”Mitä enemmän katsojia, sitä vähemmän tähtiä”, arvelee Jukka Helle, joka on vastuussa monista Suomen isoimmista hittileffoista – Itse hän ei pidä kaikista elokuvistaan - Kulttuuri | HS.fi

”Mitä enemmän katsojia, sitä vähemmän tähtiä”, arvelee Jukka Helle, joka on vastuussa monista Suomen isoimmista hittileffoista – Itse hän ei pidä kaikista elokuvistaan

Solar Filmsin toimitusjohtajan Jukka Helteen mielestä kriitikot eivät aina ymmärrä, minkälaista elokuvaa ovat arvioimassa.

”Olemme tavallaan kuin kaksipäinen ihminen. Toisella puolella on uskomaton luovuus ja toisella realismin taju”, Jukka Helle sanoo hänen ja Markus Selinin työnjaosta Solar Filmsissä.

4.1. 2:00 | Päivitetty 4.1. 6:26

KUN Solar Filmsin toimitusjohtajaa Jukka Hellettä pyytää kuvailemaan hänen ja elokuvatuotantoyhtiön omistajan Markus Selinin työnjakoa, hän hymyilee kysymykselle.

”Markus on sirkustirehtööri, joka keksii hulvattomia ideoita ja kulkee parhaimmillaan – ja pahimmillaan – jalat maanpinnan yläpuolella. Minun tehtäväni on hoitaa asiat ideointivaiheesta konkretiaksi. Joskus se tarkoittaa tylsien faktojen pöytään lyömistä”, Helle vastaa.

”Olemme tavallaan kuin kaksipäinen ihminen. Toisella puolella on uskomaton luovuus ja toisella realismin taju.”

Sydän ja aivot?

”Ehkä niin.”

KAKSIKON ero näkyy siinäkin, ettei Helteestä tiedetä oikeastaan mitään. Solar on henkilöitynyt koko olemassaolonsa ajan Markus Selinin kummisetämäiseen äijähahmoon. Helteestä taas on vaikea löytää yhtä kunnollista haastattelua.

Se on tavallaan ihme.

Helle on työskennellyt Solar Filmsin toimitusjohtajana vuodesta 1998. Sinä aikana Solarista on kasvanut merkittävä suomalainen elokuvatuotantoyhtiö, joka on porskutellut katsojamenestyksestä toiseen.

Helle sanoo, että kyse on ollut tietoisesta valinnasta. Julkisuus ei ole kiinnostanut häntä koskaan, eikä hän ole nähnyt siitä varsinaista hyötyäkään. Itseään hän kuvailee määrätietoiseksi ja vaatimattomaksi viiden lapsen isäksi.

Sen enempää yksityiselämästään hän ei halua kertoa.

”Tänä aamuna itse asiassa mietin, että miksi hitossa musta tullaan tekemään juttua. Eihän suurimmalla osalla lukijoista ei ole hajuakaan, kuka minä olen”, Helle sanoo ja naurahtaa.

”Että mitä järkeä tässä on?”

PALJONKIN. Toimitusjohtajan roolinsa ohella Helle toimii myös vastaavana tuottajana ja on ollut ideoimassa useimpia Solarin suurimmista hiteistä.

Helteellä on ollut näppinsä pelissä muun muassa Pahoissa pojissa (614 628 katsojaa), Matissa (463 186 katsojaa), Mielensäpahoittajassa (500 927 katsojaa) ja Luokkakokouksessa (505 430 katsojaa).

Elokuvien tekeminen on bisnestä. Helle sanoo Solarin pyrkivän tekemään ennen kaikkea sellaisia elokuvia, jotka koskettavat mahdollisimman suurta yleisöä. Sen ylevämpiä tavoitteita he eivät tuotteilleen aseta.

Mikä sitten koskettaa?

Tässä Helle sanoo luottavansa omaan vaistoonsa ja näppituntumaansa. Markkinatutkimuksia Solarilla ei ole totuttu tekemään.

”Väitän, että kun joku tulee pitchaamaan mulle leffaideaa, niin tiedän kohtuullisella tarkkuudella heti esittelyn jälkeen, voiko elokuva saada kaksikymmentä tuhatta, satatuhatta vai kaksisataatuhatta katsojaa.”

Aina intuitio ei ole osunut oikeaan. Euroviisu-huumassa toteutettu Lordi-kauhuelokuva Dark Floors (2008) osoittautui pannukakuksi. Vielä suurempi katastrofi oli vuosikausia tekeillä ollut Mannerheim-elokuva, jonka esituotantoon pumpattiin miljoonia.

Helle sanoo Mannerheimin olleen ”superopettaja”-kokemus.

”Oppi juridisista ja rahoitusteknisistä asioista valtavasti.”

”Helvetin iso lasku siitä silti tuli.”

ELOKUVA-ALALLE Helle päätyi sattumalta. Opiskellessaan 1980-luvun alussa Helsingin kauppakorkeakoulussa hän liittyi koulun elokuvakerhoon ja hurahti nopeasti elokuvien maailmaan.

”Katsottiin klassikoita. Ranskalaista uutta aaltoa. Buñuelia ja Truffaut’ta”, Helle luettelee.

”Ihan hardcore taideleffaa.”

Sana elokuvista innostuneesta kauppatieteiden opiskelijasta kiiri Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osastolle. Pian Helle pestattiin oppilastöiden tuotantopäälliköksi, ja kauppakorkeakoulusta valmistuttuaan hänet palkattiin Fantasia Filmille toimitusjohtajaksi.

Muutamaa vuotta myöhemmin Helle sai yhteydenoton Solar Filmsiltä. Kummeli kultakuume -komedian (1997) tuotantoa varten etsittiin yhteistyöyhtiötä.

”Solar oli ollut pari vuotta pystyssä ja hirveässä vauhdissa, mutta kukaan ei ollut huomannut tehdä paperitöitä. Kummeli-leffan yhteydessä Markus tajusi, että tarvitsee jonkun, joka osaa katsoa numeroiden perään”, Helle muistelee.

HITTIELOKUVIEN ohella Solar Films on tuottanut reilussa kahdessa vuosikymmenessä Pahan maan (2005) ja Puhdistuksen (2012) kaltaisia arvostelumenestyksiä. Jussi-patsaita Solarin elokuville on myönnetty yli viisikymmentä.

Mutta vähintään yhtä moni sen tuotannoista on kerännyt päinvastaisia reaktioita. Esimerkiksi heinäkuussa ensi-iltansa saanut Luokkakokous-sarjan kolmas osa (vuoden 2021 katsotuin kotimainen) keräsi pääosin yhden tähden arvioita ja sitä haukuttiin mediassa umpisurkeaksi tekeleeksi.

”Jos tekisi tilastoanalyysin elokuvistamme, niin varmaankin selviäisi, että mitä enemmän katsojia, niin sitä vähemmän tähtiä.”

Helle myöntää, ettei hänkään kaikista Solarin elokuvista pidä. Välillä murskakritiikit silti ihmetyttävät.

”Joskus hieman tuntuu, etteivät kriitikot oikein tiedä, minkälaista leffaa ovat menneet katsomaan. Esimerkiksi Luokkis kolmosen kohdalla valitettiin, ettei elokuvassa ole tarpeeksi isoja ja kantavia naishahmoja. Ei olekaan. Elokuvahan kertoo kolmesta hullusta kundista, jotka lähtevät dokaamaan ja naimaan.”

Jukka Helle

  • Syntyi 1962 Mäntsälässä.

  • Kauppatieteiden maisteri, Helsingin kauppakorkeakoulu 1991.

  • Harrastuksiin lukeutuvat tennis, lukeminen ja espressohifistely.

  • Asuu Helsingissä. Naimisissa, viisi lasta.

  • Täyttää 60 vuotta perjantaina 7. tammikuuta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat