Virolainen vakoilujännäri O2 on punottu näppärästi maan historian kohtalonhetkeen syksyllä 1939 - Kulttuuri | HS.fi

Virolainen vakoilujännäri O2 on punottu näppärästi maan historian kohtalonhetkeen syksyllä 1939

O2-elokuvan päähenkilö, mestarivakooja Feliks Kangur, ei ole James Bond.

Mestarivakooja Feliks Kangur (Priit Võigemast) saa tehtävän etsiä Viron sotilastiedustelusta Neuvostoliiton myyrän.

22.12.2021 2:00 | Päivitetty 22.12.2021 11:14

Draama

O2 ★★★

Viro 2020

Teema klo 22.21 ja Yle Areena

Elokuussa 1938 Molotov–Ribbentrop-sopimuksen ensin salaisessa mutta sittemmin kuuluisassa lisäpöytäkirjassa Neuvostoliitto ja Saksa sopivat etupiirijaosta, jossa Suomi ja Viro jäivät Neuvostoliitolle.

Virolainen vakoilujännäri O2 alkaa, kun Feliks Kangur (Priit Võigemast) saa Suomen tiedustelulta lisäpöytäkirjan heti sopimuksen solmimista seuraavana päivänä.

Samaan aikaan herää epäilys, että Viron sotilastiedustelussa on Neuvostoliiton myyrä. Kangur kutsutaan metsästämään petturia.

Elokuvassa ei avata nimen merkitystä, mutta O2 tarkoittaa sotilastiedusteluyksikköä, jolle Kangur työskentelee. Ehkäpä se on Virossa niin tunnettu, ettei selittäminen ole ollut tarpeen.

Sankarina Kangur on monta pykälää realistisempi kuin James Bond. Epätavallisinta hänessä on laaja kielitaito. Elokuvassa riittää eri kansallisuuksien edustajia, ja Kangur puhuu sujuvasti kaikkien kanssa.

O2 on punottu aika uskottavasti historian todellisiin tapahtumiin, reiluun kuukauteen ennen kuin Viro myöntyi luovuttamaan Neuvostoliiton vaatimat sotilastukikohdat. Alkavassa sodassa Viro alistui Neuvostoliiton liittolaiseksi. Lopulta vuonna 1940 koko maa miehitettiin.

Tarinassa virolaiset vakoilijat kamppailevat säilyttääkseen maansa vapauden. Suurin ongelma siinä on, että kaikki tietävät lopputuloksen. Se laimentaa jännitystä.

Margus Paju ohjaa notkeasti historian raameissa. Aiemmin hän on ohjannut yhden pitkän lastenelokuvan, Soppalinnan salaseura (2015), joka on nähty Suomessakin.

O2 oli suunnitteilla kahdeksan vuotta. Tuotanto vaikuttaa suhteellisen isolta. Ajankuvalle olennaiset lavastus ja puvustus on tehty moitteettomasti.

Viron elokuvatuotanto on kehittynyt viime vuosina. Christopher Nolanin Tenet-spektaakkelia (2020) kuvattiin siellä paljon, mikä lienee toisaalta seuraus teknisen osaamisen kehittymisestä mutta toisaalta myös edistänyt kehitystä. O2:n tekninen taso on joka tapauksessa hyvä.

Dramaturgiassa on pieniä puutteita. Takaumilla rakennetaan Kangurille inhimillistä traumaa, mutta siirtymät sujuvat hieman kankeasti. Henkilöhahmot eivät syvene, joten heidän kohtalonsa historian kiemuroissa ei herätä kovin suurta huolta.

Lopussa O2 nostaa hattua Suomelle. Siinä todetaan, että Suomen ratkaisu kieltäytyä Neuvostoliiton vaatimuksista johti sotaan, mutta myös itsenäisyyden säilymiseen. Meillähän on oltu perinteisesti ylpeitä sodan häviämisestä mutta itsenäisyyden voittamisesta.

Sen sijaan Kangurin sankarillinen osuus Suomen auttamisessa lienee sepitettä. Neuvostoliiton koodeja osattiin murtaa kai ihan itse ilman virolaisen vakoojan apua.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat