Tietokirja
Per T. Ohlsson: Albert Bonnier ja hänen aikansa (Albert Bonnier och hans tid). Suom. Kari Koski. WSOY. 320 s.
Pohjois-Euroopan mahtavin mediakonserni sai alkunsa Kööpenhaminassa 1804, kun ensimmäinen Bonnierin nimellä kustannettu kirja ilmestyi. Kirjoista viehättynyt kielten opettaja Gutkind Hirschel oli pitänyt syntymäkaupunkinsa Dresdenin ilmapiiriä juutalaisvastaisena ja asettunut perheineen vapaamielisempään Tanskaan.
Maahanmuuttaja kehitteli itselleen ranskalaiset sukujuuret ja suussasulavamman nimen Gerhard Bonnier.
Gerhardin poika Albert Bonnier ryhtyi kustantajaksi Tukholmassa 1837 ollessaan vasta 17-vuotias. Ensiteos oli ranskasta käännetty parodinen kiistakirjoitus, joka todisteli ettei Napoleon koskaan ollut olemassa. Peloton Bonnier halusi kirjalla härnätä tahoja, jotka epäilivät Jeesus Kristuksen historiallista todenperäisyyttä.
Meidän ajassamme kekseliäs nuorukainen olisi julkaissut sen podcastina.
Albert Bonnier vuonna 1854.
Kolmenkymmenen ikävuotensa korvilla Bonnier kypsyi tekemään elämässään kauaskantoisia ratkaisuja. Hän hankki vaimon, kirjapainon ja Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomusten julkaisuoikeudet. Sen 1880-luvun korupainoksen kuvitus tilattiin rakastetuksi ikoniksi kasvavalta taidemaalari Carl Larssonilta.
Teosta myytiin peräti 30 000 sarjaa, olivathan yhteiset lukuhetket ajan nousevan porvariston iltapuhteiden suosittua ajanvietettä.
Kaukana Suomessa asuvan Topeliuksen ja hänen kustantajansa yhteiset asiat hoidettiin kirjeitse, joiden myötä kasvoi luja ystävyys. Kun Topeliusten perhe suuntasi matkoilleen eteläiseen Eurooppaan, se sai nauttia Bonnierien avokätisestä vieraanvaraisuudesta ja virkeästä seurasta välietapissa Tukholmassa.
Menestyskirjailija Topelius lahjoitti Luonnon kirjansa tuotot Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle toimitalon rakentamista varten. Fennomaanit kiittivät Topeliusta häivyttämällä hänen roolinsa Seuran toiminnassa vähin äänin.
Albert Bonnier oli avarakatseinen ja uudistusmielinen. Hän näki tehtäväkseen levittää erilaisia mielipiteitä, ei niitä tuomita, ei silloinkaan kun itse joutui pilkkakirjoitusten tai juutalaisvastaisten hyökkäysten kohteeksi.
Tiukille se otti, kun lahjakas mutta toimissaan mahdoton August Strindberg vei kustantajansa vankilatuomion partaalle. Novellikokoelma Naimakauppoja oli saanut närkästyneet konservatiivit syyttämään Strindbergiä ja Bonnieria jumalanpilkasta ja siveettömyydestä. Kustantaja puolusti nais- ja juutalaisvihaa viljelevän kirjailijansa sananvapautta.
Lopulta kumpikaan ei saanut tuomiota, mutta seuraavan polven kustantaja, poika Karl Otto Bonnier kyllä Strindbergin rasittamana hermoromahduksen.
Liki kahdeksankymmentä vuotta myöhemmin suvun nimeä kantava kustantamo julkaisi tuoreeltaan ruotsinnoksen Hannu Salaman Juhannustansseista. Suomessa hovioikeus tuomitsi sekä tekijän että kustantajan samoista strindbergiläisistä syistä.
August Strindbergin Naimakauppoja -kokoelma (Giftas) ilmestyi 1884 ja nostatti valtavan kohun. – Kirjan kuvitusta.
Pohjoismaisen kirjankustannustoiminnan uranuurtaja Albert Bonnier (1820–1900) oli toimintatavoiltaan moderni kustantaja, joka rakasti kirjoja, mutta ymmärsi myös lukijoiden maun ja raha-asioiden päälle.
Bonnierin kirjailijoita olivat Tonttu-runostaan parhaiten muistettu Viktor Rydberg, uusromantikko Gustav Fröding ja Nobelin palkinnon aikanaan saava Verner von Heidenstam. Naiskirjailijoiden esiinmarssikin alkoi näkyä.
Kansainvälisyyteen kasvanut Bonnier tarjosi ruotsalaisille lukijoille Charles Dickensin, Leo Tolstoin ja Émile Zolan romaanien käännöksiä. Hän pani alulle aikakaus- ja sanomalehtiä, joita painettiin omassa kirjapainossa. Afääreja vauhditti yleinen kehitys, joka toi mukanaan elinkeinovapauden ja rautatiet sekä lisäsi kansalaisoikeuksia naisille ja juutalaisille. Kansanopetuksen myötä lukutaitokin yleistyi.
Bonnier valittiin Ruotsin Kustannusyhdistyksen puheenjohtajaksi 1877. Osa kilpailijoista nousi kuitenkin vaatimaan hänen eroaan. Vapaamielisen Bonnierin sanottiin ruokkivan epäsiveellisyyttä ja pilaavan varttuvan nuorison.
Skandaaleja aiheuttaneiden Frödingin ja Strindbergin kustantajaa verrattiin moraaliltaan varastetun tavaran kauppiaisiin ja bordellien emäntiin. Myös antisemitismi näytti avoimesti rumia kasvojaan.
Intohimoisen kustantajan viimeiseksi suurhankkeeksi jäi Topeliuksen 34-osaisten koottujen teosten sarja. Henkilökohtaisten vastoinkäymisten ja loputtomien kirjallisten taistelujen uuvuttamana hän turvautui luottoystävänsä tuotantoon.
Vuosisadan vaihteen uudet aatteet eivät enää jaksaneet häntä innostaa.
Bonnierin sanomalehtiin kuuluvan Sydsvenskanin ansioitunut journalisti Per T. Ohlsson sai Albert Bonnierilta (s.1954) toimeksiannon kirjoittaa tämän isoisän isoisän ja nimikaiman elämäkerta. Ohlsson ei välty kumartamasta tekstissä kohteliaasti ja syvään työn tilaajalle.
Kultaraameineen teos on ulkoasultaan kaunis kuin suklaarasia, parhaiden traditioiden mukaisesti toteutettu.
Bonnier-konsernin johdossa oli suvun miehiä vuoteen 2013 saakka. Se kehittää jatkuvasti uusia liiketoiminnan malleja, joista tarvittaessa myös nopeasti luovutaan.
Mediajätti nojaa sananvapauteen ja saa jatkuvasti osakseen kritiikkiä dominoivasta asemastaan Ruotsin markkinoilla.
Kirjoittaja on työskennellyt kirja-alan johtotehtävissä Otavassa, WSOY:llä, Bonnierilla ja Kirjallisuuden vientikeskus FILIssä 1980–2016.
Pohjois-Euroopan mahtavin
Bonnierin suvun omistama konserni, jonka toiminta lasketaan alkaneeksi 1804 Kööpenhaminassa.
Liikevaihto noin kaks miljardia euroa (2020), toimitusjohtaja Stina Andersson (2021).
Kymmeniä kirjankustantamoja Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Puolassa ja Iso-Britanniassa.
Suomessa kustantamot WSOY, Tammi, Johnny Kniga, Readme.fi, Bazar, Kosmos, Minerva, Docendo ja Crime Time sekä Akateeminen Kirjakauppa.
Lukuaikapalvelu BookBeat.
Verkkokirjakauppa Adlibris.
Sanoma- ja aikakauslehtiä useissa maissa.
Julkaisee Ruotsissa mm. päivälehtiä Dagens Nyheter, Göteborgs Posten, Sydsvenskan, Dagens industri ja Expressen sekä aikakauslehtiä mm. Damernas Värld ja Sköna hem.
Elokuvien ja tv-sarjojen tuotanto- ja levitysyhtiö SF Studios.