Haave elokuvaohjaajuudesta on ajanut Riku Suokasta: ”Kyllä mä haluaisin päästä Hollywoodiin tekemään komediaa, en sitä häpeile” - Kulttuuri | HS.fi

Haave elokuvaohjaajuudesta on ajanut Riku Suokasta: ”Kyllä mä haluaisin päästä Hollywoodiin tekemään komediaa, en sitä häpeile”

Idearikkaalla Suokkaalla on monta roolia. Hän on näyttelijä, käsikirjoittaja, stand up -koomikko, ohjaaja – ja sukelluksenopettaja.

Esiintyminen on tullut Riku Suokkaalle verenperintönä, sillä isovanhemmat olivat sirkustaiteilijoita. ”Olen itsekin harrastanut jongleerausta”, hän kertoo.

29.12.2021 2:00 | Päivitetty 29.12.2021 10:21

”Esiintyminen on tullut vähän verenperintönä”, kertoo Riku Suokas.

Suokkaan isovanhemmat olivat sirkustaiteilijoita, jotka kiersivät tivolissa sodan aikana. ”Minulla on vielä kellarissa vaarin vanhoja jonglöörikamoja. Olen itsekin harrastanut jongleerausta.”

Suokkaan äiti toimi kuvaussihteerinä TV2:n teatteritoimituksessa sekä teatterisihteerinä Tampereen yliopiston näyttelijäntyönlaitoksella Nätyllä.

”Televisiossa avustaviin lapsirooleihin haalittiin usein työntekijöiden lapsia, ja tein ensimmäisen avustajaroolini kolmevuotiaana muistaakseni Turun palosta kertovassa tv-ohjelmassa.”

”Seitsemänvuotiaana sain oikein replikoidakin Paavo Haavikon kirjoittamassa ja Matti Tapion ohjaamassa Sulka-tv-elokuvassa Asko Sarkolan ja Lasse Pöystin kanssa. Myin myös pienenä lippuja näyttelijäopiskelijoiden demoihin.”

Teatteri ei kuitenkaan ole ollut se ainoa johtotähti, jota kohti näyttelijäksi opiskellut Suokas on pyrkinyt.

”Kun pienenä piti kirjoittaa aine aiheesta, mikä minusta tulee isona, kirjoitin että elokuvaohjaaja. Tässä on ollut muutama mutka matkassa ennen kuin olen päässyt ohjaamaan tv-sarjoja ja elokuvia”, Suokas kertoo.

Mutkia matkassa ovat olleet muun muassa Suomen ensimmäisen vakituisen stand up -klubin perustaminen Hämeenlinnaan 1996, Hämeenlinnan teatterin teatterinjohtajan pesti vain 25-vuotiaana 1998, ja sen jälkeen 15-vuotinen kausi teatterinjohtajana myös Tampereen Työväen Teatterissa ja Helsingin kaupunginteatterissa.

Tie kohti stand upia löytyi 1990-luvun alussa Erkki Saarelan sketsinäyttelemisen kurssilla Nätyllä, jonne Suokas haki ohjaajalinjalle pyrkimisen jälkeen.

”Yhtenä kurssin tehtävänä oli naamioitua niin, ettei Saarela tunnistaisi, ja mennä hahmossa kuudelta aamulla Tampereen rautatieasemalle. Tein pultsarihahmon ja onnistuin tehtävässä”, Suokas muistelee.

Samoihin aikoihin Suokkaan kantapaikkana toiminut tamperelaisravintola toi markkinoille oman viinin.

”He kyselivät hauskoja tapoja markkinoida viiniä. Valmistin pultsarihahmona alkoholiluennon, parodian asialleen omistautuneesta sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehestä. Saarela näki hahmoni ja pyysi minua Dario Fo -monologinsa lämppäriksi. Esityksen sattui näkemään keikkamyyjä, ja aloin esiintyä hahmolla firmojen tilaisuuksissa. Parin vuoden jälkeen hahmo jäi pois.”

Esiintymispaikkoja stand upin harrastajille ei 1990-luvun alussa paljoa ollut, joten Suokas perusti Club act!onen Hämeenlinnaan 1996. Se oli Suomen ensimmäinen vakituinen stand up -klubi. Kun vuonna 2001 perustettiin Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilan Club act!one, pankki räjähti: stand upista tuli supersuosittua ja stand up -klubeja alkoi pulpahdella ympäri maata.

Ohjatessaan televisiolle Club act!one -sarjaa Suokas tapasi kirjoittajaparinsa Heikki Syrjän. Hänen kanssaan ovat sittemmin syntyneet muun muassa Suomen katsotuin musikaali Vuonna 85 (2006) ja musikaali Poikabändi (2019). Vastikään Suokas ja Syrjä saivat Suomen elokuvasäätiön käsikirjoitusapurahan kokoillan komediaelokuvaan Almost Dead Metal.

Ura Suomen nuorimpana modernin ajan teatterinjohtajana urkeni, koska 25-vuotiaana Suokas koki, että hänellä ”oli niin paljon ideoita, joita ei päässyt toteuttamaan ilman tiettyä asemaa”.

”Nuoruudessa oli se etu, ettei osannut pelätä etukäteen, se on se nuoruuden voittamaton itsevarmuus”, Suokas sanoo.

”Ehkä nyt harkitsisin uudestaan jotain päätöksiä näillä kilometreillä. Mutta yllättävän hyvin se meni, kaikki talot ovat vielä pystyssä.”

Liian suurelta riskiltä tuntuisi nykyään esimerkiksi lähteä talkootyönä laajentamaan Hämeenlinnan teatterin toimintaa kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaan alueelle, kuten Suokkaan perustama Kulttuuritukku ry vuonna 1999 teki.

Kokemuksiaan teatterinjohtajuudesta Suokas ripotteli yhdessä Heli Sutelan ja Heikki Syrjän kanssa käsikirjoittamaansa tv-draamakomediasarjaan Melkein totta (2019).

Mistä tämä kaikki energia?

”Haluan kai elää monta elämää”, Suokas vastaa.

Sukelluksenopettajaksi hän opiskeli Meksikossa vuonna 2015, ja tulevaisuudenhaaveisiin kuuluu päästä sukeltamaan Galápagossaarille.

”Ja kyllä mä haluaisin päästä Hollywoodiin tekemään komediaa. En sitä häpeile. Olisi hienoa tehdä isoa elokuvaa sen kokoa vastaavalla budjetilla.”

Riku Suokas

  • Syntyi 1971 Tampereella

  • Teatteritaiteen maisteri, Näty, Tampereen yliopisto 1995. Elokuvaohjaaja (Master of Arts in Film Directing), Met Film School, University of West London 2016.

  • Tehnyt stand upia vuodesta 1993. Perustanut Suomen ensimmäisen vakituisen stand up -klubin Hämeenlinnaan 1996 ja stand up -festivaalin Tomaatteja! Tomaatteja! 2002.

  • Palkittu muun muassa vuoden viihdetaiteilijana 2004.

  • Hämeenlinnan teatterin taiteellinen johtaja 1998–2002. Helsingin Kaupunginteatterin apulaisjohtaja 2002–2004. Tampereen Työväen Teatterin johtaja 2006–2013.

  • Tv-ohjauksia mm. Club act!one (2006), Melkein totta (kaksi osaa, 2018) ja Koskinen (neljä jaksoa ensimmäisellä kaudella, 2020–2021).

  • Ohjasi yhdessä Timo Koivusalon kanssa elokuvan Vuonna 85 (2013).

  • Käsikirjoittanut yhdessä Heikki Syrjän kanssa teatterille mm. teokset Vuonna 85 (2006), Forza lasagne! (2013), Mauno Peppone: elämä, kuolema ja comeback (2014), Tahtien sota (2018), Poikabändi (2019).

  • Teatteriohjauksia mm. Vuonna 85 -musikaali (2006).

  • Asuu Kangasalla, avoliitossa stand up -koomikko Johanna Tohnin kanssa.

  • Täyttää 50 vuotta keskiviikkona 29. joulukuuta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat