Ihmisen kekseliäisyys tuoksujen hankkimisessa hämmästyttää: majavan rauhasista saatavaa ainetta kypsytellään alkoholissa pari vuotta, kukkia kerätään tuhansia kiloja - Kulttuuri | HS.fi

Itämaan tietäjien lahjat Jeesus-lapselle olivat tuoksuvaa sorttia eli mirhaa ja pyhää savua eli olibaania sekä kultaa. Mirhaa (mirhamia) saadaan mirhapuusta, olibaani on olibaanipuun pihkaa. Mosaiikkiteos on Italian Ravennassa, Sant’ Apollinare Nuovon basilikassa, joka on rakennettu 500-luvulla. – Jutun kuvat Tuoksujen atlas -kirjasta.

Tuoksujen jäljillä

Ihmiskunta on venyttänyt kekseliäisyytensä äärimmilleen miellyttävien tuoksujen takia. Tuoksujen atlas vie perinpohjaiselle ja jouluiselle kulttuurimatkalle, ambran, mirhan, hyasinttien ja kymmenien muiden aromiaineiden jäljille.


23.12.2021 11:58

Tietokirja

Ari Turunen: Tuoksujen atlas. Aula & Co. 268 s.

Hyasinttien sesonki on taas huipussaan, monien iloksi ja joidenkin kauhuksi, koska tuoksu ei miellytä kaikkia. Joulukukkana meillä tunnettu hyasintti on itse asiassa lämmössä viihtyvä puutarhakasvi, jonka kukkavarret kurottavat täällä pohjoisessa valoa kohti keväällä, muiden sipulikukkien kaverina.

Ranskassa hyasintista (Hyacinthus orientalis) innostuttiin tekemään hajuvesiä jo 1600-luvulla.

1600-luvun Euroopassa hyasintti oli rikkaille tulppaanin veroinen pröystäilyn aihe, ja ranskalaiset alkoivat jo tuolloin tehdä hyasinteista hajuvesiä. Tämä selviää Ari Turusen tuoksujen kiehtovaan maailmaan ja kulttuurihistoriaan paneutuvasta teoksesta Tuoksujen atlas.

Tapa- ja kulttuurihistoriaan erikoistuneen tuotteliaan Turusen edellinen teos käsitteli ylimielisyyttä, ja sitä edellinen Mulkerot patsaalle korotettuja suurmiehiä. Keväällä 2022 ilmestyy autoritäärisistä hahmoista kertova Teette niin kuin minä sanon. Tuoksujen atlas on aihepiiriltään toista maata, ja tuottaa lukijalle enimmäkseen silkkaa mielihyvää, vaikka toki ihmiset ovat tuoksuaineiden himossa myös tappaneet ja tuhonneet.

Turusen matkassa pääsee laajalle maantieteellis-historialliselle kierrokselle atsteekkien maailmoista ja Egyptin hautakammioista Shalimarin puutarhoihin nykyisen Pakistanin alueelle, Ranskan Aurinkokuninkaan aikoihin ja hajuvesiteollisuuden keskukseen Grasseen – sekä myös kaskelottivalaiden vatsojen uumeniin, arvoituksellisen ambran alkukotiin.

Miniatyyri Shah Jahanista ja tämän suosikkivaimosta Mumtaz Mahalista, jolle Shah Jahan rakennutti paitsi Taj Mahalin Intiassa myös Shalimarin puutarhan Lahoreen Pakistaniin vuonna 1641.

esipuheessa Turunen kertoo tehneensä kirjaa varten monia matkoja ympäri maailmaa paikkoihin, joista tuoksut ovat kotoisin. ”On ollut hienoa jutella ihmisten kanssa, jotka ovat ylpeitä kulttuureistaan ja luonnostaan”, hän kirjoittaa ja muistelee, miten unohtumatonta oli haistella aitoa vaniljaa Meksikossa, agarpuuta Borneon sademetsässä ja kardemummaa Keralan mausterannikolla.

Tehdyt matkat ja tavatut ihmiset eivät juuri näy tekstissä, mutta niiden ansiosta Turunen pystyy intoutuneesti eläytyen kuvailemaan tuoksuja, jotka ovat lähtökohtaisesti suunnilleen yhtä vaikeita sanallistettavia kuin soiva musiikki. Kirjan kannen alaotsikolle tuleekin vastinetta: Tuoksuva matka onnellisten saarille, mielikuvitusmetsiin ja paratiisin puutarhoihin. Kirjalliset lähteet ovat runsaat. Käsissä on aikaa kestävä paketti.

Taiteilija Sir Lawrence Alma-Tademan (1836–1912) kiinnostuksen kohteita olivat muinainen Egypti, antiikin maailma, Välimeri sekä kukat. Kun hän maalasi kukkia, niiden piti aina olla tuoreita, ja hän tilasi niitä kaikkialta Euroopasta. Alma-Tademan maailma on kuin ranskalaisten parfymöörien Kyproksen tuoksut: teokset rakentuvat omilla sävyillä väritetylle todellisuudelle, kuvaillaan kirjassa. Maalaus Odotukset on vuodelta 1885. – Kirjan kuvitusta.

Parfymöörien luomat mielikuvitukselliset tuoksuperheet eli saarten tuoksut (chypre), metsien tuoksut (fougère) ja orientaaliset paratiisin tuoksut, joihin hyasinttikin kuuluu tulevat tutuiksi, samoin se, miten tuoksut rakentuvat kerroksellisiksi: ranskalaiset puhuvat tässä nuoteista, suomen kielessä käytetään puumetaforaa: on latvatuoksu, sydäntuoksu ja juurituoksu.

Tuoksut ovat paitsi tie tunteisiin ja muistoihin, myös kemiaa. Tuoksumolekyylit asettuvat painonsa mukaan eri ”kerroksiin” moolimassansa perusteella, ja molekyylien koko vaikuttaa myös tuoksun kestävyyteen. Esimerkiksi hyasintin ja sitruunan tuoksujen massat ovat kevyitä, myskiset juurituoksut taas kestävät pidempään raskaamman rakenteensa ansiosta.

1970-luvun lopun huumaava muotituoksu Opium (Yves Saint Laurent) pitää sisällään muun muassa castoreumia. Sitä saatiin alun perin euroopanmajavan (Castor fiber) ja kanadanmajavan (Castor canadensis) sukupuolirauhasista, Castoreumia käytettiin myös lääkkeenä, sillä se sisältää aspiriinin ainesosaa salisyylihappoa. Tuoksun aikaansaaminen vaatii parin vuoden kypsyttelyn alkoholissa. Nykyään castoreumia kuten myskikauriin myskiäkin onneksi valmistetaan synteettisesti.

Intialainen taiteilija Raja Ravi Varma on kuvannut erityisesti Malabarin mausterannikon ihmisiä ja kulttuuria. Maalaus Nainen peilin ääressä on vuodelta 1896. Se on kirjassa kardemumman esittelyn yhteydessä. Kardemummaa on käytetty Intiassa vuosituhansien ajan ayerveda-hoidoissa muun muassa vahvistamaan hiuksia.

Turunen luettelee eri mausteiden, kukkien ja eläinkunnasta saatavien tai synteettisten tuoksuaineiden yhteydessä suuren määrän hajuvesiä — laskujeni mukaan lähes 250 — , joissa kyseiset ainesosat ovat tunnistettavasti läsnä. Hyasinttia löytyy esimerkiksi Guy Larochen Fidjistä (1966), Cacharel-muotitalon Anais Anaisista (1978) ja Annick Goutalin Grand Amourista (1996).

Tuberoosan ohella hyasinttikin kuuluu niihin kasveihin, joiden eteeriset öljyt ovat erittäin kalliita, ja aitoa asiaa käytetään vain arvokkaimmissa parfyymeissa. Tuoksut saadaan irrotettua hitaan ja työlään käsittelyn avulla: vasta avautumassa olevia kukkia makuutetaan rasvapedillä päiväkausia. Saadaan pomadea eli rasvaa, jota huuhdellaan alkoholilla ja kuumennetaan, jolloin käytettävissä on absoluutiksi kutsuttava öljy. Kahteensataan grammaan absoluuttia tarvitaan 1200 kiloa tuberoosan kukkia. Gardenian tuoksun vangitseminen on niin ikään kovan työn takana.

Kultaakin kalliimpaa on agarpuusta saatava musta pihka, sieni-infektion aiheuttama. Huippulaatuisen kamputsealaisen pihkan kilohinta saattaa nousta jopa 30 000 euroon.

Arvoaineiden irrottaminen eri kasveista on useamman keksinnön ansiota, tislauksesta alkaen. Varhaisimmat tislaukseen viittaavat kirjalliset maininnat ovat Indus-kulttuurin hindujen ayurvedisissa teksteissä, tuhansien vuosien takaa. Kyproksellakin on tislattu parfyymit mielessä jo 4000 vuotta sitten, ja modernista tislaustaidosta on kiittäminen arabeja ja persialaisia.

Bergamotin (Citrus bergamia) eteerinen öljy on yksi merkittävimpiä parfyymien raaka-aineita ja tuttu myös Earl Grey -teestä. Eri teelaaduille on kirjassa omistettu oma osuutensa.

Ihmiskunnan kekseliäisyyttä tulee kirjaa lukiessa ihmetelleeksi useampaan otteeseen. Tuoksut ovat olleet niin tärkeitä, että miellyttävien odöörien aikaansaamiseksi ei ole säästelty aikaa, vaivaa eikä rahaa. Kukkien tuoksujen lisäksi ihminen on keksinyt hyödyntää monimutkaisten proseduurien avulla myös esimerkiksi kurjenmiekan eli iriksen juurakkoa, joka itsessään ei tuoksu miltään.

Kaikki kukatkaan eivät suostu luovuttamaan tuoksuaan. Näitä ovat Turusen mukaan kielo, kamelia, pioni, freesia ja krysanteemi. Vahvasti kielolta tuoksuvien parfyymien resepti saattaa kuulostaa esimerkiksi tällaiselta: hydroksisitronellaali, syklaamialdehydit, linaloli, fenyylietanoli, sitronelloli, bentsyyliasetaatti, fenyyliasetaldehydi ja kanelialdehydi. Hydroksisitronellaali voi aiheuttaa ihoärsytystä, ja sen käyttöä parfyymeissa on rajoitettu.

Frederic Edwin Churchin maalaus Maisema Magdalena-joelle (1857) kuvittaa tolurohtobalsamista kertovaa osiota.Tolurohtobalsami on kotoisin Kolumbiasta Magdalena-joen alueelta. Kasvista saatava tolueeni on merkittävä liuotin, kotoisen pesuaineen raaka-aine ja myös parfyymien ainesosa.

Kirjassa on runsain mitoin myös etymologiaa, sanojen historiaa. Opin muun muassa, että sampoo tulee hindin kielen sanasta champo, joka juontaa hierontaa tarkoittavasta sanskritin sanasta champaca. Taustalla on intialaisen lääketieteen perinne ja tuoksusampaka-puu, josta saatua öljyä käytettiin hieronta- ja hiusöljynä. Parfyymeista tuoksusampakaa sisältää muun muassa Jean Patoun palkittu Joy (1930).

Tuoksujen atlas on hurmaava myös esineenä. Moni tosin saattaa säikähtää saaneensa rikkinäisen kappaleen: Kun etukannen avaa, liimasidos tulee näkyviin. Kyse ei ole viasta. Sidonta on jätetty tarkoituksella avoimeksi, minkä ansiosta Tuija Tarkiaisen suunnittelemat aukeamat avautuvat vaivattomasti ihailtaviksi.

Kasvien tunnistekuvien ohella kirjassa on kymmenittäin taideteoksia, ja kuvatekstitkin pursuavat tietoa. Esimerkiksi sypressistä kerrottaessa kuvituksena on Vincent van Goghin Maantie Provencessa yöllä (1890).

Sypressin kohdalla kirjan kuvituksena on Vincent van Goghin maalaus Maantie Provencessa yöllä (1890) ja kuvateksti kertoo van Goghin maalanneen useita teoksia sypresseistä ja kirjoittaneen veljelleen sypressien olevan koko ajan hänen ajatuksissaan. Van Goghin mielestä sypressit olivat kaikessa linjakkuudessaan yhtä kauniita kuin Egyptin obeliskit.

Sypressi on innoittanut monia parfymöörejä, ja niin on tehnyt myös jouluinen pihta, jonka neulasista eteerinen öljy irrotetaan höyrytislaamalla. Maailman vanhin parfyymi löytyy havupuiden maailmasta sekin: setri.

Koivukin on mukana. Vuonna 2018 yhdysvaltalainen parfyymitalo Elixir Attar lanseerasi Kalevala-nimisen parfyymin, jonka innoittajana oli suomalainen luonto ja kulttuuri.

Akseli Gallen-Kallelan Keitele (1905) kuvittaa lukua, joka kertoo Chanel No 5 -klassikkotuoksusta. Sen loi parfymööri Ernest Beaux, jonka kerrotaan saaneen innoituksensa napapiiristä, pohjoisen järvimaisemasta ja keskiyön auringosta. Tuoksussa on sitruksia, jasmiinia, tuoksuilangia, ruusua, santelipuuta ja vaniljaa.

Chilipaprikan sisältämä kapsaisiini auttoi tämän vuoden lääketieteen toista Nobel-palkittua David Juliusta kivun tuntoaistimuksen lähteille, mikä on yksi tuoreimmista esimerkeistä siitä, miten mausteet ovat muokanneet ja muokkaavat ihmiskunnan historiaa.

Chili (Capsicum) löytyy toki sekin Turusen kirjasta, samoin kuin maustepippuri (Pimenta dioica), jotka molemmat ovat tulleet eurooppalaisille tutuksi Kolumbuksen löytöretkien ansiosta, Amerikan tuliaisina.

Kumpaakin käytetään myös tuoksujensa takia, kuten myös kardemummaa, inkivääriä, kanelia, kahvia, kaakaota ja teetä.

On helppo olla samaa mieltä Turusen kanssa: tuoksut tuovat elämäämme henkisyyttä, hienostuneisuutta, ylellisyyttä ja terveyttä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat