Kiinalainen Tiktok synnyttää ”spontaaneja” someilmiöitä, vaikka todellisuudessa taustalla on suunnitelmallinen palaveeraus influenssereiden kanssa - Kulttuuri | HS.fi

Kiinalainen Tiktok synnyttää ”spontaaneja” some­ilmiöitä, vaikka todellisuudessa taustalla on suunnitelmallinen palaveeraus influenssereiden kanssa

Tiktok synnyttää hittejä jo kaikilla kulttuurin aloilla. Nyt Kiina aikoo kehittää uusia maailman­laajuisia media-alustoja, kirjoittaa HS:n kulttuuritoimittaja Vesa Sirén.

Kiinalaisen ByteDancen omistaman Tiktokin logo oli osa Pekingin katunäkymää myös maaliskuussa Kiinan muotiviikkojen aikaan.

4.12.2021 19:01 | Päivitetty 4.12.2021 20:11

Voi miten paljon ihania hyvän mielen uutisia kiinalaisomisteisesta Tiktokista kerrotaan!

Tiktokin tuorein sensaatio on 83-vuotias Annie Korzen, jonka fanit haluaisivat adoptoida mummokseen. ”Videot syntyvät spontaanisti”, kokenut näyttelijä kertoo.

Lontoon filharmonikot ja Wigmore Hall tutustuttavat teinejä taidemusiikkiin kekseliäillä Tiktok-sisällöillään.

Englannin kansallisooppera teki Tiger King -sarjasta jopa ”oopperan” Tiktokiin. Siellä se soi lyhyempinä pätkinä palvelun luonteen mukaisesti, mutta Youtubessa teoksen kuulee kokonaan viiden minuutin mitassaan.

Kun Spotifyn kaltaisten palvelujen tekijänoikeuskorvausten osuus esimerkiksi lauluntekijöille on herättänyt närää, Tiktok riensi perjantaina ilmoittamaan, että sen kautta voi antaa tippiä ihailemilleen artisteille.

Eikä kyse ole vain musiikista. Tiktokin #booktok-haasteet vaikuttavat selvästi kirjojen myyntilukuihin, kertoi The Guardian viime kuussa ja The New York Times jo aikaisemmin. Seuraavaksi Tiktok aikoo ryhtyä yhä merkittävämmäksi verkkokauppa-alustaksi.

Tiktok voi otsikoiden mukaan jopa pelastaa käyttäjiensä hengen! Viime kuussa kadonneeksi ilmoitettu tyttö pelastui ”Tik­tokista oppimansa käsi­merkin avulla” Yhdys­valloissa.

Kaikki nämä uutiset ovat ilmeisen totta, samoin tietysti monet negatiiviset uutiset, joiden johdosta Tiktok sanoo tekevänsä korjauksia tehokkaaseen algoritmiinsa.

Mutta ainakin toistaiseksi Tiktok tuntuu saavan osakseen enemmän ihania human interest -juttuja kuin esimerkiksi Facebook, vaikka molemmat alustat keräävät ja jälleenmyyvät dataamme.

Ja siihen Tiktokin omistava kiinalainen Bytedance-yritys myös pyrkii.

Pyrkimyksistä on kerrottu lisää esimerkiksi taloussivusto Bloombergin taannoisessa analyysissä.

Kaikki alkoi, kun Kiinassa koulittu ja San Franciscossa nettiguruksi kehittynyt Alex Zhu perusti Musical.ly-palvelun vuonna 2014.

Hän otti henkilökohtaisesti yhteyttä uuden palvelun ensimmäisiin suosittuihin käyttäjiin ja heidän vanhempiinsa, tarjosi päivällisiä ja kehitteli strategioita sekä heidän että oman yrityksensä suosion kasvattamiseksi.

Kolme vuotta myöhemmin applikaatiolla oli jo 200 miljoonaa käyttäjää. Suurinta suosio oli Yhdysvalloissa.

Samoihin aikoihin vuonna 2017 kiinalainen Bytedance osti sovelluksen kauppasummalla, jonka arvioitiin olevan miljardiluokkaa. Nimeksi vakiintui Tiktok.

Viime vuoden tilastoissa Tiktok oli jo maailman ladatuin sosiaalisen median sovellus.

Tiktok palaveeraa aktiivisesti alustan tähtien eli influenssereiden kanssa. Näin on saatu aikaan monta vain näennäisesti ”spontaania” someilmiötä.

Tiktok-tähdillä on omat yhteyshenkilönsä yrityksen henkilökunnassa. Tähdet sekä nousevat influensserit saavat viikoittain vinkkejä uusista kampanjoista, joihin osallistumalla he voivat parantaa näkyvyyttään ja ansaintamahdollisuuksiaan.

Tiktok valitsee jo singlejäkin levy-yhtiöiden puolesta. Esimerkiksi Megan Thee Stallionin Savage-hitin taustalla oli yhteistyö, joka sai artistin taustavoimat vaihtamaan jo tehdyn singlevalinnan Tiktokin kehotuksesta.

Vanhakin musiikki löytää uusia kuulijoita teinien ja nuorten aikuisten suosimasta Tiktokista. Vuosikymmenten takainen Fleetwood Mac -hitti Dreams nousi Tiktok-videon ansiosta takaisin listojen kärkisijoille ja yllättävän korkealle myös Rolling Stone -lehden ”500 parasta laulua kautta aikojen” -asiantuntijaäänestyksessä.

Tiktok palaveeraa aktiivisesti influenssereiden kanssa. Näin on saatu aikaan monta vain näennäisesti ”spontaania” someilmiötä.

Viime vuoden elokuussa Yhdysvaltain silloinen presidentti Donald Trump allekirjoitti asetuksia, joilla pyrittiin rajaamaan Tiktokin valtaa painostamalla sitä myymään osa toiminnoista Yhdysvaltoihin.

Kyseessä saattoi olla kosto siitä, että Tiktok-jäynäkampanja vaikutti haitallisesti yhteen Trumpin vaalitilaisuuksista. Silti taustalla oli myös aitoja turvallisuushuolia yhdysvaltalaisen datan siirtymisestä Kiinaan miljoonien Tiktok-käyttäjien kautta.

Seurasi useita oikeusjuttuja. Bloomberg sekä esimerkiksi Forbes ja The Wall Street Journal ovat kertoneet, kuinka Tiktokin omistava Bytedance yllytti yhdysvaltalaisia nuoria influenssereita tapaamaan Yhdysvaltain perustuslain hyvin tuntevan lakimiehen ja nostamaan kanteen Trumpin kaavailemien rajoitusten purkamiseksi.

Tämä markkinoitiin yhdysvaltalaisten nuorten ”ruohonjuuritasolta” nousseeksi kampanjaksi sananvapauden puolesta, mutta taustalla oli Kiinassa suunniteltu strategia.

Opetus: Tiktok voi antaa paljon mainetta ja merkittäviä ansaitsemismahdollisuuksia, mutta se voi myös vaatia vastapalveluksia – kuten osallistumista mutkikkaaseen oikeusjuttuun.

On samalla vaikea sanoa, mikä oli kampanjan vaikutus Joe Bidenin hallinnon päätökseen purkaa Trumpin Tiktokia koskevat asetukset tämän vuoden kesäkuussa.

Ainakin päätös takasi Tiktokin vapaan toiminnan Yhdysvalloissa Bidenin vaatimien lisäselvitysten ajaksi.

Cosette Rinab oli yksi Tiktok-influensseri, jonka tulonmuodostus riippuu yhteistyöstä kiinalaisyrityksen kanssa. Hän oli mukana kanteessa, joka nostettiin Tiktokia kaitsevia asetuksia vastaan Yhdysvalloissa. Kuva Los Angelesista helmikuulta 2020.

Kiina näyttää oleva tyytyväinen Tiktokin vaikutusvaltaan ja siihen, miten kuuliaisesti yritys on sopeutunut rajoittamaan kiinalaisten käyttäjiensä tiedonsaantia ja datanhallintaa Douyinissa. Douyin on Tiktokin Kiinassa käytetty versio.

Kiina tuntuu tunnistavan myös palvelun haitallisuuden lapsille, koska syyskuussa se rajasi alle 14-vuotiaiden kiinalaislasten ajankäyttöä palvelussa.

Seuraavaksi Kiina haluaa lisää maailmanlaajuista kulttuurista pehmeää valtaa.

Runsas kuukausi sitten esimerkiksi South China Morning Post kertoi, kuinka Kiinan kommunistisen puolueen propagandakeskus ja useat ministeriöt päättivät koordinoidusti kiihdyttää Kiinan kulttuurivientiä.

Kaikki kulttuurivaltiot – ja Kiinan kulttuurihistoria on häikäisevä – pitävät kulttuurivientiä tavoiteltavana, mutta lisäksi Kiinan pyrkimys on yhä uusien kotimaisten yritysten kasvattaminen ”maailmanlaajuisiksi media-alustoiksi”.

Se on yksi tapa kerätä ihmiskunnasta dataa, jota intellektuelli Francis Fukuyama kutsui taannoin HS-haastattelussa ”uudeksi öljyksi”. Ja jossa toistaiseksi lähinnä yhdysvaltalaiset yritykset Googlen ja Facebookin omistajista lähtien ovat loistaneet.

Niinpä monet tulevat saamaan lisää laatuviihdettä ja ihanaa human interest -sisältöä myös kiinalaisyrityksiltä.

Monet länsimaiset nuoret tulevat rikastumaan ”influenssereina” hyödyntäessään uusia kiinalaisia media-alustoja. Osalta tullaan pyytämään vastapalveluksia kuten ennenkin.

Ja samalla myös Kiina kerää meistä yhä lisää dataa, jota se haluaa käyttää globaalin vaikutusvaltansa kohentamiseen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat