Kaksi Suomen historian merkkinaista sai elämäkerran, jossa kerrotaan heistä myös elämänkumppaneina - Kulttuuri | HS.fi

Kaksi Suomen historian merkkinaista sai elämäkerran, jossa kerrotaan heistä myös elämän­kumppaneina

Kaksoiselämäkerta Wivi Lönnistä ja Hanna Parviaisesta valaisee 1900-luvun alun koulutettujen naisten verkostoja.

Hanna Parviainen (vas.) ja Wivi Lönn 1927 matkalla Espanjassa. Matka-albumissa lukee ”Madridin karua ympäristöä”, ja kuvan on ottanut autonkuljettaja. – Wivi & Hanna -teoksen kuvitusta.

30.11.2021 2:00 | Päivitetty 30.11.2021 8:58

Tietokirja

Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen: Wivi & Hanna. Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet. Atena. 298 s.

Jussi Jäppinen: Wivi Lönn – Muistojen albumi. Kauko Sorjosen säätiö. 372 s.

Uusi kiinnostus Wivi Lönniä (1872–1966) eli Suomen ensimmäistä omassa toimistossaan työskennellyttä naisarkkitehtia kohtaan on tänä vuonna poikinut jo romaanin ja pari tietokirjaa.

Niistä Wivi & Hanna on täysmittainen elämäkerta, joka vastaa moniin Pirkko Soinisen Valosta rakentuvat huoneet -romaanin (2021) herättämiin kysymyksiin.

Jyväskyläläisen graafisen suunnittelijan ja tietokirjailijan Jussi Jäppisen Muistojen albumi on enemmänkin muhkea kuvateos.

Wivi & Hanna on kuitenkin, niin kuin nimi kertoo, elämäkerta kahdesta naisesta.

Kirja tuo avoimesti esiin myös sen, että Lönn ja Hanna Parviainen (1874–1938), vaneritehtailija ja Suomen ensimmäinen naiskauppaneuvos, olivat elämänkumppaneita.

Tätä selvittäessään se hahmottelee myös ajankuvaa ja kertoo monta uutta asiaa.

Huolellisesti kirjoitetun ja lähteytetyn, perustellusti tulkitun elämäkerran arvo onkin juuri siinä, miten se aina lisää tietoa paitsi aiheestaan, myös koko käsittelemästään ajasta.

Lisäksi se asettuu toisten tietokirjojen rinnalle ja kasvattaa näin kokonaiskuvaa elämästä ja kulttuurista.

Wivissä & Hannassa on esimerkiksi maininta siitä, että Lönn kertoi pitävänsä jugendia vastenmielisenä. Sama asia käy ilmi Suvi Ratisen 1900-luvun naiskirjailijoista kertovassa Omat huoneet -teoksessa: monet naiset eivät pitäneet jugendista lainkaan.

Kuinka kiinnostava tieto! Että nimenomaan naiset pitivät ihannoitua tyylisuuntaa tunkkaisena, kolhona ja pompöösinä. Yhtäkkiä kuva siitä ja sen asema kulttuurissa muuttuvat hieman.

Kun elämäkerrallinen kronologia katkaistaan Wivissä & Hannassa välillä pohdintoihin 1900-luvun alun naisverkostoista ja niiden merkityksestä, perspektiivi historiaan avartuu toisella tavalla.

Verkostoja oli niin naisarkkitehdeilla ja -taiteilijoilla kuin opettajilla ja muilla kasvattajilla. Varalan liikuntaopisto oli naisten perustama, samoin Ebeneser-lastentarha ja NNKY.

Vertaistuki oli tärkeää kaikille ensi kertaa miesten rinnalla kouluttautuneille, ammatissa toimiville ja myös miesten kanssa kilpaileville naisille. Wivi Lönnille naistenvälinen yhteistyö toi paljon töitäkin, etenkin koulujen suunnittelua.

Toisella tavalla tärkeää verkostoituminen oli naimattomille sekä lesbonaisille, jollaisina Lönniä ja Parviaista voi perustellusti pitää, vaikka tarkkaa, selkeää tietoa suuntautumisesta ei olekaan – mitään kirjeenvaihtoa ja päiväkirjoja kun ei ole säilynyt.

Kristiina Markkasen (vas.) ja Leena Virtasen Wivi & Hanna on vuoden 2021 tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas.

Tätä Markkanen ja Virtanen pohtivat yhdessä kulttuurin ja queer-historian tutkijoiden kanssa. Vielä Lönnin ja Parviaisen nuoruudessa naistenväliset liitot olivat yleisiäkin, mutta 1900-luvun edetessä asenteet kaikkeen homoseksuaalisuuteen tiukkenivat jatkuvasti.

Myös Lönnistä ja Parviaisesta juoruttiin, eikä lähipiiri oikein suvainnut suhdetta. Kahta itsenäistä ja vaurasta naista se ei kuitenkaan estänyt elämästä niin kuin he halusivat.

Hanna Parviaisen kohdalla tämä ei tosin täysin toteutunut.

Hänelle kehittyi elämässä neurooseja (esimerkiksi bakteerikammo), terveys reistaili, ja sukunsa sahan ja vaneritehtaankin hän joutui ottamaan johtoonsa ilmeisen vastentahtoisesti 50-vuotiaana vuonna 1925.

Ne hän menetti kymmenen vuotta myöhemmin talouslamassa. Kun Markkanen ja Virtanen pohtivat Parviaisen kykyjä bisnesnaisena, he löytävätkin niistä puutteita, vaikka suurin syy katastrofiin oli markkinatilanne.

Lönnillä meni paremmin; toisaalta hän tuntuu välillä liki hukkuneen töihin.

Hanna Parviainen ja Wivi Lönn. – Teoksen kuvitusta.

Naisten yhteinen rentoutumiskeino olivat matkat, joita ”Säynätsalon Thelma ja Louise” tekivät yhdessä ympäri Eurooppaa. Se, miten huolellisesti Wivi & Hanna perkaa matkustelua, on iso lisä tuntemukseen sekä Lönnistä että 1900-luvun naiselämästä.

Arkistolöytöjäkin on tehty, esimerkiksi Parviaisen teollisuuslaitoksiin kohdistuvasta huijausyrityksestä, jota setvittiin vielä hänen kuolemansa jälkeen.

Ilman koronapandemiaa ja sen matkustusrajoituksia Markkanen ja Virtanen olisivat varmaan penkoneet esiin jotain naisiin liittyvää uutta tietoa myös muualta Euroopasta.

Jussi Jäppisen Wivi Lönn – Muistojen albumi keskittyy Lönnin toimintaan, ja siinäkin eniten Jyväskylän seudun rakennuksiin.

Kiinnostuneelle teos antaa vielä elämäkerran ohikin tietoa Lönnin arkkitehdintyöstä, sillä se esittelee kuvin suurimman osan hänen rakennuksistaan, joista monet ovat tuhoutuneet.

Esimerkiksi Pispalan rukoushuone (1908) ja Jyväskylän uimahuone (1915) tekevät vaikutuksen, samoin Lönnin moniin rakennuksiinsa suunnittelemat kalusteet. Lisäinformaatiota tuovat leikkeet vanhoista sanomalehdistä.

Erikoista kirjassa on se, että laaja valokuvamateriaali on huolellisesti väritetty.

Tässä on otettu taiteellista vapauttakin, Jäppinen myöntää: hänen päätöksellään vuoden 1891 luokkakuvassa Wivi Lönnin mekko on nyt viininpunainen.

Wivi Lönn suunnitteli koulujen ja muiden julkisten rakennusten lisäksi asuintaloja muun muassa Jyväskylään ja Helsingin seudulle. Villa Koli valmistui Espoon Matinkylään 1917.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat