Sanoman entinen toimitusjohtaja Jaakko Rauramo: ”Se on niin väärin -journalismia pitää välttää” - Kulttuuri | HS.fi

Sanoman entinen toimitusjohtaja Jaakko Rauramo: ”Se on niin väärin -journalismia pitää välttää”

Sanomassa Rauramo oli keskeisessä roolissa 47 vuotta. ”Hän ei ollut kiittäjäihmisiä”, Rauramo toteaa entisestä pääomistajasta Aatos Erkosta.

Vuorineuvos Jaakko Rauramo toimi Sanoman toimitusjohtajana yhtiön hurjina rikastumisen vuosina 1984–2001.

27.11.2021 2:00 | Päivitetty 27.11.2021 8:07

”Journalismin taso on nyt huomattavasti korkeampi kuin aikaisemmin.”

Näin sanoo vuorineuvos Jaakko Rauramo, 80, jolla on asiasta perspektiiviä, sillä hän työskenteli 47 vuotta journalismin ytimessä Suomen suurimmassa mediayhtiössä Sanomassa.

Hän toimi toimitusjohtajana yhtiön hurjina rikastumisen vuosina 1984–2001. Sen jälkeen hän oli hallituksen puheenjohtaja vuoteen 2013.

Rauramo oli keskeisessä roolissa jo 1960-luvulla, kun Sanoman pääomistajan Aatos Erkon johdolla tappiollinen ja jämähtänyt Sanoma lähti panostamaan merkittävästi journalismiin ja markkinointiin. Alkoi pitkä menestyskausi.

Ongelmat kasautuivat 2010-luvulla, kun iso tv-kauppa velkaannutti yhtiön samaan aikaan kuin mainosmyynti romahti, paperilehden levikki hiipui eikä lehti tiennyt, miten verkkojournalismilla voisi ansaita.

”Googlen ja Facebookin kanssa on vaikea kilpailla, koska niiden ei tarvitse välittää tietosuojasta, tekijänoikeuksista ja sisältövastuusta”, Rauramo sanoo.

”Nyt Sanoma on hyvässä iskussa. On tehty hyviä liikkeitä. Internet-pelissä winner takes it all [voittaja saa kaiken]. Uskon, että verkkojournalismissa pelin voittajat ovat Sanoma, Hesari ja Ilta-Sanomat.”

Hän arvelee, että Helsingin Sanomat on pysynyt vahvana 132 vuotta siksi, että se on käyttänyt vastuutaan ja valtaansa oikeassa suhteessa.

”Se on niin väärin -journalismia pitää välttää”, Rauramo sanoo. Hän viittaa siihen, ettei yksittäisten toimittajien henkilökohtaiset harmitukset saa nousta liian suureen rooliin.

Mitkä kautesi päätökset tulevat ensin mieleen merkityksellisinä?

”1960-luvulla aloitimme Pitäjänmäellä Euroopan ensimmäisen tietokoneohjatun valolatomon. Sitten on Rautaa rajalle -projekti 1970- ja 1980-luvuilla. Siinä päätimme automatisoida ja mekanisoida kaiken, mitä me voimme, kuten ilmoitus- ja levikkijärjestelmän ja tuotannon. Teimme erittäin kovan levikki- ja ilmoitusmyyntikoneen, joka oli aikaansa edellä.”

”Sitten ovat tietysti fuusio WSOY:n kanssa 1999, pörssiin meno sekä kansainvälistyminen.”

Ennen fuusiota Erkko suunnitteli myyvänsä yrityksen Yhdysvaltoihin.

”Yhtenä päivänä kuin kirkkaalta taivaalta Aatos ilmoitti minulle, että mene Yhdysvaltoihin myymään Sanoma. Siellä minä sitten olin Kohlberg Kravis Robertsin (KKR) toimistossa, jossa siis asustavat todelliset korppikotkat.”

KKR on erikoistunut yritysten pilkkomiseen.

Rauramo sanoo, että hanke päättyi, kun WSOY ehdotti Sanomalle fuusiota.

Kertoiko Erkko koskaan, miksi hän aikoi myydä ja miksei lopulta myynyt Sanomaa?

”Ei. Ei Aatos koskaan selittänyt päätöksiään.”

Rauramo sanoo, että kansainvälistyminen oli Suomessa rajansa löytäneelle yhtiölle tärkeää.

Sanoman tulos oli huippuhyvä 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä. ”Siitä kun menimme pörssin ja lähdin pois 2013, Sanoma maksoi omistajille 1,5 miljardia euroa osinkoja. Ei niin huonosti omistajien kannalta.”

Sanoma osti 2000-luvun alkupuolella hollantilaiselta VNU:lta aikakauslehtiä noin 1,2 miljardilla eurolla ja lähti myös laajentumaan muun muassa Venäjälle.

”Meillä oli käsitys, että entisen itäblokin maista tulisi hyvä markkina, mutta vuonna 2008 niissä tapahtui käänne.”

Vuonna 2011 yhtiö hankki hollantilaisia ja belgialaisia tv-kanavia miljardikaupalla, mikä nosti Sanoman velkaa huonoon aikaan hurjasti ja lopulta kanavat myytiin satojen miljoonien tappiolla.

”Tv-kauppa olisi pitänyt jättää tekemättä siinä muodossa kuin me sen teimme.”

Yhtiö lähti 2000-luvun alussa kansainvälistymään myös hyvin tuottaviin oppimateriaaleihin, ja nykyään moni sijoittaja mieltään Sanoman jo enemmän oppimateriaali- kuin mediayhtiönä.

Rauramo urheilee yhä ja on hyvässä kunnossa. Hän ei ole ainakaan vielä kirjoittanut muistelmia, vaan tyytyy vielä kirjaamaan ylös muistiinpanojaan ”tarinaksi annettavaksi lapsille”.

”Jos siitä tulee hyvä, voin ajatella sen jatkokehittämistä muistelmiin asti sitten, kun aikaa on kulunut riittävästi ja voin kertoa asiat niin kuin mielestäni tapahtuivat.”

Hän sanoo, ettei esimerkiksi Aatos Erkosta ole kerrottu kaikkea, mutta nyt hän ei lähde paljastusten tielle.

Pari uutta asiaa hän kertoo. Esimerkiksi on usein pohdittu, siunasiko tuolloin jo sairaana ollut Erkko tv-kaupat.

”Kyllä minä ne hänelle kävin esittelemässä, ja hän hyväksyi ne. Hän oli kiinnostunut televisiosta.”

Jaakko Rauramo ei ole ainakaan vielä kirjoittanut muistelmiaan, vaan tyytyy kirjaamaan muistiinpanojaan ”tarinaksi annettavaksi lapsille”.

Sanoma suunnitteli aikoinaan kasvavansa suureksi eurooppalaiseksi kaapelikanavayhtiöksi. Niitä ostettiin eri puolilta Eurooppaa 1980–1990-luvuilla.

”Erkko valitti joka ikisessä hallituksen kokouksessa, miksi voittoja ei kuulu. Minä kyllästyin ja sanoin, että myydään sitten pois.”

Kauppahintaa ei ole koskaan kerrottu.

”Pelkästään norjalaisen kaapeli-tv:n ostimme 60 miljoonalla kruunulla ja myimme 700 miljoonalla kruunulla.”

Puolen miljardin markan (noin 120 miljoonaa euroa) yrityskauppa oli tuohon aikaan erittäin iso.

Mitä Erkko sanoi?

”Ei sanaakaan. Ei haukkunut mutta ei kiittänytkään. Hän ei ollut kiittäjäihmisiä.”

Jaakko Rauramo

  • Syntyi 1941 Helsingissä.

  • Diplomi-insinööri Teknillisestä korkeakoulusta 1966. Opiskellut myös Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa. Tekniikan kunniatohtori.

  • Tuli Sanomiin käyttöinsinööriksi 1966.

  • Sanoman varatoimitusjohtaja ja sanomalehtiryhmän johtaja 1976–1984, toimitusjohtaja 1984–2001 ja hallituksen puheenjohtajana 2001–2013.

  • Lukuisia hallitusten jäsenyyksiä Suomessa ja ulkomailla.

  • Hallituksen jäsen Bolt.Worksissä ja Feelis Helsingissä, joissa hän on yhtenä omistajana.

  • Harrastaa liikuntaa, lukemista ja metsästystä.

  • Täyttää 80 vuotta lauantaina 27. marraskuuta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat