Taiteen akateemikko ja kirjailija Kirsi Kunnas on kuollut 96-vuotiaana - Kulttuuri | HS.fi

Taiteen akateemikko ja kirjailija Kirsi Kunnas on kuollut 96-vuotiaana

Kunnas tunnettiin erityisesti lastenrunoistaan.

Kirsi Kunnas vuonna 2014.

8.11.2021 18:17 | Päivitetty 8.11.2021 20:40

Taiteen akateemikko ja kirjailija Kirsi Kunnas on kuollut 96-vuotiaana. Asiasta kertoi STT:lle Kunnaksen perhepiiri.

WSOY:n viestintäjohtaja Reetta Miettinen vahvistaa uutisen HS:lle.

Kunnas kuoli maanantaina nukkuessaan kotonaan Ylöjärvellä. Kunnas olisi täyttänyt 97 vuotta joulukuussa.

Kunnas tunnettiin parhaiten lastenrunoistaan, muun muassa kokoelmista Tiitiäisen satupuu (1956) ja Tiitiäisen runolelu (2002). Hän kirjoitti myös aikuisille suunnattua lyriikkaa ja suomensi muun muassa Lewis Carollin ja Tove Janssonin teoksia.

Kunnakselle myönnettiin taiteen akateemikon arvonimi vuonna 2009. Lisäksi hänelle on myönnetty Valtion kirjallisuuspalkinto (1957, 1975, 1980 ja 1987), Pro Finlandia -mitali (1973), Tampereen yliopiston humanististen tieteiden kunniatohtorin arvo (2000) sekä Väinö Linnan (2011) ja Aleksis Kiven palkinto (2012).

Myös Kunnaksen puoliso Jaakko Syrjä on tehnyt uraa kirjailijana. Pariskunnan kaksi poikaa tunnetaan Eppu Normaali -yhtyeen jäseninä.

Kunnas syntyi Helsingissä 14. joulukuuta 1924 kuvataiteilijaperheeseen.

Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hän aloitti opinnot Taideakatemiassa ja sen jälkeen Helsingin yliopistossa, mutta päätyi lopulta WSOY:n kustannusvirkailijaksi vuonna 1947.

Samana vuonna hän aloitti runoilijanuraansa esikoisrunoteoksellaan Villiomenapuu, jossa näkyi varhaisen modernismin ja tulenkantajien lyyrisiä piirteitä sekä sodanjälkeisen sukupolven uuden etsimistä.

Kunnas kuitenkin ahdistui pian senaikaisen suomalaisen modernin runouden ilmapiiristä, jossa vaadittiin hänestä ääntä, jolla ei voinut ilmaista tunteita.

Innoituksen lastenrunouteen hän löysi englantilaisista lastenloruista, kun hän suomensi Hanhiemon iloisen lippaan (1954).

”Ne eivät olleet pelkästään lastenrunoja, vaan ne olivat aikoinaan myös poliittisia ja historiallisia kommentteja”, kertoi Kunnas STT:n haastattelussa vuonna 2004.

  • Kirsi Kunnas halusi piilottaa tekstiin yllätyksiä, jotta lukijalla olisi hauskaa niitä löytäessään ja hänellä hauskaa kirjoittaessaan.

  • Runossa Jansmakko Erikois on sammakko, joka "noitui trekators". Tre on kolme ruotsiksi, quatorze taas 14 ranskaksi. Siis 3,14 eli äärettömiin desimaaleihin jatkuvan piin likiarvo.

  • Samassa runossa sammakko hotkii lopulta pilvet ja tähdet ja palan kuuta "huis, hais, hois". Tähän on piilotettu viittaus latinan demonstratiivimuotoihin hic, haec, hoc.

  • Aikamme aapisessa Kunnas kirjoitti å:n opetukseen runon, jossa pienen pienessä saaressa seikkailevat Ångströmit ja kauempana ulapalla isotäti Mikro Myy. Näin Kunnas sekoitti runoon matematiikkaa.

  • Å on mittayksikkö ångströmin tunnus, senttimetrin sadasosamiljoonasosa. Myy on mikrometrin tunnus, metrin miljoonasosa.

  • Samassa runossa on Kunnasta lapsesta asti kiehtonut ja monissa runoissa esiintyvä äärettömiin jatkumisen teema. Järvessä oli saari, saaressa järvi, järvessä jälleen saari ja saaressa pieni järvi. Inspiraatio tähän tuli Turussa sijaitsevasta Kakskerran saaresta, jossa on järvi keskellä.

Oikaisu 8.11. kello 19.23: Kunnas kuoli kotonaan Ylöjärvellä, ei Nurmijärvellä, kuten artikkelissa aiemmin väitettiin.

Oikaisu 8.11. kello 20.05: Kunnaksen kuoleman vahvisti HS:lle WSOY:lta Reetta Miettinen, ei kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantaja Anna-Riikka Carlson, kuten uutisessa aiemmin kerrottiin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat