Ulla Leskinen teki pitkän uran Eeva-lehden päätoimittajana – Urho Kekkonen kutsui häntä Rouva kenraaliksi - Kulttuuri | HS.fi

Ulla Leskinen teki pitkän uran Eeva-lehden päätoimittajana – Urho Kekkonen kutsui häntä Rouva kenraaliksi

Ulla Leskinen työskenteli Eeva-lehdessä valtaosan toimittajanurastaan ja vielä eläkkeelläkin muun muassa veti sen lukijamatkoja.

Kirjallisuutta intohimoisesti harrastava Ulla Leskinen viihtyy töölöläisessä kotitalossaan Runolassa, jossa ovat asuneet myös kirjailijat Maria Jotuni ja Frans Emil Sillanpää.

3.12.2021 2:00

JOS elämän tuleva suunta voi tiivistyä yhdessä päivässä, nuorelle Ulla Horpulle se päivä oli lokakuinen tiistai 1951, kun hän ilmoittautui Yhteiskunnalliseen korkeakouluun opiskellakseen toimittajaksi.

”Täytin papereita kanslian edessä, kun taakseni tuli tummatukkainen, rillipäinen, hauskannäköinen poika, joka sanoi, että täytin vääriä papereita. Sitten hän pyysi saada tarjota kahvit ja soitti vielä samana päivänä ja pyysi minua seuraavaksi illaksi elokuviin”, Ulla Leskinen muistelee.

Opinnot hän jätti muutaman vuoden kuluttua työelämään päästyään ja vietti pian häitä tuon tummatukkaisen pojan, Esko Leskisen, kanssa. Puoliso aloitteli silloin uraansa politiikan toimittajana.

TOIMITTAJAN työt Ulla Leskinen aloitti Etelä-Suomen Sanomissa entisellä kotipaikkakunnallaan Lahdessa, missä hän oli jo koululaisena kirjoittanut humoristisia tarinoita koululehteen. Pian hän hankki tuntumaa eri aikakauslehtiin.

Eevan päätoimittajuuden hän otti kahden poikansa takia vähän vastustellen vastaan 1972. Lehden levikki oli romahtanut, markkinointi oli unohdettu, eikä vasemmistolaisessa ajassa glamouristaan arkiseksi ja opettavaiseksi riisuttu lehti enää kiinnostanut lukijoita.

”Minullahan oli valmiit reseptit. Minulle oli aivan selvää, mikä Eeva oli. Olin lukenut lehteä lapsesta asti, äiti oli tilannut sitä sen perustamisesta 1934 lähtien”, Leskinen kertoo.

EEVAN toimituksen käytäviltä muistetaan päätoimittajan korkokenkien nopea kopse, kun hän palautti lehteä häntä itseään muistuttavaa, vaativaa naislukijaa palvelevalle viihteelliselle asialinjalle ja hankki vetäviä kansijuttuja irtonumeromyynnin kohentamiseksi.

”Se oli kiihkeää elämää, kun piti pitää yllä suhteita yhteiskunnan eri kerroksiin ja saada ihmisiä lehden kanteen. Liikuin kulttuuripiireissä ja seurapiireissä, ja mieheni kautta laajensin suhteitani ammattiyhdistysliikkeen ja talouselämän puolelle, kun kuljimme iltapukutilaisuuksissa aina toistemme aveckeina.”

Presidentti Urho Kekkonen kutsui Leskistä Rouva kenraaliksi yritettyään kerran Kesärannassa huonotuulisuuttaan perääntyä viime hetkellä lehden kansihaastattelusta lastenlastensa kanssa. Suuttunut päätoimittaja oli saanut hänet pian ymmärtämään, ettei peruutus käy laatuun.

Leskinen kutsuu itseään mieluummin naisasianaiseksi kuin feministiksi, koska feminismillä tarkoitetaan niin montaa asiaa. Hän sanoo kuitenkin kannattavansa #metoo-liikettä ja naisten oikeuksien puolustamista yhdessä eri vähemmistöjen oikeuksien kanssa, kunhan ylilyöntejä vältetään.

Vuonna 1977 Leskinen siirrettiin Apu-lehden toiseksi päätoimittajaksi. Siirtoon hän suhtautui optimistisesti, kunnes häneltä kysyttiin toimituksen ovensuussa, mitä hän siellä teki. Kukaan ei ollut tullut maininneeksi uusille työtovereille nimityksestä.

”Loppupuoli meni jo aika mukavasti.”

1970-luvulla lehtien levikkikilpailu oli niin kovaa, että toiminta meni joskus liiallisuuksiin. Apu-lehdessä Leskinen muistaa viettäneensä viimeiset tunnit ennen joulua kilpailevan Seura-lehden joululahjaksi lähettämän pienen porsaan kanssa. Lopulta hän keksi soittaa eläinlääkäriystävälleen, joka toimitti sen maatilalle hoitoon.

”Tulin Avusta vahvempana, ammattitaitoisempana ja lujempana ihmisenä, kun minut kutsuttiin takaisin Eevaan. Lehdessä oli yritetty nuorennusta, ja levikki oli taas romahtanut”, Leskinen kertoo.

PÄÄTOIMITTAJAN tehtävät jätettyään Leskinen hoiti vielä Eevan sidosryhmäsuhteita ja veti kehittämiään lukijamatkoja viitisentoista vuotta.

”Lapsenlapset tuottivat paljon iloa, ja kävin mieheni kanssa teatterissa ja oopperassa. Meillä oli Kuhmoisten Ruolahdella niemennokassa mökki, ja ostimme Espoosta ihanan vanhan torpan”, hän muistelee.

”Avioliittomme suurin murhe tuli, kun nuorempi poikamme Mikko kuoli äkillisesti lokakuussa 2006. Vei monta vuotta päästä tasapainoon. Mutta koska se oli yhteinen suru, se myös hitsasi meidät yhteen sellaiseen sementtiin, ettei meitä voi erottaa kuin kuolema.”

LESKINEN toimi joitakin vuosia Alzheimerin tautiin sairastuneen miehensä omaishoitajana, kunnes mies muutti hoivakotiin runsas vuosi sitten. Itse hän sairastui niihin aikoihin kahteen kertaan vakavasti.

”Kun sain Eskon hyvään paikkaan, aloin rampata hänen luonaan joka päivä. Hänen kanssaan on edelleen hienoja hetkiä. Kotona seinät huusivat tyhjyyttään, enkä tehnyt muuta kuin itkin”, hän kertoo.

”Tänä vuonna olen alkanut toipua yksinäisyydestä. Täytyy olla tulevaisuudensuunnitelmia, vaikka ne eivät ehkä toteudu. Olen kiitollinen elämälle ja elän päivän kerrallaan. Jos huomenna herään yhtä hyvässä kunnossa kuin tänään, toivon, että on taas hyvä päivä.”

Ulla Leskinen

  • Syntyi 1931 Lahdessa, asuu Helsingissä.

  • Ylioppilas Lahden yksityisestä tyttölyseosta 1951. Opintoja Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa Helsingissä 1951–1954.

  • Etelä-Suomen Sanomien kesätoimittaja 1952–1954 ja Maakansan kesätoimittaja ja toimittaja 1955–1957.

  • Yhtyneiden Kuvalehtien mainostoimittaja ja mainospäällikkö 1958–1960.

  • Elokuva-Aitan toimitussihteeri 1961–1962, Eevan Kauneuden toimitussihteeri 1963–1964 ja Eevan toimitussihteeri 1965–1971.

  • Eevan päätoimittaja 1972–1976 ja 1979–1991 ja Avun toinen päätoimittaja 1977–1978. Erikoistehtäviä Eevassa 1992–2007.

  • Suomen Leijonan ritarimerkki. Aikakauslehtien päätoimittajat ry:n Julius-palkinto 1988.

  • Perheeseen kuuluvat puoliso, poika ja kaksi lastenlasta perheineen. Toinen poika on kuollut.

  • Harrastaa luontoa, eläimiä ja puutarhanhoitoa sekä tapaamisia ihmisten, etenkin lasten, kanssa.

  • Täyttää 90 vuotta lauantaina 4. joulukuuta. Juhlii merkkipäiväänsä perhepiirissä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat