsä.

”Saamelaisena asioita ei katsele Helsingin näkökulmasta.”

Pirttijärvi sanoo panneensa merkille, että saamelaisten kulttuuria ja historiaa tunnetaan valtaväestön keskuudessa edelleenkin melko huonosti. Moni ei esimerkiksi tiedä, että saamelaiset jakaantuvat useaan eri ryhmään, joilla kullakin on omat kielensä ja perinteensä.

Sellaisenkin havainnon Pirttijärvi kertoo tehneensä, että monille voi edelleen tulla yllätyksenä, että joikaaminen on kertovaa lauluperinnettä.

”Joikaamisessa äänenkäyttö ei ole kovin helppoa. Se on hyvinkin tarkkaa, ei mitä tahansa hoilaamista”, Pirttijärvi naurahtaa.

Hän sanoo kuitenkin ymmärtävänsä, ettei kaikkea voi tietää. Varsinkaan sellaista, josta ei ole aiemmin kuullut. Ei hänkään ymmärrä espanjalaisen flamencon kaikkia ulottuvuuksia, koska ei ole niihin koskaan sen tarkemmin perehtynyt.

Pirttijärvi sanoo, että virhepäätelmiä sattuu kaikille. Turha niistä on loukkaantua. Hän kertoo esimerkin omalta Japanin matkaltaan. Muusikoille tarjotun lounaan yhteydessä hän oli tökännyt syömäpuikot riisikulhoon pystyyn.

”Paikallinen rouva kipitti paikalle hyvin vauhdikkaasti, ja sanoi ’no no no’. Ihmettelin, että mikä nyt on hätänä. Hän sanoi, että tuo tarkoittaa, että kuolema tulee taloon. Enhän minä voinut sitä tietää.”

Viime vuosina on puhuttu paljon kulttuurisesta omimisesta ja alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeudesta omaan kulttuuriperintöönsä.

Suomessa tikunnokkaan on nostettu esimerkiksi Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan 1990-luvun taitteen joikaavat saamelaishahmot, jotka näyttäytyvät nykypäivän valossa pilkallisen rasistisina.

Pirttijärvi kertoo itsekin seuranneensa aikanaan Pulttiboisia, ja muistelee naureskelleensa itsekin ohjelman vähemmistöhuumorille.

”Ei sitä osannut siihen aikaan niin miettiä”, hän sanoo.

Pirttijärvi muistaa saaneensa sarjan myötä myös kuittailua ja ”nunnuka nunnuka” -huutoja. Hän muistuttaa, että huumoriksi tarkoitetuilla sketseilläkin voi olla vaikutusta. Ne saattavat luoda ja vahvistaa negatiivisia stereotypioita.

Syksyllä 2019 Petelius, nykyinen vihreiden kansanedustaja, esitti julkisen anteeksipyynnön kolmenkymmenen vuoden takaisista sketseistään.

Mitä Pirttijärvi siitä ajattelee?

”Mielestäni se oli hieno ele”, hän sanoo.

”Asiaan liittyy niin monia kipupisteitä. Oman äitini sukupolvi ei saanut puhua saamen kieltä koulussa ja joutui asumaan erossa omasta perheestään ja kulttuuristaan. Kirkon puolelta saamelaismusiikki leimattiin synniksi. Siksi on hienoa, että vähemmistöille osoitetaan ymmärrystä.”

Ulla Pirttijärvi-Länsman

  • Syntynyt 1971 Ruotsissa ja kasvanut Inarissa Angelin kylässä. Asuu Utsjoella.

  • Saamelainen laulaja ja joikaaja. Tuli 1990-luvun alussa tunnetuksi Angelin tytöt -yhtyeestä.

  • Julkaissut neljä soololevyä ja useita levytyksiä eri yhtyeiden kanssa.

  • Toimi 2000-luvun alussa Lapin läänintaiteilijana.

  • Perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta. Tytär Hildá Länsman laulaa Pirttijärven kanssa Solju-yhtyeessä.

  • Täyttää 50 vuotta lauantaina 13. marraskuuta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat