Netflixin sarja näyttää Skandia-miehen huomionkipeänä Palmen murhaajana – Tuomitsemattoman epäillyn kuvaaminen herättänyt ankaraa kritiikkiä - Kulttuuri | HS.fi

Netflixin sarja näyttää Skandia-miehen huomionkipeänä Palmen murhaajana – Tuomitsemattoman epäillyn kuvaaminen herättänyt ankaraa kritiikkiä

Epätavallinen murhaaja on kuvitteellinen tulkinta siitä, miten todennäköiseksi Palme-murhaajaksi nimetty Skandia-mies väitti nähneensä pääministerin murhan ja onnistui välttämään kiinni jäämisen itse teosta.

Skandia-mies eli Stig Engström on uuden Palme-elokuvan keskushenkilö. Häntä näyttelee Robert Gustafsson.

14.11.2021 13:31

Ruotsin entinen pääministeri Olof Palme murhattiin vuonna 1986. Murhaa ei koskaan ratkaistu, ja se jaksaa yhä kiinnostaa ihmisiä.

Kansallisesta traumasta on 35 vuoden aikana ilmestynyt lukuisia dokumentteja, kirjoja ja tv-sarjoja. Nyt aiheeseen on tarttunut myös Netflix.

Netflixin viisiosainen draamasarja Epätodennäköinen murhaaja perustuu tutkivan toimittajan Thomas Petterssonin vuonna 2018 ilmestyneeseen samannimiseen kirjaan Den osannolike mördare, jossa syyllisenä pidetään Skandia-miehenä tunnetuksi tullutta vakuutusyhtiön graafikkoa Stig Engströmiä.

Kirjailija tutki Palmen tapausta 12 vuotta, ja hänen tutkimustyönsä tulokset julkaistiin ensimmäisen kerran Filter-lehdessä. Muun muassa Petterssonin tutkimusten ansiosta murhatutkijat saivat uutta tietoa Engströmin taustoista.

Vuonna 2020 Palme-tutkimuksessa nähtiin uusi käänne, kun pääsyyttäjä Krister Petersson ilmoitti, että Engström on tapauksen pääepäilty. Sen jälkeen hän kuitenkin päätti lopettaa esitutkinnan, koska Engström kuoli vuonna 2000.

Päätöstä on Ruotsissa kritisoitu ankarasti, sillä se jätti vahvan vaikutelman siitä, että Stig Engström on syyllinen Palmen murhaan. Ruotsin oikeusasiamiehen mukaan Palmen murhatutkinnan syyttäjä rikkoi Engströmin ihmisoikeuksia.

Ruotsissa on käyty sittemmin kiivasta keskustelua siitä, murhasiko Stig Engström todella Olof Palmen vai ei.

Nyt valmistunut tv-sarja lähtee siitä olettamuksesta, että näin tapahtui, vaikka alkuteksteissä muistutetaankin, että sarja perustuu ratkaisemattomaan rikokseen. Myös jokaisen jakson lopputeksteissä katsojalle kerrotaan, että poliisi pitää Engströmiä syyllisenä, mutta häntä ei koskaan tuomittu.

Tv-sarja perustuu suurelta osin tositapahtumiin, mutta sitä on täydennetty Thomas Petterssonin teorialla. Sarja on kuvitteellinen tulkinta siitä, miten todennäköiseksi Palme-murhaajaksi nimetty Engström väitti nähneensä pääministerin murhan ja onnistui itse pääsemään kuin koira veräjästä ja välttämään oikeuteen joutumisen. Se tapahtui osittain onnen, oman uskaliaan käyttäytymisensä sekä kehnosti hoidetun poliisitutkinnan ansiosta.

Sekä ruotsalaiset että ulkomaiset mediat ovat olleet innoissaan sarjasta. Se ei ole ihme, sillä se on hyvin vetävästi toteutettua rikosdraamaa. Sarja on saanut kehuja etenkin lavastuksestaan: siitä, miten tarkasti se onnistuu luomaan 1980-luvun Tukholman katukuvaa vaatteineen, autoineen ja univormuineen.

Pääministeri Olof Palmea ja hänen vaimoaan Lisbeth Palmea sarjassa näyttelevät Cilla Thorell ja ruotsinsuomalainen näyttelijä Peter Viitanen.

Sarjan tapahtumat alkavat pääministerin ampumisesta.

”Sen jälkeen sarja nivoo vapaasti yhteen toden ja spekulaatiot vastustamattomaksi tarinaksi omalaatuisesta henkilöstä, joka vetää nenästä poliisia. Sarja sijoittuu kauniisti toteutettiin 80-luvun lopun maailmaan paksuine neuleineen ja paksuine tuhkakuppineen”, kirjoittaa The Guardian arviossaan.

Lehti nimittää sarjaa ”skandinaavisen kitschiksi versioksi Zodiacista”.

”Se uppoaa erittäin hyvin.”

Zodiac on viittaus elokuvaan tuntemattomaksi jääneestä sarjamurhaajasta, joka tappoi ihmisiä 1960-luvulla San Franciscossa.

Myös poliisin toimintaa Palme-murhan tutkinnassa on kritisoitu vuosien saatossa rankasti. Moni asia tehtiin väärin, väärässä järjestyksessä ja hitaasti. Joitain olennaisia todisteita jätettiin huomioimatta.

Poliisin toiminta on keskeinen osa myös sarjassa. Forbes-lehden arvion mukaan sarja onnistuu osoittamaan, kuinka sekavaa poliisitutkinta oli.

”Alkujaksojen jälkeen sarja muuttuu Engströmin hahmon syvemmäksi tarkasteluksi. Sarja kuvaa surullista muotokuvaa miehestä. […] Epätodennäköinen murhaaja on mukaansatempaava skandi-rikosdraama, joka esittää kolmekymmentä vuotta vanhan murhamysteerin ratkaistuna tapauksena”, lehti kirjoittaa.

Pääministeri Olof Palmen murhapaikka Sveavägenillä peittyi kukkiin vuonna 1986.

Suuri osa sarjasta keskittyy kuvaamaan Stig Engströmiä, hänen hahmoaan, elämäänsä ja mahdollista motiivia, joka olisi antanut syyn tappaa Palmen. Se näyttää, miten huomionkipeä Engström jatkuvasti muutti tarinaansa lehtiä luettuaan ja otti itse yhteyttä toimittajiin saadakseen lausuntonsa ja kuvansa lehteen.

Parhaimmillaan sarja on juuri noissa alkujaksojen intensiivisissä hetkissä, jotka seuraavat Engströmiä kotiin ja työpaikalle. Katsoja voi melkein kuulla, miten Engströmin aivot raksuttavat hänen seuratessaan medioista Palme-murhan uutisointia ja saadessaan uusia tietoja tutkinnan etenemisestä.

Engströmiä näyttelevä Robert Gustafsson on saanut runsaasti kehuja roolisuorituksestaan, eikä suotta. Dagens Nyheter muun muassa kehuu Stig Engströmin näköiseksi maskeerattua Gustafssonia ”aivan ilmiömäiseksi”.

”Naamioinnista huolimatta Gustafsson onnistuu vakuuttavasti esittämään Engströmin lihaa ja verta olevana miehenä, ei pilakuvana. Hän onnistuu tavoittamaan jopa Engströmin monotonisen ja virkaintoisen äänen”, lehti kirjoittaa.

Mikael Persbrandt näyttelee Palme-tutkinnan pääjohtajaa Hans Holméria.

Herkullisesti roolinsa tekee myös Mikael Persbrandt, joka näyttelee murhatutkimuksen itseriittoista päätutkijaa Hans Holméria. Persbrandt on niin ikään maskeerattu lähes tunnistamattomaksi.

”Onneksi mukana on Mikael Persbrandtin tarkasti ja pirteästi tulkitsema Hans Holmér. Hänen roolisuorituksensa on viihdyttävä, melkein jo satiiria, mutta hän onnistuu ilmentämään varsin hyvin läänin poliisipäällikön erittäin huonoa johtajuutta. Ilo, joka näkyy Persbrandtin katseessa, kun hän saa lausua sanat: ’En etsi yksinäistä hullua, haluan salaliiton’, on kaiken näkemisen arvoinen”, DN kirjoittaa.

Kaikki eivät silti ole olleet yhtä innostuneita sarjasta. Ruotsissa se on herättänyt myös ankaraa kritiikkiä spekulatiivisuudesta ja epäeettisyydestä. Monet ovat kysyneet, onko oikein esittää murhaajana mies, joka ei ole saanut tuomiota.

”Ensinnäkään Engströmiä ei ole tuomittu, jo se on väärin. Toiseksi tämä vaikuttaa hänen elossa oleviin läheisiinsä. Sekä Thomas Pettersonin raportissa että sarjassa vihjaillaan vahvasti, että Engströmin silloinen vaimo tiesi rikoksesta enemmän kuin silloin kertoi. Eli annetaan ymmärtää, että hän olisi voinut tehdä enemmän Palmen murhan ratkaisemiseksi. Se on erittäin vakava syytös”, sanoo toimittaja Emma Gray Munthe DN:n haastattelussa.

Engströmin vaimo on sarjassa näkyvästi esillä, useimmiten hiljaisena hahmona vierellä ja taustalla, joka seuraa, kuuntelee ja ihmettelee miehensä käyttäytymistä. Katsojalle todellakin välittyy kuva siitä, että vaimo epäilee ja pelkää miehen sekaantuneen Palme-murhaan, mutta ei sano mitään.

Engströmin silloinen vaimo on edelleen elossa.

”Se on henkilökohtainen hyökkäys minua vastaan, että nimeäni käytetään sarjassa, tarinassa, joka on 36 vuotta vanha. Se on absurdia. He ovat mielestäni tehneet erittäin suuren virheen”, SVT:lle puhunut Engströmin ex-vaimo sanoo.

Eva Melander esittää sarjassa Stig Engströmin vaimoa Margareta Engströmiä.

”En usko, että ihmiset ymmärtävät, kuinka äärimmäisen loukkaavaa on, että tämä nyt 84-vuotias nainen esitetään sarjassa tällä tavalla [rikoskumppanina]. Et voi puolustaa sitä sanomalla, että se on fiktiota, jos kuitenkin nimeät Stig Engströmin ja hänen vaimonsa”, sanoo DN:lle Ulrika Glaser Rydberg, jonka edesmennyt isäkin nähdään sarjassa yhtenä hahmona.

Tämä asekeräilijäksi nimetty henkilöhahmo on Engströmin läheinen ystävä ja sarjan mukaan mies, jolta Engström sai murha-aseen. ”Perheeni on kuvattu äärimmäisen epäedullisesti”, tytär sanoo.

Hänen isänsä esitellään sarjassa kiusaavana aikuisena, joka on erityisen ilkeä Engströmille.

”Hänet kuvataan eräänlaisena despoottina, maailmanluokan kiusaajana. Hän ei ole koskaan käyttäytynyt niin – ei äitiämme, ystäviään, ei ketään kohtaan”, Glaser Rydberg sanoo SVT:n haastattelussa.

Tuottajat ja Netflix puolustautuvat sanomalla, että sarja esittää fiktiivistä tulkintaa teoriasta, ei totuutta.

”Se on fiktiivinen draamasarja, joka on saanut inspiraationsa Thomas Petterssonin kirjan teorioista ja joka ei väitä kertovansa totuutta tai esittävänsä ratkaisua tapaukseen, vaan on fiktiivinen tulkinta teoriasta, jonka pääsyyttäjä Krister Petersson on esittänyt”, DN:lle kommentoinut vastaava kustantaja Jenny Stjernströmer Björk sanoo.

Päähenkilöä esittävälle Gustafssonille rooli on erityisen omakohtainen, sillä hän sattui istumaan Olof Palmen kanssa samassa elokuvateatterissa tuona kohtalokkaana iltana yli 30 vuotta sitten. Siitä lähtien murha on vaivannut häntä hyvin paljon.

Dagens Nyheterin mukaan Gustafsson pani tuolloin elokuvan jälkeen Grand-teatterin ulkopuolella Sveavägenillä merkille, kuinka varjoissa olevat miehet kommunikoivat intensiivisesti radiopuhelimissa.

”Minulla oli paljon epäilyksiä ottaa tätä roolia vastaan. Olin paikalla, minua on kuultu eikä kuunneltu. Kuulusteluissa sanomani asiat on jätetty kokonaan pois pöytäkirjasta. Asiat on salattu. En halunnut aloittaa kaikkea uudestaan”, Gustafsson kertoo.

Luettuaan Petterssonin kirjan Stig Engström ihmisenä alkoikin kiehtoa häntä hyvin paljon. Myös teoria Skandia-miehestä murhaajana alkoi vaikuttaa hänestä yhä todennäköisemmältä. Niinpä roolinsa kautta Gustafsson pystyi tekemään eräänlaisen sovinnon oman Palme-historiansa kanssa.

”Se on myös teoria, johon uskon, ja nyt minulla on mahdollisuus ymmärtää tapahtumaa ja tutkia Stig Engströmin hahmoa. Se on jännittävä ja traaginen tarina, joka koskettaa Ruotsia ja ruotsalaisia erittäin paljon… Koen, että sen avulla pääsen sisäiseen rauhaan tässä asiassa”, Gustafsson kertoo Stylist-lehdelle.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat