Musiikkituottaja Konsta Hiekkasen aamut alkavat aina kylmällä kylvyllä ja joogalla – nuorisoidoliaikaansa rokkari Jimi Pääkallona hän ei enää kaipaa - Kulttuuri | HS.fi

Musiikkituottaja Konsta Hiekkasen aamut alkavat aina kylmällä kylvyllä ja joogalla – nuorisoidoliaikaansa rokkari Jimi Pääkallona hän ei enää kaipaa

Musiikkituottaja Konsta Hiekkanen sanoo, että on halunnut antaa aloitteleville artisteille sellaista apua ja tukea, jollaista olisi itse nuorena taiteilijana kaivannut enemmän.

Muusikko Konsta Hiekkasen päivä alkaa kylmällä kylvyllä ja meditoinnilla.

31.12.2021 2:00 | Päivitetty 31.12.2021 8:08

”Ensin mä käyn kylmässä kylvyssä. Sen jälkeen joogaan 45 minuutin ajan, sitten lepään kymmenen minuuttia ja lopuksi meditoin puolen tunnin ajan.”

Näin alkaa Konsta Hiekkasen aamu.

Joka ikinen aamu.

Päivärutiineistaan kertovaa ja inkivääriteetä keittiönpöydän ääressä hörppivää ammattimuusikkoa ei ole tunnistaa samaksi rämäpäiseksi rokkikukoksi, jona hänet opittiin vuosituhannen taitteessa tuntemaan.

Hiekkanen oli tuolloin Jimi Pääkallo. Nuorisoidoli ja lööppijulkkis, joka laukoi raflaavia kommentteja ja tarinoi lehtien palstoilla bailaamisen värittämästä elämäntyylistään. Elävä rock’n’roll-klisee.

Hiekkasta itseään parinkymmenen vuoden takaiset muistot naurattavat.

Minkälainen ihminen olit 2000-luvun alussa?

”Olin mä silloin vähän mulkku”, hän vastaa.

”Varmastikin hyväntahtoinen mulkku, mutta mulkku silti. Kyllä mulla kusi nousi päähän useampaankin otteeseen.”

Julkisuuteen Hiekkanen nousi nuorisokomedian Pitkä Kuuma kesä myötä. Vuoteen 1980 sijoittuva elokuva kertoi menestyksestä haaveilevasta joensuulaisyhtyeestä Kalle Päätalosta. Hiekkanen esitti bändin Albert Järvistä ihailevaa rock-kitaristia Jimi Pääkalloa.

Elokuvan ensi-illan jälkeen roolihahmo jäi päälle. Hiekkasesta tuli Jimi Pääkallo myös oikeassa elämässä.

Pian hän poseerasi Suosikissa ja rokkasi vierailevana tähtenä punkyhtye Tyrävyön ja Neljän ruusun keikoilla. Vuonna 2000 Hiekkasen oman bändin Clichén esikoissingle Why Is It So Beautiful keikkui neljä viikkoa listaykkösenä.

Jo vuoden päästä yhtye hajosi taiteellisiin erimielisyyksiin – kuten asiaan kuuluu – ja Hiekkanen rakensi Clichén raunioille uuden bändin, Technicolourin. Siinä hän hoiti kitaristin toimen ohella myös solistin virkaa.

Hän janosi huomiota. Ja sitä hän myös sai.

”Ehkä vähän liikaakin”, Hiekkanen myöntää.

”Varmaan siinä taustalla oli sellainen ihan klassinen asetelma. Olin jossain määrin koulukiusattu ja hyväksyvän huomion saaminen tuntui hirveän hyvältä. Mutta rakastin totta kai myös musiikkia ja elokuvia. Eli sikäli juttu lähti aidosta paikasta.”

Teemme haastattelua Hiekkasen kotona pohjoishelsinkiläisessä kerrostaloasunnossa. Eteisen vierestä avautuu ovi noin kymmenen neliön kokoiseen huoneeseen. Keskellä huonetta on pöytä, sen päällä monitori ja sivulla kaiuttimet.

Ikkunan eteen on vedetty pimennysverhot.

Tältä näyttää Hiekkasen kotistudio.

”Kaikki on täällä vähän sinne päin”, hän sanoo.

”Mutta se ei ole estänyt miksaamasta menestyviä biisejä.”

Seinällä roikkuu skeittilauta, jonka kanteen on kiinnitetty cd-levy. Se on platinalevy vuonna 2012 julkaistusta Robinin Frontside Ollie -singlestä. Se oli Hiekkasen ensimmäinen toiselle artistille tekemä iso hitti.

Sen jälkeen musiikkia on syntynyt esimerkiksi Jari Sillanpäälle, Laura Voutilaiselle ja Cristal Snow’lle. Viime vuodet Hiekkanen on tehnyt yhteistyötä pääsääntöisesti Spektin ja Lucas Leonin kaltaisten rap-artistien kanssa.

Viimeksi kappaleita on syntynyt poplaulaja Bessille.

Hiekkanen sanoo tekevänsä puhtaasti kaupallista musiikkia. Sellaista, jonka halutaan keräävän mahdollisimman paljon radiosoittoa ja latauskertoja Spotifyssa.

Hän kuvailee itseään funktionaaliseksi taiteilijaksi.

”Suomi on sen verran pieni markkina-alue, että ellet tee väliajoin hittikappaletta, sulta loppuu leipä pöydästä”, Hiekkanen sanoo.

”Toisaalta ajattelen, että silläkin on oma arvonsa, että saat ihmiset bailaamaan musiikin tahdissa. En ole hyvän perseenheilutuksen yläpuolella. Ei sellainen mua hävetä.”

Joogaaminen on osa Konsta Hiekkasen aamurutiineja.

Viimeisen viiden vuoden ajan Hiekkanen on ujuttanut näppejään yhä syvemmälle musiikkiteollisuuden uumeniin ja toiminut artistien taustavaikuttajana. Viime kesänä hän aloitti A&R-henkilönä Jare Tiihosen eli Cheekin omistamalla Liiga Musicilla.

Hiekkasen työnä on löytää ja kiinnittää levy-yhtiölle uusia artisteja, viimeistellä biisejä julkaisukuntoon ja hioa artisti-imagoja vastaamaan yhteistä visiota.

Hiekkanen sanoo, että on halunnut antaa aloitteleville artisteille sellaista apua ja tukea, jollaista olisi itse nuorena taiteilijana kaivannut enemmän.

Hiekkasen oma artistiura on ollut jäissä jo vuosien ajan. Kaipaisiko hän vielä takaisin lavoille? Aina välillä, Hiekkanen myöntää.

”Diggaisin olla siellä edelleen”, hän toteaa.

”Olisi makeata, jos ihmiset laulaisivat ja taputtaisivat mun biisieni tahdissa. Kaipaan sellaista yhteisöllistä kontaktia. Mutta ikävöinkö enää sitä idoliaspektia? En niinkään.”

Konsta Hiekkanen

  • Syntynyt 1981 Helsingissä.

  • Tunnetaan myös nimellä Jimi Pääkallo.

  • Säveltänyt ja tuottanut kappaleita muun muassa Robinille ja Aikakoneelle.

  • Vaikuttanut yhtyeissä Tyrävyö, Cliché ja Technicolour. Julkaissut sooloalbumin Elämä Suomessa (2017).

  • Näytellyt elokuvissa Pitkä kuuma kesä (1999), Helmiä ja sikoja (2003) ja 8 päivää ensi-iltaan (2008).

  • Täyttää 40 vuotta perjantaina 31. joulukuuta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat