Häädetyt skeittarit vaativat päästä skeittaamaan Berliinin Neue Nationalgalerien terassilla, mutta 140 miljoonalla remontoitu arkkitehtuurin helmi haluaa suojella seiniään - Kulttuuri | HS.fi

Häädetyt skeittarit vaativat päästä skeittaamaan Berliinin Neue Nationalgalerien terassilla, mutta 140 miljoonalla remontoitu arkkitehtuurin helmi haluaa suojella seiniään

Mies van der Rohen minimalistinen mestariteos halutaan pitää puhtaana renkaanjäljistä, mutta saksalaismediassa skeittarit leimaavaa päätöstä on kutsuttu oudoksi.

Neue Nationalgalerie kielsi skeittaamasta näillä Mies van der Rohen suunnittelemilla portailla.

14.11.2021 14:26

Skeittarit laativat vetoomuksen päästäkseen jälleen skeittaamaan Neue Nationalgalerien eteen Berliinissä.

Taidemuseo asetti skeittauskiellon alueelleen lokakuun lopulla.

Arkkitehti Ludwig Mies van der Rohen mestariteoksena pidetyn museon edusta on ollut pitkään rullalautailijoiden suosiossa. Lasista ja teräksestä rakennettu minimalistinen taiteen palatsi avautui pitkän remontin jälkeen elokuussa ja skeittarit palasivat joukoilla museon porrastetulle aukiolle.

”Neue Nationalgaleriea ihaillaan sen täsmällisyydestä ja täydellisyydestä”, museonjohtaja Joachim Jäger sanoi The Art Newspaperille.

”Me haluamme keskustella skeittarien kanssa, että löydetään tapa pitää rakennus hyvässä kunnossa ja jatkaa skeittaamista.”

Museossa ollaan huolissaan, että iäkkäät kävijät voisivat kokea skeittaajat uhkaavina. Museo oli harkinnut palkkaavansa vartijat suojelemaan rakennusta, mutta tähän ei ole ollut mahdollisuutta pandemian aiheuttaman taloudellisen paineen takia.

Modernistisen merkkirakennuksen remontti kesti kuusi vuotta ja maksoi 140 miljoonaa. Ruostuneesta ja halkeilevasta museosta oli tullut riskialtis kävijöille. Entisöijien mukaan rakennus oli heikosti rakennettu ja uuden tekniikan piilottaminen minimalistiseen halliin oli vaativaa.

Vuonna 1968 valmistunut rakennus on ehdokkaana Unescon maailmanperintölistalle.

Neue Nationalgalerie oli kuusi vuotta remontissa.

Museon päämäärä on suojella pintojaan ja terassille sijoitettujen Robert Indianan, Alexander Calderin, Richard Serran ja Henry Mooren veistoksia. Niissä on jo havaittu jälkiä renkaista.

Saksalaismediassa, kuten konservatiivisessa Frankfurter Allgemeine Zeitungissa, päätöstä on pidetty outona. Kirjoituksissa on ihmetelty, miten skeittareita pidetään edelleen vandaaleina, joiden pitäisi palata betonisiin lähiöihin.

Skeittarit ovat laatineet vetoomuksen, jossa he pyytävät päästä skeittaamaan ainakin museon ollessa kiinni. He haluavat herättää keskustelua, onko arkkitehtoninen maamerkki kohtaamispaikka ihmisille.

Skeittarit käyttävät perusteluina Neue Nationalgalleriessa töitään esitelleen saksalaistaiteilija Veronika Kellndorferin näkemystä, että skeittarit herättävät rakennuksen sisä- ja ulkotilan yhdistävän ”virtauksen”.

”Se muuttuu taideteokseksi”, Kellndorfer sanoo.

Skeittarien vetoomuksen on allekirjoittanut yli 2 600 ihmistä.

Skeittaajia Kiasman aukiolla vuonna 2013.

Jotkut taidemuseot toivovat skeittareita ympäristöönsä. Barcelonalainen Macba-museosta on tullut yksi maailman kuuluisimmista skeittipaikoista. Portolainen konserttisali Casa da Música haluaa, että talon ympäristöä käytetään erilaiseen vapaa-ajan viettoon.

Myös Suomessa skeittarit ovat ottaneet museoiden ulkotiloja haltuun esimerkiksi rullaamalla Kiasman edustalla. Amos Rexiä rakennettaessa syntyi keskustelua, aikooko museo tarkoituksella suunnitella kumpunsa niin, ettei niissä voi skeitata. Museo joutui oikomaan Twitterissä, että tämä ei ole ollut päämäärä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat