Hollannin Amsterdamissa sijaitsevassa Rijksmuseumissa on ollut pari vuotta käynnissä Operaatio Yövartio, jossa taideasiantuntijat ovat sekä restauroineet että tutkineet taidemaalari Rembrandt van Rijnin kuuluisimpana pidettyä teosta, vuonna 1642 valmistunutta maalausta nimeltä Yövartio.
Operaatiossa teoksen paksun maalipinnan alta on saatu selville aiemmin tuntematon luonnos.
Luonnokseen Rembrandt oli hahmotellut teoksessa keskellä seisovan Claes van Cruijsbergenin kypärään höyheniä, mutta jätti ne kuitenkin lopulta piiloon. Museon julkaisemassa luonnoskuvassa höyhenet ovat selvästi esillä.
Taiteilija oli myös aikonut piirtää teokseen enemmän keihäitä. Kuvassa keskeisessä roolissa olevan kapteeni Cocqin ja hänen luutnanttinsa Willem van Ruytenburchin välillä olisi ollut luonnosvaiheessa ylimääräinen miekka.
Maalausta on tutkittu eri menetelmin, ja mallinnusten jälkeen tutkijat ovat huomanneet, miten Rembrandt on luonnostellut teosta liitua sisältäneellä beigenvärisellä maalilla.
Erot tutkijoiden löytämän luonnoksen ja valmiin teoksen välillä ovat kuitenkin vähäisiä.
Teoksesta löytyneitä lukuisia mustia pisteitä tutkijat selittävät kemiallisella reaktiolla, jossa Rembrandtin käyttämän maalin sisältämä lyijy on reagoinut maalin öljyn kanssa. Osa pisteistä on turvonnut pieneksi ulkonemiksi ja pudotessaan ne ovat jättäneet teokseen reikiä.
Tutkijat ovat myös vertailleet Rembrandtin teosta Gerrit Lundensin nimissä kulkevaan kopioon. Lundensin version keskiosassa on savumainen pilvi, jota originaalissa ei ole. Tutkijat kertovat museon kotisivulla, että pilven puuttuminen johtuu maalipinnan kulumisesta, sillä pilveen käytetystä maalista on kuitenkin löydetty pigmenttejä.
Yövartio on aikakaudelle epätyypillinen maalaus, sillä se on poikkeuksellisen tarinallinen ryhmämuotokuva, jossa pääosassa ovat Amsterdamia suojelevat kaartilaiset. Miehiä on kuvassa kaikkiaan 18.
Teos on tunnettu myös nimellä Kapteeni Cocq ja hänen seurueensa ryhmämuotokuva, joskin värien tummuttua ja maalauksen tunnelman muututtua synkemmäksi nimi Yövartio yleistyi. Maalauksella on korkeutta yli 3,5 metriä ja pinta-alaltaan se on yli 15 neliömetriä.
Löydetyn luonnostelman avulla tutkijat pystyvät arvioimaan Rembrandtin maalaamisen eri vaiheita. ”On kiehtovaa nähdä, miten taiteilija on etsinyt oikeaa sommittelua”, sanoo tutkimukseen osallistunut Pieter Roelofs Rijksmuseumista The Guardianin artikkelissa.
Rijksmuseumin kruununjalokivenä pidetty Yövartio on kokenut kovia vuosien saatossa. Vuonna 1975 sitä turmeltiin veitsellä ja vuonna 1990 kuvan päälle heitettiin rikkihappoa.
Nykyisen restauroinnin keskeisenä tarkoituksena on pysäyttää suuren maalauskankaan rappeutuminen. Vaurioita on havaittu erityisesti teoksen vasemmassa yläkulmassa. Vaurioituminen on museon mukaan alkanut museon päärakennuksen remontin yhteydessä 2000-luvun alkuvuosina.
Restauroinnin seuraava vaihe käynnistyy tammikuussa, jolloin taulun puiset kehykset aiotaan vaihtaa uuteen materiaaliin. Tutkijat uskovat puisen kehyksen osaltaan vaurioittaneen teosta.
Helsingin Sanomat kertoi restauroinnin alkamisesta vuonna 2018 artikkelissa, jonka voi lukea tästä linkistä.