Ruotsalaiset pääsevät tästä viikosta lähtien elokuviin puoleen hintaan – Voisiko sama olla mahdollista myös Suomessa? - Kulttuuri | HS.fi

Ruotsalaiset pääsevät tästä viikosta lähtien elokuviin puoleen hintaan – Voisiko sama olla mahdollista myös Suomessa?

Ruotsin elokuva-alan yhteishanke tarjoaa katsojille vuoden aikana kymmenen elokuvaa puoleen hintaan.

Ruotsissa on keksitty keino, jolla katsojat saadaan takaisin elokuvateattereihin koronapandemian jälkeen. Helsinkiläisessä elokuvateatteri Orionissa leffoja katsottiin turvavälein elokuussa 2020.

25.11. 6:00 | Päivitetty 25.11. 9:23

Tällä hetkellä moni elokuvan ystävä olisi takuulla mielellään ruotsalainen. Läntisessä naapurissamme otetaan nimittäin huomenna perjantaina käyttöön elokuvapassi (Biopasset), joka tarjoaa jäsenilleen leffalippuja puoleen hintaan. Asiasta kertoo muun muassa Dagens Nyheter. Tanskassa vastaava passi on ollut käytössä jo yli parikymmentä vuotta.

Leffapassin idea on yksinkertainen ja hinta kuluttajalle houkutteleva. Maksettuaan 149 Ruotsin kruunun (15 euron) suuruisen jäsenmaksun kanta-asiakas voi kauden aikana katsoa kymmenen elokuvaa puoleen hintaan. Se tarkoittaa noin yhtä elokuvaa kuukaudessa.

Tukholmassa elokuvalippu saattaa Finnkinoa vastaavan ison Filmstadenin saleissa maksaa tällä hetkellä jopa 318 kruunua (n. 31 euroa).

Mukaan pääsevät teokset valitaan normaalisti levitykseen tulevista elokuvista ja niiden joukossa on oltava kaksi ruotsalaista elokuvaa. Ensimmäinen jäsenalennukseen oikeuttava elokuva on Ridley Scottin ohjaama House of Gucci. Myöhemmin kauden aikana näytetään muun muassa prinsessa Dianan ja prinssi Charlesin avioliiton viime hetkistä kertova elokuva Spencer sekä Pedro Almodóvarin Madres paralelas, jonka naispääosasta Penélope Cruz palkittiin Venetsian elokuvajuhlilla.

Elokuvateollisuuden ajama hanke on ollut Ruotsissa vireillä vuosia, mutta vasta koronapandemia sai alan eri toimijat ymmärtämään, että ainoastaan yhteistyön avulla katsojat saadaan takaisin teattereihin. Valtakunnallisessa elokuvapassissa ovat mukana niin elokuvateatterijärjestöt kuin elokuvien levittäjät. Hanketta tukee Ruotsin Filmi-instituutti.

Päämääränä on lisätä elokuvissa käyntejä kahdella miljoonalla. Ruotsissa käyntimäärät olivat laskussa jo ennen koronapandemiaa, mutta pandemia lisäsi alan hätää.

”Meidän näkökulmastamme tässä on kyse ihmisten kannustamisesta elokuviin, mutta myös siitä, että katsojille vinkataan hyvistä elokuvista”, sanoo Pia Grünler, joka toimii varapuheenjohtajana Ruotsin elokuvalevittäjien yhdistyksessä (Sveriges Filmuthyrarföreningen).

Suomessa on viime aikoina kauhisteltu elokuvalippujen hintoja ja ihmetelty, eikö niissä ole lainkaan kipurajaa. Jos haluaa nähdä James Bondin Helsingin Finnkinon kaikkein parhaimmassa salissa, siitä on joutunut maksamaan tänä syksynä 24 euroa. Elokuvalippujen keskihinta asettunee noin 12 euroon.

Voisiko Ruotsin kaltainen alennuksiin oikeuttava järjestelmä olla mahdollinen myös meillä?

Finnkinon kaupallisen johtajan Hannele Wolf-Mannilan mukaan Ruotsissa lanseerattu leffapassi kuulostaa kiinnostavalta. Aloitteessa on mukana Finnkinon kanssa samaan konserniin kuuluva elokuvaketju Filmstaden, joten hanketta tullaan seuraamaan tarkasti myös Finnkinolla.

”Koska leffapassin pyrkimys on lisätä elokuvakäyntejä, merkittävässä roolissa on rahoittaja eli Ruotsin Filmi-instituutti. Mikäli Suomessa harkittaisiin vastaavaa, Elokuvasäätiön tai jonkun vastaavan tahon pitäisi nähdä sen rahoittaminen järkevänä. Kaikkien osapuolten olisi oltava kiinnostuneita hankkeesta”, Wolf-Mannila sanoo.

Hänen mukaansa kaikki toimenpiteet elokuvien nostamiseksi ovat tervetulleita.

”Kulttuurimuotona elokuva ei saa niin paljon tukea kuin muut kulttuurinmuodot, vaikka elokuva on edullinen ja suosittu laji. Elokuva on myös kaikille mahdollinen laji, sillä elokuvateattereita on ympäri Suomea”, Wolf-Mannila muistuttaa.

Suomessa vallitsevaa vahvaa sarjalippukulttuuria hän ei pidä esteenä sille, että rinnalle otettaisiin käyttöön Ruotsia vastaava jäsenkerho.

”Jos halutaan lisätä ihmisten kiinnostusta elokuvaa kohtaan ja lisätä elokuvissa käymistä, kaikki toimenpiteet ovat hyviä.”

Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen kertoo, että Ruotsin järjestelmän esikuvana olevaa tanskalaista Biografklub Danmarkia on seurattu Suomessa ja asiasta on käyty silloin tällöin epävirallisia keskusteluja.

”Haasteellisinta olisi varmasti päättää, millä perusteella mukaan otettavat elokuvat valitaan, sillä ne saavat tietenkin valtavat katsojamäärät. Olisikin kiva olla kärpäsenä katossa katsomassa, kun Ruotsissa ja Tanskassa keskustellaan niistä”, Koistinen sanoo.

Koistinen myös muistuttaa, että suomalaiset katsovat valmiiksi paljon kotimaisia elokuvia, joten ne eivät kaipaa samalla tavalla nostetta kuin läntisissä naapurimaissa.

”Suomessa kotimaisten elokuvien osuus on tyypillisesti yli 20 prosenttia katsotuista elokuvista. Esimerkiksi Ruotsissa ei samalla tavalla tueta kotimaisia yleisöelokuvia kuin meillä.”

Hänen mukaansa suomalaiset ovat myös löytäneet koronapandemian jälkeen teattereihin takaisin niin hyvin, että lokakuu oli kävijämääriltään viidenneksi paras kuukausi viiteen vuoteen.

”Lokakuu oli täysin normaali kuukausi, eikä epidemia näkynyt käynneissä mitenkään, mikä oli erinomaista!” Koistinen kertoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat