J. P. Pulkkisen Vantaa on paikka, jossa ihmisten tarpeita ja ongelmia ei ehkä sittenkään ole kohdattu tarvittavan laaja-alaisesti - Kulttuuri | HS.fi

J. P. Pulkkisen Vantaa on paikka, jossa ihmisten tarpeita ja ongelmia ei ehkä sittenkään ole kohdattu tarvittavan laaja-alaisesti

Uuden dekkarin keskiössä on tyttö, joka nukkuu keittiön kaapissa.

J.P. Pulkkinen kuvattuna Vantaalla vuonna 2017.

20.11. 14:43

Romaani

J. P. Pulkkinen: Lapsi punaisessa komerossa. Teos. 266 s.

J. P. Pulkkinen (s. 1959) on tunnettu radiotoimittaja ja tv-dokumenttien tekijä, joka on viimeksi ollut mukana tekemässä Ylen Politiikka-Suomi -sarjaa. Kirjailijana Pulkkinen on julkaissut vuodesta 2004 yhdeksän kirjaa, joista kolme niin sanotussa Vantaa-sarjassa.

Vantaa-sarja on nimellisesti dekkarisarja, mutta itse asiassa se on paljon enemmän. Pulkkinen käyttää dekkarikonseptia kuvatakseen Vantaan kaupungin kautta laajempaa murrosta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Nelikymppinen yksinhuoltajaäiti Kaisa Kaitaa katoaa samaan aikaan kun poliisit jahtaavat sarjaraiskaajaa. Kaisan kahdeksanvuotias Helmi-tytär on erikoinen ja omapäinen lapsi, joka on valinnut nukkumapaikakseen oman “luolan”, Otto-veljen keittiön kaappiin rakentaman tilan, jonka hän on Helmin pyynnöstä maalannut sisäpuolelta punaiseksi.

Olennainen kysymys Kaisan etsinnän kannalta kuuluu: oliko Helmi luolassaan silloin kun äiti katosi ja jos oli, mitä hän sieltä näki?

Lapsi punaisessa komerossa sisältää useita viittauksia Vantaa-sarjan aiempiin osiin Sinisiipi ja Valkoinen varis. Myös poliisihahmot ovat niistä tuttuja.

Nyt konstaapeli Liina Vahtera on kouluttautumassa komisarioksi ja saamassa omasta ehdotuksestaan uuden ryhmän, jonka tarkoitus on ratkaista rikoksia nopeasti. Jo sairaseläkkeelle vammautumisensa vuoksi jäänyt veteraanipoliisi Timo Markkulakin on liittymässä ryhmään.

Pulkkinen on sarjassaan tarkastellut fiktion keinoin Vantaan kaupungin muutosta Helsingin maalaiskunnasta keskelle metsää nousevaksi omaksi kaupungikseen. Kunnallispolitiikka ja poliittiset suhmuroinnit ovat olleet osa tätä kuvausta, kuten myös muuan kansallismielinen puolue taustavoimineen. Poliiseille on jäänyt kehityksen sivutuotteena tulleiden ongelmien selvittely.

Lapsi punaisessa komerossa tarjoaa aivan kelvollisen dekkarimysteerin, mutta, kuten sanottua, se ei ole pääasia.

Pulkkisen romaanin voi ottaa mallikkaasti kehittyvänä jännitysviihteenä, mutta vantaalaisen maiseman, elämänpiirin ja tunnelman yksityiskohtaisen tarkka kuvaus vie sitä pitemmälle, kohti niitä ihmiskohtaloita ja sosiaalisia kysymyksiä, joita väistämättä nousee keskeltä mitä tahansa kehittyvää, demografialtaan moninaista urbaania keskusta.

Paikkaa, jossa ihmisten tarpeita ja ongelmia ei ehkä sittenkään ole kohdattu tarvittavan laaja-alaisesti.

Yksin elävä, työlleen omistautunut 37-vuotias naisetsivä voi olla jo dekkarikirjallisuuden klisee, mutta Pulkkinen ei saa Liina Vahteraa tuntumaan kliseeltä, vaan olennaiselta osalta kuvaamaansa henkistä ja fyysistä maailmaa. Kuten monet romaanin henkilöt, Vahtera kantaa sielussaan sitä toisaalta helposti, toisaalta vaikeasti hahmoteltavaa vantaalaisuutta, jota Pulkkinen pyrkii kuvaamaan ja ymmärtämään.

Pikkuinen Helmi Kaitaa on kuitenkin romaanin keskushenkilö, mieleen jäävä arvoituksellinen lapsi, jonka tulevaisuuden ääriviivoja lukija jää pakostakin miettimään.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat