Perheenäiti Aino Malmberg rakasti vaaroja, eli villisti ja vaarallisesti – ja ”hyväksyi oikeutetun väkivallan” - Kulttuuri | HS.fi

Perheenäiti Aino Malmberg rakasti vaaroja, eli villisti ja vaarallisesti – ja ”hyväksyi oikeutetun väkivallan”

Pappisperheen tytär oli Suomen ensimmäisiä akateemisesti koulutettuja naisia ja varhainen kosmopoliitti.

Aino Malmberg noin vuoden ikäisen esikoisensa Laurin, lempinimeltään Lalli, kanssa vuonna 1889. – Kirjan kuvitusta

5.1. 13:58

Elämäkerta

Marjo-Riitta Antikainen ja Erkki Tuomioja: Edelläkävijä. Aino Malmberg – aktivisti, feministi, sosialisti. Tammi. 444 s.

Kun kahden dosentin laatima elämäkerta alkaa päähenkilön virheellisellä nimeämisellä, silloin lienee kysyttävä, mitä muuta keskeistä tekijöiltä on jäänyt selvittämättä?

Marjo-Riitta Antikaisen ja Erkki Tuomiojan Edelläkävijä kertoo kirjailijan, kulkurin ja kumousnaisen Aino Malmbergin (1865–1933) tarinan. Tuhti nide on sikäli oikeutettu, että takakansi­maininta Malmbergin ”värikkäästä elämästä” on aivan liian vaisu. Tämän kosmopoliitin taival oli vauhdikas, villisti pomppoileva ja vaarallinenkin.

Pappisperheen Aina-tyttö oli ensimmäisiä akateemisesti koulutettuja naisia Suomessa. Petäjävedeltä Helsinkiin 1880-luvulla muutettuaan hän omaksui Kalevalasta keksimänsä Aino-nimen, ja kohta hän jo avusti Kalevalan toisen englanninnoksen tekijää.

Ristimänimi Aina ei siis ollut ”lempinimi”, vaikka elämäkerturit niin vakuuttavat.

Aino Malmberg opiskeli yliopistossa 1880-90 luvulla. Naisopiskelijaverkosto De Kvinnliga oli aktiivinen toimija 1890-luvun yliopistossa. Kuvassa takana Ina Rosqvist, Alfhild Heideman, Karolina Eskelin, Antoinette Ingman. Istumassa vasemmalta Tekla Hultin, Aino Perenius (myöhemmin Malmberg) ja Naima Jakobson.

Muilta osin kirja jäljittää Malmbergin vaiheita tunnollisesti, uutteraan arkistoaherrukseen nojaten.

Ensin Malmberg sai nimeä kaunokirjailijana ja tsarismia vihanneena aktivistina, sitten perheensä jättäneenä maanpakolaisena ja ”Suomen asian” propagoijana Lontoosta Havaijille.

Kumousvuonna 1917 Malmberg solmi jälleen salaisia yhteyksiä Venäjän vasemmistoon, ja vielä hauraana vanhuksena hän seilasi reportaasimatkalle Australiaan.

Vaellustensa varrella ”madam Malmberg” hankki hämmentävän määrän nimekkäitä tuttavia – terroristeja, teollisuuspohattoja, kirjailijasuuruuksia ja johtavia politiikkoja. Epäsuomalaisen sosiaalinen ja nokkela nainen hurmasi niin pöytäseurueet kuin saliyleisötkin.

Valitettavasti hänen useista tuhansista englanninkielisistä esitelmistään ei ole säilynyt yhtäkään nauhoitusta. Ilman papereita kuvaprojektorin kera pidetyt puheet kelpaisivat kai edelleen malliksi aloitteleville oraattoreille.

Aino Malmberg käytti kansallispukua esiintyessään Suomen puolesta Yhdysvalloissa. Kuva arviolta 1910-luvulta. – Kirjan kuvitusta.

Mikä sitten veti perheenäidin seikkailujen teille?

Malmberg oli vankka patriootti ja samalla sosialisti, elämäkerran sanoin ”nationalisti ja internationalisti”. Kun suomenmielisyys juontui osin Kalevalasta, sosialismi taisi selittyä lukeneisuuden sijasta kristillisellä kotikasvatuksella, joka ohjasi nuoren naisen sorrettujen ja solvattujen puolelle.

Pasifistikin hän oli, tosin vain periaatteessa. Vuosina 1906–1908 Malmberg majoitti Venäjän etsityimpiä terroristeja, jotka vastustivat yksinvaltaa pommein ja pyssyin.

Rouvan tulinen temperamentti tuotti toistuvia kiukunpuuskia ja vertahyytävää julistusta pommi-iskuin luotavasta ”vapaudesta”.

Elämäkerran haastavimman muotoilun mukaan Malmberg ”hyväksyi oikeutetun väkivallan”. Terrorismi saa siten ymmärrystä johtopäätöksissään muutoin huolellisilta tutkijoilta, joista toinen on eturivin nykypasifisti ja vieläpä kansanedustaja.

Varomaton sananvalinta voitaneen siirtää kirjan harvojen lapsusten joukkoon.

Seuraavaksi Aino Malmbergin huiman tarinan luulisi kiinnostavan nyt niin suositun fiktiivisen elämäkerran taitajia, arkistolöydöt kun eivät aina avaa näkymää ihmismielen syvimpiin, ehkä itseltäkin salattuihin sopukoihin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat