”Se olisi järkyttävä asia esittäville taiteille” – Teatteritieteen alasajosuunnitelmat saavat Misa Palanderin vakavoitumaan - Kulttuuri | HS.fi

”Se olisi järkyttävä asia esittäville taiteille” – Teatteritieteen alasajosuunnitelmat saavat Misa Palanderin vakavoitumaan

Lapsinäyttelijänä uransa aloittanut Misa Palander tunnustautuu todelliseksi leffanörtiksi. ”Katson, analysoin ja piinaan ystäviäni näillä analyyseilläni.”

Neljä vuotta sitten Misa Palanderin elämään tuli havannankoira Severus. ”Aikaisemmin pelkäsin koiria aivan kuollakseni. Olen miettinyt viime aikoina paljon sitä, että jos pelkää jotain – mitä vain –, niin mitäpä jos tutustuisi asiaan. Sitä saattaa yllättyä.”

23.12.2021 2:00 | Päivitetty 23.12.2021 7:48

Misa Palanderin syntymäpäivähaastattelu etenee naurun rytmittämänä, mutta yksi asia saa mielen vakavaksi.

Ohjaaja-näyttelijä-käsikirjoittaja sanoo seuranneensa huolestuneena keskustelua Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suunnitelmista muuttaa teatteritiede opintosuunnasta suppeammaksi opintokokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaisi, ettei teatteritiedettä voisi enää opiskella Helsingin yliopistossa pääaineena.

”Se olisi järkyttävä asia esittäville taiteille. Jos mahdollisuus opiskella teatteritiedettä pääaineena otetaan pois, ei tämän alan asiantuntijoita tule enää ulos. Kuka näitä meidän töitämme sitten tutkii, asettaa aikaansa ja kontekstoi?”

Palanderin reaktion ymmärtää hyvin. Hän on itse teatteritieteen kasvatti, maisteri vuosimallia 2005.

”Minulle teatteritieteen opiskelu oli mielettömän hyvä ammatillisen itseluottamuksen ja itsetuntemuksen osalta. Asiat loksahtivat paikoilleen. Ymmärsin, että kuulun johonkin jatkumoon.”

Toisaalta teatteritieteen mahdollinen kohtalo ei ole yllätys, kun ottaa huomioon kulttuurialan arvostuksen, Palander miettii.

”Se on tässä ajassa oleva ongelma. On helppo nitistää pieniltä tieteenaloilta, jotka ovat suuren yleisön näkymättömissä.”

Torstaina viisikymppisiään viettävä Palander on painanut teatterin ja näyttelemisen parissa melkein koko ikänsä, nelisenkymmentä vuotta. Debyyttinsä hän teki reippaana tokaluokkalaisena Ylen tv-elokuvassa Miesten koulu (1979).

”Helsingin ala-asteilta etsittiin sopivia lapsinäyttelijöitä. Tehtaankadun ala-asteen musaopettaja oli ehdottanut minua ja erästä toista oppilasta. Olin hirveän ujo, mutta väkipakolla menin koekuvauksiin. Tarina kertoo, että ohjaaja Raili Rusto oli nähnyt musta seuraavana yönä unta.”

Palanderin roolisuoritusta voi ihastella Ylen Elävässä arkistossa.

”Olen sellainen pieni suomisen pipsa”, Palander sanoo ja nauraa.

”Tämän ikäisenä voi katsoa itseään jo hellyydellä.”

Rooli poiki pian seuraavan ja sitä seuraavan. Niin se usein lapsinäyttelijöillä menee, Palander sanoo: kun löytyy joku, jolta homma hoituu, lisää saa tehdä, jos vain haluaa.

”Ja mähän halusin. Se maailma tuntui jo silloin niin hienolta. Radioteatterissa tein ekan kuunnelman 12-vuotiaana. Me tehtiin Niko Saarelan kanssa varmaan kaikki lapsiroolit 80-luvulla.”

Tuosta ajasta on jäänyt paljon hyviä muistoja ja tärkeitä oppeja. Mutta lapsinäyttelijyyteen liittyi myös ikäviä lieveilmiöitä, kuten rajua kiusaamista, jopa tappouhkaus.

”Mut järjesteltiin lopulta toiselle yläasteelle, musayläasteelle, ja se auttoi. Musaluokalla oli muitakin, joilla oli taiteellisia pyrkimyksiä. Ei ollut niin ihmeellistä, jos näyttelemisen takia tuli poissaoloja. Kallion ilmaisutaidon lukion aikaan näyttelin Kansallisteatterissa.”

Palander on häärinyt esittävien taiteiden parissa monessa roolissa. Vuosiin on kuulunut niin näyttelemistä, ohjaamista, käsikirjoittamista kuin opettamista. Vaihtelu pitää mielen virkeänä.

Esimerkiksi pari vuotta sitten Palander hyppäsi pois Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen vastuuopettajan pallilta freelanceriksi.

”Ihmisen pitää tehdä erilaisia asioita, uskaltaa hypätä joskus kuukausipalkalta pois ja antaa mennä.”

Teatterin lisäksi Palander on jatkanut työskentelyä televisiossa ja elokuvissa. Kun koronapandemia suo, ensi-iltansa saa Johanna Vuoksenmaan 70 on vain numero, jossa Palander tekee ensimmäisen isomman elokuvaroolinsa Hannele Laurin rinnalla.

”Johannan kanssa tehty töitä aiemminkin, 21 tapaa pilata avioliitossa ja Ex-onnellisissa, mutta Hannan kanssa me emme tuntenee aiemmin. Aina kun pääsee kovan konkarin kyytiin, on hyvä tsäänssi, että itsekin onnistuu paremmin.”

Tammikuun loppupuolella elokuvateattereihin saapuu puolestaan Palanderin käsikirjoittama Skimbagirls. Komedian on ohjannut Marja Pyykkö.

”On superia nähdä oma käsis valmiina elokuvana. Muistan, kun soitin tuottaja Liisa Penttilä-Asikaiselle, että saanko kirjoittaa siihen helikopterin. Hän sanoi, että anna mennä vaan. Koronatilanteen vuoksi en päässyt Lappiin mukaan kuvauksiin, mutta mun puhelin täyttyi videoista, joissa näkyi se helikopteri.”

Palander tunnustautuu itse todelliseksi leffanörtiksi.

”Olen toivoton tapaus. Sen lisäksi, että katson järkyttävät määrät leffoja ja sarjoja, myös tilastoin ne.”

Eikä siinä vielä kaikki.

”Pidän vuosikirjaa ja merkkaan, jos joku on ollut erityisen hyvä. Puran myös rakenteita. Ja jos löydän jonkun uuden näyttelijän, kaivan koko hänen tuotantonsa esiin. Katson, analysoin ja piinaan ystäviäni näillä analyyseilläni.”

Misa Palander

  • Syntyi 1971 Helsingissä.

  • Filosofian maisteri, Helsingin yliopisto 2005. Opintoja teatterityön tutkinto-ohjelmassa Nätyssä 1995.

  • Näytellyt teatterissa, televisiossa, radiossa ja elokuvissa. Ura alkanut 1980-luvulla, tuoreimmat roolit mm. sarjoissa Ex-onnelliset sekä Mädät omenat ja elokuvassa 70 on vain numero.

  • Ohjannut yli 40 näytelmää. Käsikirjoittanut myös mm. ensi vuonna ensi-iltaan tulevat Skimbagirls-elokuvan ja Ylen Swang-nuortensarjan.

  • Oma teatteri Virginia Ensemble vuodesta 2018.

  • Parhaan lapsinäyttelijän palkinto Bratislavan filmifestivaaleilla 1981.

  • Toisena toimittajana teatterihistoriaa käsittelevissä teoksissa Kansaa teatterissa – Helsingin kaupunginteatterin historiikki (2005) ja Seiskytluvun teatterin moninaiset äänet (2003).

  • Asuu Helsingissä. Perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta ja havannankoira.

  • Täyttää 50 vuotta torstaina 23. joulukuuta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat