Anna Härmälä nousi tänä syksynä esiin kuin komeetta – Singlemothering-sarjakuva on herättänyt kansainvälisten kustantamoiden kiinnostuksen - Kulttuuri | HS.fi

Anna Härmälä nousi tänä syksynä esiin kuin komeetta – Singlemothering-sarjakuva on herättänyt kansainvälisten kustantamoiden kiinnostuksen

”Tasapaino kivun ja huumorin välillä on tärkeä. Ei ole tarkoitus kauhistella vaan peilata asioita”, Anna Härmälä sanoo yksinhuoltajan arjesta kertovasta Singlemothering-sarjakuvastaan.

”Aiemminkin olen yrittänyt tehdä sarjakuvia, mutta minulla ei ollut kerrottavaa aikuisille. Nyt on ollut koko ajan mielessä tehdä kirjan mittainen kokonaisuus. Stripeistä käytän sellaisenaan ehkä yhden. Siitä tulee kokonaan uusi”, Anna Härmälä kertoo.

16.12.2021 2:00

Viime maaliskuusta lähtien Anna Härmälä on julkaissut Instagramissa 36 strippiä Singlemothering-sarjakuvaansa. Se kertoo yksinhuoltajaäidin raskaasta elämästä. Sarjalla on vajaat 11 000 seuraajaa, mikä ei ole sosiaalisessa mediassa hirmuinen määrä.

Mutta englanninkielinen sarjakuva on huomattu. Syksyn mittaan Härmälä on saanut kertoa lehdille moneen kertaan, kuinka vastasyntyneen isä jätti hänet pärjäämään yksin. Siitä ovat kiinnostuneet muun muassa brittiläinen Guardian, puolalainen Gazeta Wyborcza sekä Helsingin Sanomat.

Kun Härmälä alkoi julkaista Singlemothering-sarjaansa, erosta oli jo kuusi vuotta. Ennen aloittamista Härmälä oli pyöritellyt ajatusta päässään vuoden verran.

”Jättäminen oli minun elämäni draama ja trauma, mutta monella on ollut samanlaisia ja paljon rankempia kokemuksia. Ajan mittaan moni tapahtuma on muuttunut hauskaksi ja absurdiksi”, Härmälä sanoo.

”Tuskin siitä olisi tullut hauska sarjakuva, jos olisin aloittanut aiemmin. Olisi voinut tulla ilkeä. Tasapaino kivun ja huumorin välillä on tärkeä. Ei ole tarkoitus kauhistella vaan peilata asioita.”

Jopa Härmälän jättänyt ex suhtautuu sarjakuvaan kuulemma rauhallisesti. Treffitarjouksia sinkkuäidille ei ole sarjakuvan takia satanut. Härmälä arvelee, ettei anna siinä itsestään tarpeeksi myönteistä kuvaa. Ei hän treffikutsuja kaipaakaan.

”Pari jenkkikosiskelijaa tuli, mikä lähinnä ihmetytti, kun kyseessä oli surkeaa elämää viettävä hahmo silmäpusseineen.”

”Hän on pieni niin lyhyen aikaa, että sinun on tärkeä ottaa siitä kaikki irti.” Kuva Singlemothering-sarjakuvasta.

Kuvittajakollega Maria Sann kannusti Härmälää julkaisemaan sarjakuvaa Instagramissa. Härmälä julkaisi sarjaansa anonyyminä, kunnes astui esiin arvovaltaisen Guardian-lehden jutun myötä.

Härmälää ilahdutti erityisesti se, kun hänen ihailemiaan sarjakuvataiteilijoita ilmaantui seuraajiin. Heitä ovat muun muassa ruotsalainen Anneli Furmark, jolta on suomennettu Punainen talvi, sekä itävaltalainen Ulli Lust, joka tunnetaan kirjastaan Tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä.

Kielenä englanti tarjosi ensin etäisyyttä, mutta on sittemmin tuonut kansainvälistä huomiota. Henkilökohtaisten asioiden käsitteleminen on alkanut tuntua Härmälästä vapauttavalta. Ihmiset avautuvat hänelle omista kokemuksistaan, lukijat Instassa mutta myös tutut uudella tavalla.

”Pidän Instasta, koska siellä tutustuu ihmisiin ja saa palautetta. Ruotsalainen Ulrika Linder on uusi tuttavuus, samanhenkinen tekijä, mutta piirtää paremmin kuin minä. Sarjastani 77 prosenttia on omaelämäkerrallista, mutta tarina on tärkeämpi kuin totuus.”

Kansainvälisellä huomiolla on seurauksensa. Kustantajat ovat kiinnostuneet Suomen ohella ainakin Ruotsissa ja Britanniassa. Härmälällä on harvinaisen onnellinen tilanne, ja hän voi valita sopivimman kustantajan.

Neuvottelut ovat vielä kesken, ja pähkäiltävää riittää. Iso kustantamo saattaisi tarjota laajemman jakelun, mutta pienemmällä voisi päästä vaikuttamaan enemmän kirjan ulkoasuun ja muuhun tyyliin.

Härmälä on singahtanut esiin sarjakuvantekijänä tänä syksynä kuin komeetta. Hän sanoo kuitenkin halunneensa tehdä sarjakuvia jo kauan.

Kuvataidelukion jälkeen Härmälä pyrki Taideteolliseen korkeakouluun mutta ei päässyt. Hän tapasi Roskilden rockfestivaalilla kivoja norjalaisia ja muutti Osloon.

”Siellä myin kenkiä ja opiskelin taidetta. Kirjastosta löytyi Kati Kovácsin Pahvilapsi muistaakseni ruotsiksi. Samastuin sen kerrontaan heti. Jonkin aikaa olin mukana Kuti-lehden porukassa ja julkaisinkin siellä jotain.”

Härmälä opiskeli graafista suunnittelua Lahden muotoiluinstituutissa ja visuaalista viestintää Bergenin Kunsthøgskolenissa. Hän sanoo, ettei ole kovin hyvä graafinen suunnittelija, mutta ala valikoitui, koska sarjakuvaa ja kuvittamista ei voi opiskella suoraan oikein missään.

”Bergenissä opiskelijoiden into imaisi mukaansa. Siellä kävi vierailevia opettajia ulkomailta, mutta kaikilla oli vastapainoksi isot opintolainat. Norjalaiset olivat kiltimpiä kuin suomalaiset, kannustivat toisiaan. Toisaalta kaipasin siellä suomalaista särmää.”

Sarjakuvakerrontaa oli mukana jo Härmälän ensimmäisessä lastenkirjassa Sinä et kuulu tänne, Beiron (2011). Se kertoo sekarotuisesta koirasta, joka lähtee etsimään itseään rotukoiranäyttelystä.

Beiron sai Svenska litteratursälskapetin palkinnon. Se on julkaistu myös Ruotsissa ja Tanskassa. Härmälälle oli uran kohokohta, kun skånelaisen Trelleborgin pikkukaupungin perinteisessä lastenparaatissa viisivuotiaat osallistujat pukeutuivat kirjan hahmoiksi.

”Aiemminkin olen yrittänyt tehdä sarjakuvia, mutta minulla ei ollut kerrottavaa aikuisille. Nyt on ollut koko ajan mielessä tehdä kirjan mittainen kokonaisuus. Stripeistä käytän sellaisenaan ehkä yhden. Siitä tulee kokonaan uusi.”

Vaikka kustantamot kosiskelevat, Härmälä ei oleta, että sarjakuvakirjan tekemisestä tulisi helppoa. Hän huomauttaa, että kirjan oikeuksista tuskin saa isoltakaan kustantamolta enempää kuin parin–kolmen kuukauden palkan. Hän arvioi, että tekemiseen menee vuosi tai kaksi.

”Haluaisin keskittyä kirjaan, joten Instaan tekeminen takkuaa. Ennen sopimuksen varmistumista ei kuitenkaan ole järkeä aloittaa, kun en tiedä, millaiset puitteet saan kustantamolta. Sittenkin yhtälö on aika mahdoton yksinhuoltajalle, ellei saa apurahaa.”

Anna Härmälä

  • Syntyi Helsingissä 1981.

  • Opiskellut graafista suunnittelua Lahden muotoiluinstituutissa, visuaalista viestintää Bergenin Kunsthøgskolenissa ja taidekasvatusta Aalto-yliopistossa.

  • Julkaissut alkujaan ruotsiksi lastenkirjat Sinä et kuulu tänne, Beiron (2011), Sinä päätät itse, Jori (2013), Suruposki (2016) ja Postikortteja mummi muuttolinnulta (2019).

  • Saanut Svenska litteratursällskapetin palkinnon.

  • Julkaissut Singlemothering-sarjakuvaa Instagramissa viime maaliskuusta lähtien.

  • Opettanut vuodesta 2011 Västra Nylands folkhögskolassa sarjakuvaa ja muita taideaineita.

  • Asuu Helsingissä kuusivuotiaan Selma-tyttären kanssa.

  • Täyttää 40 vuotta lauantaina 18. joulukuuta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat