”Taleban tappaa ihmisiä salaa koko ajan” – Maailmankuulu iranilaisohjaaja yrittää pelastaa Afganistanin taiteilijoita, ja nyt hänellä on tärkeä viesti myös suomalaisille - Kulttuuri | HS.fi

”Taleban tappaa ihmisiä salaa koko ajan” – Maailman­kuulu iranilais­ohjaaja yrittää pelastaa Afganistanin taiteilijoita, ja nyt hänellä on tärkeä viesti myös suomalaisille

Elokuvaohjaaja Mohsen Makhmalbaf joutui kotimaassaan Iranissa vangituksi ja kidutetuksi, ja pakeni Afganistaniin vuonna 2005. Nyt hän haluaa auttaa Afganistanissa vaarassa olevia taiteilijoita.

Mohsen Makhmalbaf kuvattiin Pariisissa vuonna 2015 ennen hänen Presidentti-elokuvansa ensi-iltaa. Elokuva avasi Venetsian elokuvajuhlat vuonna 2014, missä se sai myös maailman ensi-iltansa.

3.1. 16:00

Elokuvaohjaaja Mohsen Makhmalbaf lähettää kännykällä videon, jolla afganistanilainen nainen kertoo yrittäneensä myydä lapsensa torilla. Pikkupoika ei mennyt kaupaksi, koska moni muukin kauppaa lapsiaan, jotta he eivät näkisi nälkää.

Afganistanista on myyty jo pitkään lapsia ulkomaille, orjiksi, kotiapulaisiksi ja prostituoiduiksi.

”Minulle tulee Talebanin hallitsemasta Afganistanista kauheita viestejä, joissa pyydetään apua. Pahimpia videoita en voi ikinä näyttää kenellekään – kuten sellaista, jossa mieheltä katkaistaan kädet ja jalat puukolla ja hän vuotaa kuoliaaksi”, Makhmalbaf kertoo puhelimessa.

Makhmalbaf (s. 1957) on iranilainen elokuvaohjaaja, yksi maineikkaimmista Abbas Kiarostamin, Asghar Farhadin ja Jafar Panahin rinnalla. Myös hänen vaimonsa Marzieh Meshkini ja tyttärensä Samira ja Hana ovat ohjaajia. Poika Maysam on kuvaaja.

Suomessa Makhmalbafin elokuvista tunnetaan parhaiten Iranin paimentolaisista kertova Gabbeh (1996) ja Kandahar – Aurinko kuun takana (2001), joka kertoo Afganistanin alistetuista naisista Talebanin edellisellä hallintokaudella parikymmentä vuotta sitten.

Kandahar – aurinko kuun takana on Mohsen Makhmalbafin vuonna 2001 ohjaama elokuva, jossa Nelofer Pazira matkustaa Afganistanissa.

”Ei sitä voinut kuvata Afganistanissa. Teimme sen Iranin puolella rajaa. Mutta kävin silloin Afganistanissa ja näin Heratissa 20 000 ihmistä kuolemassa nälkään. Nyt nälänhätä on taas alkanut”, Makhmalbaf sanoo.

Talebanin edellisellä kaudella monet pakenivat Afganistanista Iraniin. Pakolaisleireillä syntyi lapsia, joita hallinto ei päästänyt kouluun, vaikka he olivat virallisesti iranilaisia. Makhmalbaf teki tilanteesta dokumentin The Afghan Alphabet (2002), jonka herättämä huomio auttoi korjaamaan asian.

Nuorena Makhmalbaf vastusti Iranin shaahia. Hän virui vuosia vankilassa, jossa häntä kidutettiin rankasti. Siitä hän kertoi Helsingin Sanomille vieraillessaan Sodankylän elokuvajuhlilla vuonna 2019.

Lue lisää: Lapissa vieraillut Mohsen Makhmalbaf on elokuvapakolainen, jota on ammuttu, kidutettu ja yritetty murhata – silti hän sanoo olevansa onnellisempi kuin suomalaiset

Mohsen Makhmalbaf ja Marzieh Meshkini esittelivät tuotantoaan Sodankylän elokuvajuhlilla vuonna 2019.

Makhmalbaf vapautui vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen ja ryhtyi tekemään elokuvia.

Hän teki elokuvia iranilaisille itselleen ja kritisoi hallitusta. Hän perusti tuotantoyhtiön ja epävirallisen elokuvakoulun. Yksi oppilaista oli Makhmalbafin nykyinen vaimo.

Iranissa sensuuri on tavallista. Lopulta islamilainenkaan hallinto ei sietänyt Makhmalbafia. Vuonna 2005 hän lähti perheineen maanpakoon, ja Makhmalbafin elokuvat on nyt kielletty kotimaassa.

”Jos palaisin Iraniin, joutuisin vankilaan. Kyllä siellä tehdään edelleen elokuvia, mutta hallitus ei salli juuri muuta kuin viihdettä.”

Ohjaajia on vangittu, ja moni muukin on siirtynyt työskentelemään ulkomailla. 1990-luvulla iranilaisesta elokuvasta tuli ympäri maailmaa tunnettu ilmiö, mutta nyt iranilaiset elokuvat ovat melkein kadonneet festivaaleilta. Vuonna 2021 niitä on tosin kiertänyt Asghar Farhadin Sankari, joka jakoi Cannesin Grand Prix -palkinnon Juho Kuosmasen Hytti nro 6:n kanssa.

Lue lisää: Ohjaajia istutetaan vankilassa, passeja takavarikoidaan, työtä valvotaan – ja silti missään muualla maailmassa ei tehdä nyt yhtä uhmakasta ja polttavaa elokuvaa kuin islamilaisessa Iranissa

Makhmalbaf muutti Iranista aluksi Afganistaniin, jossa Taleban oli syösty vallasta. Siellä hän muun muassa auttoi perustamaan kouluja lapsille ja opetti paikallisia elokuvantekijöitä. Hän laskee perheensä tehneen Afganistanissa kymmenen elokuvaa.

”Iranissa teimme elokuvia, jotka rikkoivat tabuja ja auttoivat ihmisiä elämään vapaina. Afganistanissa pystyimme tekemään samaa. Nyt Taleban on taas kieltänyt elokuvat.”

Makhmalbaf on asunut pitkään Pariisissa ja nyt Lontoossa, jossa hän vastaa puhelimeen. 16 vuoden maanpakolaisuuden aikana hän on tehnyt elokuvia muun muassa Israelissa, Georgiassa ja viimeksi Italiassa.

Vaikka Yhdysvaltain johtama liittouma teki Makhmalbafin mielestä paljon virheitä Afganistanissa, sen aikana asiat myös edistyivät. Makhmalbafin mukaan tilanne on nyt parempi kuin Talebanin edellisellä kaudella, koska lukutaito on kehittynyt ja radio ja tv toimivat. Niitä ei ole vielä kielletty.

”Mutta Taleban on entisensä. Varsinkin taiteilijat ja toimittajat, jotka ovat vastustaneet sitä, ovat kuolemanvaarassa. En ymmärrä, miten Yhdysvallat saattoi aiheuttaa tämän tragedian. Kohta terrorismi taas yltyy maailmassa, kun Taleban tarjoaa sille suojapaikan.”

Noin kuukautta ennen Talebanin uutta nousua Makhmalbaf aavisti jo, mihin tilanne oli kehittymässä.

Yhdessä Atiq Rahimin ja Siddiq Barmakin, kahden afganistanilaisen ystävänsä ja elokuvantekijän kanssa hän alkoi kirjoittaa elokuvafestivaaleille avoimia kirjeitä, joissa pyysi kutsumaan afganistanilaisia vieraiksi. Makhmalbaf asettaa myös omien festivaalivierailujensa ehdoksi, että mukaan kutsutaan myös joku elokuvantekijä perheineen Afganistanista.

Lisäksi Makhmalbaf ystävineen alkoi lähestyä suoraan hallituksia. He lähettivät Ranskan hallitukselle listan 800 taiteilijasta, jotka olivat vaarassa.

”Kun evakuointi alkoi, paikalliset onnistuivat tuomaan kaikki listalta eri puolilta maata Kabuliin. Presidentti Macron otti listamme vastaan, mutta Ranskan Afganistanin lähettiläs oli lomalla ja lupasi auttaa, kun tulee takaisin töihin”, Makhmalbaf kertoo. Muuten tyynessä äänessä kuuluu epäusko ja ärtymys.

Ranska on silti suhtautunut Makhmalbafin pelastusyrityksiin suopeammin kuin muut maat. Evakuointilennoille saatiin lopulta 270 taiteilijaa ja heidän perheenjäseniään. Sittemmin Afganistanista on saatu pois noin 30 henkeä lisää. Heistä 250 pääsi Ranskaan, loput Saksaan ja Yhdysvaltoihin.

Afganistanilaisia evakuoitiin Yhdysvaltain ilmavoimien koneeseen Kabulissa 24. elokuuta 2021.

Suomessa Makhmalbaf on yhteydessä Artists at Risk -järjestöön, joka perustettiin Helsingissä 2013. Se muun muassa järjestää uhanalaisille taiteilijoille residenssejä. Toiminta on levinnyt 16 maahan.

”Taleban tappaa ihmisiä Afganistanissa salaa koko ajan. Koko kansaa ei voi evakuoida, mutta listoillamme olevat elokuvantekijät, runoilijat, tanssijat, toimittajat ja muut ovat suurimmassa vaarassa. Avatkaa edes yksi ovi yhdelle ihmiselle!” Makhmalbaf vetoaa Suomeen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat