Omikronmuunnoksen takia pahentunut pandemiatilanne on laittanut jälleen teatterit ja konserttisalit kiinni.
Etenkin freelancer-taiteilijoiden tilanne on tukala. Heidän etujaan ajavien järjestöjen mukaan toimeentulon menetysten kompensaatiot ovat olleet tähän asti riittämättömiä.
Näyttelijäliiton puheenjohtaja Antti Timonen kertoo, että alalla on ”epätoivoinen tunnelma”, ja samaa sanoo Freelancemuusikot ry:n puheenjohtaja, basisti ja säveltäjä Pekka Lehti.
”Ihmiset ovat yllättyneitä ja miettivät, voiko olla mahdollista, että jälleen kerran teatterit laitettiin kiinni ilman tietoa siitä, mitkä ovat ne tarkat mittarit, joilla rajoituksista säädetään”, Timonen kertoo.
”Paitsi taiteilijoiden talous, myös koko tulevaisuudenusko on todella huonolla tolalla”, sanoo Lehti, jonka omakin alkuvuoden festivaalikeikka Lapissa on juuri peruuntunut.
”Osaavat ihmiset ovat jo valumassa muille, taloudellisesti turvallisemmille aloille. Paljon pyykkiä pestään vielä joskus siitä, ovatko rajoitukset kohdelleet tasa-arvoisesti kulttuuria ja muita aloja yhteiskunnassa”, Lehti arvioi.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston asettama sisätilojen yleisötapahtumien kolmeviikkoinen kielto alkoi tiistaina 28. joulukuuta.
Antti Timosen mukaan vaikuttaa siltä, että kulttuurialaa ollaan jälleen laittamassa "tunneliin, jonka loppua ei näy.”
Alalla pelätään, että kulttuuri on jälleen se, joka suljetaan ensimmäisenä ja avataan viimeisenä, vaikka viimeiset puolitoista vuotta ovat Timosen mukaan osoittaneet, että esimerkiksi teattereilla ei ole ollut mitään merkittävää osuutta pandemian kokonaistilanteeseen.
Timonen viittaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektiotautien ylilääkärin Asko Järvisen haastatteluun A-Studiossa 20. joulukuuta. Järvinen totesi ohjelmassa, ettei koronatilanne taittunut kuin vasta pääsiäisen ravintolarajoitusten myötä:
”Me tiedetään viime keväästä, että kun ravintolarajoitukset ennen pääsiäistä tulivat, tanssi- ja laulukieltoa, niin se oli se joka käänsi epidemian kulun alaspäin. Sitä ennen tartunnat olivat rajoituksista huolimatta kasvussa. Kyllä se valitettavasti niin on, että nämä ovat varmaan ne tehokkaimmat keinot tällä hetkellä.”
Timonen ihmettelee lausuntoa.
”Kulttuuriala oli ollut pääsiäiseen mennessä kiinni jo melkein viisi kuukautta. En ymmärrä, miksi tehdään taas samat virheet kuin runsas vuosi sitten, marraskuussa 2020.”
Anna Dantchevilla ei ole taas yhtään keikkaa sovittu alkuvuodeksi 2022 yleisötilaisuuksien kieltämisen vuoksi.
Freelancemuusikko, etnojazz-laulaja Anna Dantchev kuvailee mielialojensa vaihdelleen puolentoista vuoden aikana toivosta epätoivoon, ahdistukseen ja suuttumukseen.
Uusi pandemiatilanne ja yleisötilaisuuksien kieltäminen ovat vain jatkoa entiseen.
”Yhtyeeni debyyttialbumi ilmestyi keväällä 2020, mutta sitä ei juuri ole päästy esittämään yleisölle. Levynjulkaisukeikka muuttui striimatuksi, ja koko loppuvuonnakin oli vain pari esiintymistä. Viime kesänä oli muutama keikka, nyt ei alkuvuonna 2022 sovittuna mitään.”
Dantchevin mukaan tapahtumien siirtämisen ja peruuntumisten takia alalle on syntynyt eräänlaista ketjuuntumista: peruuntuneet keikat siirretään sellaisenaan tulevaisuuteen, ja siellä tulevaisuudessa ei ole tilaa uuden keikan järjestämiseen.
”Kilpailu on entistä kovempaa ja itselleni keikkojen myyminen entistä haasteellisempaa, lähes mahdotonta”, hän sanoo.
Myös Dantchev kertoo uskonsa omaan ammattiin jo horjuvan.
”Ensi talvena teen apurahan turvin uuden levyn, eli hommaa on. Mutta kun esiintymään ei pääse, tekisi mieli vain vetäytyä Muumimamman tavoin talviunille, herätäkseen sitten joskus, kun kaikki tämä on ohi.”
Näyttelijäliiton Antti Timonen sanoo, että että alalla kyllä ymmärretään pandemian uuden vaiheen merkitys. Herkästi leviävän virusvariantin kohdalla viranomaisilla täytyy olla keinoja puuttua pandemian kulkuun.
”Mutta se ei ole uskottavaa, että jälleen ensimmäisenä laitetaan kiinni kulttuuri. Toimien kuuluisi olla oikeansuhtaisia ja välttämättömiä. Olisi helpompi ymmärtää se, että tehtäisiin tämä yhdessä ja laitettaisiin laajamittainen parin viikon sulkutila, kuten vaikka Hollannissa on tehty.”
HS uutisoi tiistaina Helsingin kaupunginteatterin aloittavan koko henkilökuntaa koskevat yt-neuvottelut koronaviruspandemian aiheuttamien tulonmenetysten vuoksi.
Teatterinjohtaja Kari Arffman sanoi, että kyseessä on varautumistoimenpide ”koska tällä hetkellä kukaan ei osaa arvioida, kauanko nämä sulut kestävät ja mitkä niiden seuraukset teatterin taloudelle ovat”.
Antti Timonen
Kaupunginteatterissa itsekin työskentelevän Antti Timosen mukaan teatterin reaktio oli väistämätön oire siitä, miten kriisiä on kulttuurialan näkökulmasta hoidettu.
”Varautuminen kuukausien rajoituksiin kertoo siitä, miten nujerrettu olo kulttuurialalla on”, Timonen sanoo.
Tilanteen ennakoimista hankaloittaa Timosen mukaan myös se, että julkisuuteen ei ole avattu tarpeeksi aluehallintaviranomaisten säätämien rajoitusten perusteita.
”Mitkä ovat mittarit, joita seurataan? Onko kyse tehohoidon tarpeesta, hoitohenkilökunnan riittävyydestä, tartuntaluvuista vai esimerkiksi rokotekattavuudesta? Milloin ollaan näiden suhteen sellaisissa luvuissa, että rajoitteita voitaisiin alkaa purkaa? Mielestäni olisi kohtuullista, että nämä olisivat läpinäkyviä, jotta ne alat, jotka ovat sulkutoimen kohteena, voisivat seurata tilannetta ja suunnitella toimintaa. Tarvitaan näkymä exit-suunnitelmaan jo nyt”, Timonen sanoo.
Yksi konkreettinen seuraus pitkittyneestä pandemiatilanteesta on näyttelijöiden toimeentulon romahtaminen.
Vuonna 2020 hallitus sääti poikkeuslain, jolla ansiosidonnaiset päivät eivät kuluneet loppuun. Poikkeusta ei jatkettu tälle vuodelle, joten monet näyttelijät ovat pudonneet peruspäivärahalle.
Timosen oman selvityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön freelancereille mahdollisesti osoitettavat tuet tullaan jakamaan edelleen Taiken eli Taiteen edistämiskeskuksen kautta apurahoina.
Se ei ole näyttelijöiden näkökulmasta toimiva ratkaisu.
”Taiken systeemi ei ole niin katastrofaalisen huono kuin aluksi näytti. Mutta näyttelijäntyö on kuitenkin tiimityötä. Nyt näyttelijä joutuu polkaisemaan yksin tyhjästä projektin saadakseen apurahaa, vaikka järjestelmän pitäisi kompensoida sovitun työn kieltämisen aiheuttamaa ansionmenetystä.”
Lisäksi apurahaa saaneet freelancerit ovat sittemmin joutuneet tukiasioiden kanssa hankaluuksiin TE-toimiston määritellessä heidät yrittäjiksi ja itsensätyöllistäjiksi, Timonen kuvailee.
Apurahana saatavat summat eivät myöskään kompensoi Timosen mukaan edes kohtuullista määrää tulonmenetyksistä.
”On räikeä epäsuhta, että viranomaiset määräävät työpaikat kiinni ja kompensaatiot, jotka siitä annetaan, ovat ihan suolarahoja.”
Pekka Lehti
Myös Pekka Lehti pitää alan saamaa koronatukea täysin riittämättömänä.
”On toki hyvä, että taiteellisiin projekteihin voi saada rahaa, mutta työtilaisuuksien menettäminen on aivan toinen asia, eikä sen korvaamiseen ole toimivaa järjestelmää.”
”Lisäksi tilanne vaikeutuu koko ajan, kun kaikkien tapahtumien järjestäminen on muuttunut edelleen epävarmemmaksi.”
Taiken johtaja Paula Tuovinen haluaa korjata käsityksiä taiteilijoiden korona-apurahoista kahdellakin tasolla.
Tukea on keväästä 2020 jaettu jo viidellä kierroksella, ja kuudennen hakuaika päättyi juuri ennen joulua. Kuudennen kierroksen jälkeen Taiken kautta on tuettu taidekenttää, pääasiassa yksilöitä, noin 97 miljoonalla eurolla.
”Taikesta tukea on jaettu nimenomaan yksilöille ja yksinyrittäjille. Kuudes kierros oli auki myös taideyhteisöille. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut aiemmin taideorganisaatioita”, Tuovinen kertoo.
”Toiseksi apurahoja ei ole tarkoitettukaan tulonmenetyksiä laskennallisesti kompensoimaan, vaan taiteilijat ovat saaneet vaikeassa tilanteessa apurahoja työskentelyyn. Sellaiseksi on katsottu esimerkiksi oman ammattitaidon ylläpitäminen.”
Kuudennella kierroksella yksilöapurahat on tarkoitettu kuuden kuukauden työskentelyyn, ja ne ovat suuruudeltaan 12 000 euroa. Yhteisöjen korona-avustukset ovat vähintään 20 000 euroa.
Kuudennella kierroksella korona-apurahoja on jaettavana taiteilijoille 18 miljoonaa euroa.
Tuen jatkosta ei ole Tuovisen mukaan kuitenkaan tietoa. ”Ainakaan mitään ei ole nyt valmisteilla”, hän sanoo.
Tarkennus 3.1. klo 11.29: Tarkennettu virkettä ”yksilöapurahat on tarkoitettu kuuden kuukauden työskentelyyn”. Virkkeessä puhuttiin nimenomaan kuudennen kierroksen yksilöapurahoista. Aiemmat kierrokset ovat olleet muun muassa kolmen ja kahden kuukauden työskentelylle.