Ranskalaisdokumentti esittelee Fabergén huikeaa kultasepäntaitoa mutta jättää luovan työn tekijät nimeämättä - Kulttuuri | HS.fi

Ranskalaisdokumentti esittelee Fabergén huikeaa kultasepäntaitoa mutta jättää luovan työn tekijät nimeämättä

Venäjän historiaan luodaan katsaus, joka muistuttaa, että Fabergén kuuluisat pääsiäismunat olivat myös äärimmilleen kehittyneen taloudellisen epätasa-arvon symboleja.

Fabergé-munien valoa heijasteleva guillauché-uurrepinta ja sitä peittävä läpikuultava emalointi nousevat ansaittuun arvoonsa vain läheltä katsottuna. Mestari Henrik Wigströmin pääsiäismuna vuodelta 1911 äärimmäisenä vasemmalla.

22.12.2021 2:00

Tsaarien tilaamat Fabergé-munat, joita tekemässä oli lukuisia suomalaisiakin, ovat ennen kaikkea näytteitä huimasta kultasepäntaidosta. Toisaalta jalokivin koristellut jalometalliset pääsiäismunat viestivät siitä äärimmäisestä taloudellisesta epätasa-arvosta, joka lopulta johti Venäjän vallankumoukseen.

Ranskalaisdokumentti Fabergén tarina muistaa munien molemmat puolet, vaikka ymmärrettävästi painottaakin kauneutta.

Taidehistorian pitkiä kaaria ajatellen erityisen kiintoisaa on, että nuorta Carl Fabergéta innoitti Krimiltä löydetty skyyttien aarre hienopiirteisine kultaesineineen. Ensimmäinen pääsiäismuna valmistui vuonna 1885 Aleksanteri III:n lahjana vaimolleen Maria Fjodorovnalle. Kun Nikolai II jatkoi perinnettä, päästiin aina vain hohdokkaampiin saavutuksiin.

Tsaari Aleksanteri III antoi kaikkien aikojen ensimmäisen Fabergé-munan vaimolleen Maria Fjodorovnalle vuonna 1885. Nikolai II (vas.) jatkoi perinnettä valtaan noustuaan.

Luovan työn tekijöistä huomiota saa ainoastaan päätyömestari Franz Birbaum, joka kirjoitti muistelmat Fabergén vuosistaan. Paikattakoon nimilaiminlyöntiä osittain tässä.

Suurimmassa osassa dokumentin pääsiäismunista mestarina on työskennellyt Mihail Perhin, mutta Nikolai II:n kruunajaisista kulunutta 15 vuotta juhlistavassa munassa vastuu oli siirtynyt suomalaiselle Henrik Wigströmille. Munan kahdeksantoista miniatyyrimaalausta teki Vasili Zujev.

Myös mukaan poimittu vuorikristallisessa ”vesilasissa” seisova villiorvokki on Wigströmin tekemä. Herkullisen punainen leppäkertturintaneula puolestaan on August Holmströmin käsialaa.

Koska dokumentin esineet on poimittu Pietarin Fabergé-museon kokoelmista, esimerkiksi Alma Pihlin loistelias Talvimuna ei ole mukana.

Historia: Fabergén tarina, TV1 klo 19.00 ja Yle Areena.

Suurin osa dokumentissa nähdyistä esineistä on valmistunut mestari Mihail Perhinin alaisuudessa, kuten nämä teatterikiikarit.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat