”Ihan villiinnyin, sydän hakkasi” – Kuvataiteilija Kaarina Kaila sai oppinsa vanhoilta mestareilta Ranskan ja Italian taidemuseoissa - Kulttuuri | HS.fi

”Ihan villiinnyin, sydän hakkasi” – Kuvataiteilija Kaarina Kaila sai oppinsa vanhoilta mestareilta Ranskan ja Italian taidemuseoissa

Elämänsä merkityksellisimmän taiteen Kaarina Kaila on kohdannut Venetsiassa, jossa hän asui muutaman vuoden ajan.

”Kun katson kattoikkunasta taivaalle, näen kuun ja tähdet, koko avaruuden. Tätä tietä Venetsia ja Kruununhaka ovat ihan lähellä toisiaan”, kuvittaja, kuvataiteilija Kaarina Kaila sanoo ateljeeasunnossaan Helsingissä.

23.11. 2:00 | Päivitetty 23.11. 6:41

Vanhojen mestarien teoksia voi opiskella aina, vaikka ne olisivat jopa tuhat vuotta vanhoja.

”Jos tapaat vanhan mestarin, hakeudu hänen oppiinsa. Tämän on sanonut luultavasti jo oma opettajani Pentti Kaskipuro”, sanoo taiteilija Kaarina Kaila.

Valmistuttuaan Taideteollisen oppilaitoksen graafisen taiteen osastolta hän oli jatkanut opintojaan Mestari K:n eli Pentti Kaskipuron luokassa Ateneumissa. Siellä työskenteli noihin aikoihin moni muukin, kuten Outi Heiskanen ja Marjatta Hanhijoki.

Kailan mestareista monet ovat löytyneet Suomen ulkopuolelta, jo nuoruusvuosien matkoilta suuriin museoihin. Pariisin Louvresta hän mainitsee Leonardo da Vincin Luolamadonna -maalauksen. Se oli eräänlainen ihme.

”Oli ylipäätään valtava maailma, jonka kohtasin päästyäni aikoinaan Ranskaan ja Italiaan. Ihan villiinnyin, sydän hakkasi. Oli aivan mahtavaa päästä niihin moniin museoihin”, hän kertoo.

Mutta myös kotimaista taidetta saattoi Suomen ulkopuolella katsoa uusin silmin, kuten Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli -maalausta, jonka Kaila näki Pohjoismaisen taiteen näyttelyssä Venetsiassa.

”Maalaukseen tuli ihan kuin uusi sisältö. Itkin, kun näin sen siellä.”

Elämänsä merkityksellisimmän taiteen Kaila on kohdannut erityisesti Venetsiassa, jossa hän asui muutaman vuoden ajan.

Venetsia on ollut vahvasti vaikuttanut elämänvaihe. Hän löysi sen aikoinaan yhdessä ex-puolisonsa kanssa. Sinne hän jäi vielä eron jälkeenkin, kun vuokraisäntä tarjosi ullakkoasuntoa taas.

”Olin siellä sitten aika paljon yksin ja yritin opiskella italiaa, jota vähitellen aloin ymmärtää.”

Koti oli Venetsian keskustassa, lähellä Rialton siltaa.

”Niin ihana paikka. Sai mennä kodin hiljaisuudesta sinne kadun vilinään alueella, jossa vielä siihen aikaan oli paljon pieniä kauppoja, kuten liha- ja muita ruokakauppoja.”

Venetsia merkitsi paikallisia ihmisiä, kujia, kirkkoja ja taiteilijalle runsasta määrää taidetta. Kiinnostuksen kohteita oli myös San Michelen saaren hautausmaalla, kuten muun muassa venäläisemigranttien, kirjailija Joseph Brodskyn ja säveltäjä Igor Stravinskyn haudat.

Muistoihin on jäänyt myös Kaarina Kailan sikäläisen vuokraisännän ”kesämökki” Torcellossa, jossa saaren tuhat vuotta vanha kirkko oli aivan mökin vieressä.

Itse mökki on ulkorakenteiltaan ja sisätilan barokkihuonekaluineen kiinnostava talo.

”Sekin oli ihan oma maailmansa.”

Kailan kiinnostus kuvataiteeseen syntyi jo kouluaikana Lauritsalassa.

”Piirsin paljon, täytin lehtien reunat. Koulussa tärkeimmät opettajat olivat piirustuksessa ja äidinkielessä.”

Oli siis itsestään selvää, että hän lähti opiskelemaan silloiseen Taideteolliseen oppilaitokseen. Siellä graafinen osasto merkitsi ennen kaikkea kuvitusgrafiikkaa. Opiskelijana hän oli töissä mainostoimistossa, joskaan ei erityisemmin pitänyt siitä.

Kaila pääsi tekemään lehtikuvituksia, mitä kautta löytyi yhteys Otavan kustantamoon. Nuoren graafikon ensimmäisiä tärkeitä kuvitustöitä olivat Marja-Leena Mikkolan Anni Manninen- ja Lumijoutsen-kirjat, sittemmin myös klassikot, kuten esimerkiksi H.C. Andersenin sadut, jotka kustantamo otti ohjelmaan uudelleen 1970-luvulla. Niistä hän on saanut monia palkintoja ja muita tunnustuksia.

”Andersenin saduista julkaistiin vähän paksumpia laitoksia, ja ne löysivät tiensä myös ulkomaille, kuten Ruotsiin, Yhdysvaltoihin tai Neuvostoliittoon. Erityisesti saksalaiset pitivät niistä kovasti. Sen sijaan Italiassa ei ollut kiinnostusta. Siellä kuvitusgrafiikalla on omanlainen, vahva traditio.”

Vastaanotto Yhdysvalloissa oli niin riemukas, että kustantamossa olisi haluttu saada yhteiskuva ”rouva Kailasta ja herra Andersenista” tietämättä, että H.C. Andersen oli ollut 1800-luvun kirjailija.

Paitsi kuvittaja Kaila on ollut pitkään myös vapaan taiteen tekijä ja näyttelyjä pitänyt taidemaalari, jonka välineitä ovat akvarelli ja guassi. Käden jälki on hienovaraista ja haurasta. Vanhoilta mestareilta saadut vaikutteet näkyvät.

”Joku on joskus puhunut kopioimisesta, mikä on tuntunut vähän pahalta, kun teokseni ovat kuitenkin minun teoksiani.”

Kaila asui pitkään omakotitalossa Helsingin Kumpulassa. Hän vaihtoi elämäntapaa muutama vuosi sitten ja hankki Liisankadulta Kruununhaasta valoisan ullakkoasunnon, johon peruskorjauksessa tehtiin avara ateljeeikkuna.

Tärkeät yhteydet kulkevat sitä kautta mielikuvissa.

”Kun katson kattoikkunasta taivaalle, näen kuun ja tähdet, koko avaruuden. Tätä tietä Venetsia ja Kruununhaka ovat ihan lähellä toisiaan.”

Kaarina Kaila

  • Syntyi 1941 Lauritsalassa, asuu Helsingissä.

  • Taideteollinen oppilaitos, valmistui graafiselta linjalta 1967. Jatko-oppilaana Pentti Kaskipuron luokassa 1970–1972.

  • Osallistunut näyttelyihin vuodesta 1971 lähtien. Yksityis- ja ryhmänäyttelyjä Suomessa ja muualla. Teoksia koti- ja ulkomaisissa kokoelmissa. Akvarelleja, piirustuksia, kuvituksia kirjoihin.

  • Saanut useita tunnustuksia. Niihin kuuluvat kotimaiset Rudolf Koivu -palkinnot ja -kunniamaininnat 1970- ja 1980-luvuilla kuvituksista sekä lasten ja nuorten hyväksi tehdystä työstä.

  • Vuonna 1985 julkaistiin Tšekkoslovakiassa postimerkki Kailan satukirjakuvituksista H.C. Andersenin Pieni merenneito ja muita Andersenin satuja -kirjan pohjalta.

  • Useita luottamustehtäviä, mm Taiteen keskustoimikunta, lastenkirjajaoston asiantuntija 1987–1991 ja Suomen nuortenkirjaneuvosto, juryn jäsen 1992–1994.

  • Taidemaalariliiton jäsen 1973 lähtien. Valtion taiteilijaeläke vuodesta 2005.

  • Täyttää 80 vuotta perjantaina 26. marraskuuta. Viettää merkkipäivää lähipiirissä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat