Joel Elstelä pääsi Finlandia-palkintoehdokkaaksi muttei vieläkään kehtaa kutsua itseään kirjailijaksi: ”Koen olevani ehkä kirjoittamisen käsityöläinen” - Kulttuuri | HS.fi

Joel Elstelä pääsi Finlandia-palkintoehdokkaaksi muttei vieläkään kehtaa kutsua itseään kirjailijaksi: ”Koen olevani ehkä kirjoittamisen käsityöläinen”

Joel Elstelän ja Renny Harlinin käsikirjoitus uuteen Komisario Palmu -elokuvaan on lähes valmis.

Joulupäivänä syntyneen Joel Elstelän syntymäpäiviä ei lapsena erikseen vietetty. Silloin suku kokoontui Waltareiden kahvikesteille Helsingin Tunturikadulle joulunviettoon. Tunturikadun asunto on edelleen suvun hallussa. Vihreän samettisen sohvaryhmän fyllingeistä voi yhä aistia Mika Waltarin sikarin pelmahduksen

22.12.2021 2:00 | Päivitetty 22.12.2021 6:39

Joel Elstelällä on supersankarinimi, josta hän mielellään jo luopuisi.

”En ole oikein tuntenut itseäni teatteriohjaajaksi enkä kirjailijaksi. Ainoa lokero, johon minut on voitu laittaa, on ’Mika Waltarin tyttärenpoika’. Olen harkinnut luopuvani supersankarinimestäni”, Elstelä kertoo isoisänsä entisessä olohuoneessa Tunturikadulla.

Waltarin perikunta on luopumassa asunnosta. Se on toiminut kätevänä tapaamispaikkana esimerkiksi haastatteluissa, mutta tyhjänä seisova töölöläisasunto käy kalliiksi.

Paikallaan työpöydällä on vielä Waltarin Olivetti ja vihreä samettinen sohvaryhmä olohuoneessa. Sen fyllingeistä voi aistia Waltarin sikarin pelmahduksen.

Elstelän sukurasite on melkoinen. Äiti oli kirjailija Satu Waltari, isä ohjaaja Esko Elstelä. Isän puolen isovanhemmat olivat näyttelijä ja ohjaaja Ossi Elstelä ja näyttelijä Irja Lautia.

Mika Waltarin hän muistaa hieman etäisenä hahmona, joka opetti harkitsevaisuutta. ”Mummin kanssa olin läheisempi, hän vei minua teatteriin ja Finlandia-talon konsertteihin.”

Elstelä on häkeltynyt romaaninsa Sirkusleijonan mieli (2021) päätymisestä Finlandia-ehdokkaiden listalle. Silti hän ei vieläkään kehtaa kutsua itseään kirjailijaksi.

”Koen olevani ehkä kirjoittamisen käsityöläinen”, aiemmin kaksi kirjaa ja useita näytelmiä ja näytelmäsovituksia kirjoittanut Elstelä sanoo.

Natsi-Saksaa kiertävästä sirkusseurueesta kertova romaani oli Elstelän mukaan alun perin kokeilu. ”Halusin katsoa, osaanko enää kirjoittaa pitkää lausetta. Näytelmissä pitää olla niin taloudellinen.”

2000-luvun alkukymmenellä aiheesta piti syntyä näytelmä. ”Myöhemmin kirjoitin aiheesta pari huonoa novellia, kunnes viitisen vuotta sitten päätin kokeilla saanko aikaan proosaa”, Elstelä kertoo.

”Kun korona tuli ja tekstiä oli jo, tarinan hahmot alkoivat häiritä minua ja oli pakko jatkaa kirjoittamista, jotta sain selvitettyä itselleni, mitä heille tapahtuu. Minulla oli alusta asti tiedossa tarinan alku- ja loppulause, jotka ovat yksi ja sama. Täytin niiden välin.”

Elstelän vuonna 1989 perustama teatteri Beowulf esitti yli parikymmentä vuotta kesäteatteria Herttoniemessä ja Kivinokalla, muun muassa Shakespearea ja dramatisointeja Anton Tšehovin tuotannosta.

”Beowulf syntyi halusta tehdä anarkistista teatteria. Sovinnaisuus on aina ärsyttänyt minua hirveästi.”

Harrastajateatterin jäsenistö tuli muun muassa työväenopistolta, jossa Elstelä opetti teatteri-ilmaisua. Talvet Elstelä teki töitä ja rahoitti tuloilla talkoohenkisen kesäteatterin toiminnan.

”Loppuvaiheessa kyllästyin siihen, että kun pyysin ihmisiä mukaan, ensimmäinen kysymys oli, että paljonko maksat palkkaa.”

Beowulf kuopattiin vuonna 2014.

Näytteleminen ei Elstelää koskaan kiinnostanut, mutta palo kirjailijaksi oli kova. ”Varhaisteininä paukutin kesät kirjoituskonetta maalla saunakammarissa. Siellä pystyi helposti tupakoimaan salaa.”

Ensimmäinen romaani, nuortenkirja Ensi-ilta lokakuussa, ilmestyi vuonna 1981. Toinen, novellikokoelma Kuulustelu, vuonna 1990.

Teatteritieteen opinnot yliopistolla keskeytyivät työntekoon. Elstelä on työskennellyt freelancerina monissa teattereissa. Nyt hän sanoo, että teatteriohjauksia hän tuskin enää tekee.

”Ammattiteatterissa häiritsi rakentavan, eteenpäin vievän dialogin puute. Työryhmään ajautui aina yksi ylivertaisuussyndroomasta kärsivä henkilö, joka tuhosi yhteishenkeä”, Elstelä sanoo.

”Ala on kova ja kilpailtu. Kristiina-vainaa [Elstelä] jo minua siitä varoitteli, etten ole tarpeeksi kova alalle.”

Elstelä on sovittanut Waltarin komisario Palmu -tarinoita useisiin teattereihin. Ensimmäinen, Komisario Palmun erehdys, sai ensi-iltansa Elstelän ohjauksessa Helsingin kaupunginteatterissa vuonna 2016. Sitä seurasi näytelmäsovitus Kaasua, komisario Palmu vuonna 2017 Tampereen Komediateatterissa, Elstelä ohjasi sen yhdessä Komediateatterin johtajan Panu Raipian kanssa.

Tänä syksynä Tampereen Komediateatterissa oli ensi-illassa aiemmin julkaisemattomaan elokuvakäsikirjoitukseen perustuva Levätkää rauhassa, komisario Palmu. Sen ohjasi Panu Raipia.

Elstelä on tehnyt Renny Harlinin kanssa käsikirjoituksen uuteen Komisario Palmu -elokuvaan lähes valmiiksi.

”Rennyn kanssa on ollut äärimmäisen miellyttävää työskennellä, hän on ihminen, joka on täynnä optimismia ja kannustusta.”

Elstelä kertoo, että on saanut tänä vuonna tavata useita kannustavia ihmisiä. ”Yksi on WSOY:n kustantaja Anna-Riikka Carlson, joka uskoi romaaniini. Toinen on tärkeä yhteistyökumppani, Tampereen komediateatterin Panu Raipia”, Elstelä kiittelee.

Harlinin ohjaaman Palmu-elokuvan kuvaukset alkavat ilmeisesti ensi kesänä. Mahdollisista tulevista Palmu-elokuvista Elstelä toteaa, että ”tehdään nyt ensin tämä”.

Joel Elstelä

  • Syntyi 1961 Helsingissä.

  • Opiskellut Helsingin yliopistossa mm. teatteritiedettä ja kirjallisuustiedettä 1980–1987.

  • Kirjoittanut kirjat Ensi-ilta lokakuussa (1981), Kuulustelu (1990) sekä Sirkusleijonan mieli (2021), joka oli Finlandia-palkintoehdokkaana.

  • Teatteriryhmä Beowulfin perustaja. Kirjoitti ja sovitti ryhmälle useita näytelmiä, mm. Tšehov-mukaelman Kesä Melihovossa 1904 (2003).

  • Suomentanut englannista mm. Shakespearen tuotantoa. Ohjannut ja käsikirjoittanut näytelmiä mm. Lahden kaupunginteatteriin, Helsingin kaupunginteatteriin, Kotkan kaupunginteatteriin, Tampereen Teatteriin ja Tampereen Komediateatteriin.

  • Dramatisoinut Mika Waltarin romaanit Komisario Palmun erehdys (2016) ja Kuka murhasi rouva Skrofin? (Kaasua, komisario Palmu, 2018) sekä elokuvakäsikirjoitukset Levätkää rauhassa, komisario Palmu (2021) ja Kulkurin valssi (2013).

  • Renny Harlinin kanssa käsikirjoittama elokuva Komisario Palmu saanee ensi-iltansa 2023.

  • Asuu Helsingissä, avoliitossa, yksi lapsi.

  • Täyttää 60 vuotta lauantaina 25. joulukuuta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat