Moni suomalaisten rakastama taiteen ja viihteen tekijä kuoli vuoden 2021 aikana – Nämä tunnetut henkilöt menetimme - Kulttuuri | HS.fi

Moni suomalaisten rakastama taiteen ja viihteen tekijä kuoli vuoden 2021 aikana – Nämä tunnetut henkilöt menetimme

Vuoden 2021 aikana kuoli moni tunnettu suomalainen kulttuuripersoona.

Laila Hirvisaari, Pave Maijanen, Kirsi Kunnas, Fredi ja Sinikka Nopola.

31.12.2021 10:45 | Päivitetty 1.1. 11:27

Vuoden 2021 aikana kuoli monia suomalaisia kulttuurihahmoja. Tähän juttuun on koostettu suomalaisten rakastamia kulttuurihahmoja, jotka menetimme kuluneen vuoden aikana.

Sinikka Nopola

Sinikka Nopola, 67

Kirjailija Sinikka Nopola muistetaan varsinkin Heinähattu ja Vilttitossu- ja Risto Räppääjä -lastenkirjoista, jotka hän kirjoitti yhdessä nuoremman siskonsa Tiinan kanssa. Kirjailijantyönsä lisäksi Sinikka Nopola työskenteli toimittajana, kolumnistina ja pakinoitsijana. Hänen kirjoituksissaan, niin pakinoissa kuin kaunokirjallisissa teksteissä, on huumoria ja tarkkaa ihmisten havainnointia.

1970-luvun lopulta 1980-luvun puoliväliin Nopola työskenteli toimittajana Helsingin Sanomissa, mutta jäi vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1985. Kirjailijana hän oli humoristi. Aikuisille hän kirjoitti varsinkin tamperelaispariskunta Eilasta ja Rampesta, joiden dialogeissa ja käytöksessä on hyväntahtoisen absurdia huumoria. Hyväntahtoista huumoria Sinikka ja Tiina Nopola annostelivat myös suosittuihin lastenkirjasarjoihinsa.

Sinikka Nopola kuoli 13. tammikuuta 67-vuotiaana.

Muistokirjoitus: Sinikka Nopola oli lakoninen humoristi, joka valloitti teksteillään lapset ja aikuiset

Pave Maijanen

Pave Maijanen, 70

Rockmuusikko Pave Maijanen kuoli 16. tammikuuta 70-vuotiaana nopeasti edenneeseen ALS-tautiin. Maijanen oli luotettava ja näkemyksellinen muusikko, joka opittiin nuorena tuntemaan monen soittimen taitajana. 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun taustamuusikkotehtävien jälkeen Maijanen oli mukana Rock’N’Roll Band- ja Royals-yhtyeissä, ennen kuin aloitti vuonna 1980 soolouransa.

Hän työskenteli oman muusikontoimensa ohella myös tuottajana ja vaikutti näin vahvasti muidenkin artistien työhön. Hän tuotti muun muassa kolme Dingon albumia ja soitti myös koskettimia Dingon Via Finlandia -levyllä.

Sooloartistina Maijanen teki sellaisia hittejä kuin Pidä huolta, Lähtisitkö ja Yamma Yamma.

Maijanen nousi 1990-luvun lopulla uuteen suosioon myös Mestarit-ryhmässä, jonka muut jäsenet olivat Hector, Pepe Willberg ja Kirka. Mestarit teki menestyksekkäitä jäähallikonsertteja ja esiintyi myös Helsingin Olympiastadionilla. Vuonna 2018 Maijanen esiintyi basistina ja laulajana progebändi Wigwamin 50-vuotiskiertueella – olihan hän jo vuonna 1975 tuottanut Wigwamin Nuclear Nightclub -albumin.

Muistokirjoitus: Pave Maijanen kuului Suomen tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin popmusiikin tekijöihin

Fredi, eli Matti Siitonen

Fredi, 78

Laulaja Fredi eli Matti Siitonen kertoi usein haastatteluissa, ettei hänellä ollut koskaan tulevaisuudensuunnitelmia. Silti hänestä tuli yksi Suomen suosituimmista iskelmäartisteista. Hänen korkea tenoriäänensä soveltui varsinkin vahvojen rakkausballadien tulkitsemiseen, ja hän koki suurimman suosionsa 1970-luvulla, jolloin hänen hittejään olivat muiden muassa Avaa sydämesi mulle, Kolmatta linjaa takaisin ja Niin paljon kuuluu rakkauteen.

Fredi kuoli 78-vuotiaana 23. huhtikuuta 2021. Hän jätti jäljen suomalaiseen populaarikulttuuriin paitsi omilla listahiteillään, myös kaksinkertaisena euroviisuedustajana (Varjoon – suojaan vuonna 1967 ja Pump pump vuonna 1976) sekä Katri Helenan vuoden 1979 euroviisukappaleen Katson sineen taivaan säveltäjänä.

Taiteilijanimensä Fredi hän sai armeija-aikana, jolloin hänen todettiin muistuttavan Kiviset ja Soraset -animaatiosarjan Retu Kivistä eli Fred Flintstonea. Armeijaporukasta 1960-luvun puolivälissä syntyi myös Kivikasvot-ryhmä, joka teki seuraavilla vuosikymmenillä laajasti musiikkiviihdettä televisiossa, ravintoloissa ja laivoilla.

Muistokirjoitus: Fredi oli itseään korostamaton persoona, mutta äänen­käyttäjänä aivan muuta: Laulu meni suomalaisten tunto­hermoon ja kyynisyys unohtui

Laila Hirvisaari

Laila Hirvisaari, 83

Laila Hirvisaari oli yksi sotienjälkeisen ajan suosituimpia ja tuotteliaimpia kirjailijoita, mistä todistuksena on 41 romaanin teosluettelo. Hirvisaaren kirjoja on painettu yli neljä miljoonaa kappaletta. Viipurissa 1938 syntynyt Hirvisaari saavutti suosiota kirjoittamalla varsinkin lähihistoriaan sijoittuvia laajoja romaanisarjoja, jotka sijoittuivat itärajan tuntumaan ja sen taakse, ja niissä on myös koskettavia evakkokokemuksia.

Kirjailijanura alkoi vuonna 1972 Lappeenranta-sarjan avanneella Lehmusten kaupunki -romaanilla. Hirvisaari opittiin tuntemaan tuotteliaana kirjailijana, jonka tuotannosta kriitikot eivät useinkaan innostuneet, mutta lukijat sitäkin enemmän. Julkista tunnustusta hän sai kuitenkin viimeistään vuonna 2011, kun hänen Katariina Suuresta kertova romaaninsa Minä, Katariina oli Finlandia-palkintoehdokkaana. Siitä tuli myös tuon vuoden myydyin romaani.

Katariina Suuresta hän oli jo aiemmin kirjoittanut näytelmän Suomen kansallisteatteriin. Hän kirjoitti myös muita näytelmiä. Tv-sarjojen käsikirjoituksia ja Mannerheim-oopperan libreton hän kirjoitti yhdessä tyttärensä Eve Hietamiehen kanssa.

Laila Hirvisaari aloitti uransa ollessaan toimittaja Heikki Hietamiehen puoliso ja siksi hänetkin tunnettiin nimellä Laila Hietamies, kunnes hän vuonna 2004 otti jälleen tyttönimensä takaisin. Hänen viimeinen romaaninsa Hiljaisuus ilmestyi vuonna 2016 ja hän kuoli 16. kesäkuuta 2021 täytettyään hieman yli viikkoa aiemmin 83 vuotta.

Muistokirjoitus: Eräänä aamuna kolmen pikkutytön äiti ja julkkis­toimittajan puoliso Laila Hirvisaari matkusti Helsinkiin käsikirjoituksen kanssa: Tuloksena oli Suomen historiassa ainutlaatuinen kirjailijanura

Kirsi Kunnas

Kirsi Kunnas, 94

Runoilija Kirsi Kunnas tuli tunnetuksi varsinkin lastenrunoistaan ja käännöksistään, ja ansioistaan lastenkulttuurin tekijänä hänet palkittiin lukuisin palkinnoin, muun muassa lastenkulttuurin valtionpalkinnolla 1996. Akateemikon arvonimen hän sai 2009.

Kirsi Kunnas kirjoitti lukuisia suomalaisen lastenkulttuurin klassikkoteoksia, Tiitiäisen satupuusta (1956) Aikamme aapiseen (1968) ja Kani Koipeliinin kuperkeikkoihin.

Vuonna 1924 Helsingissä syntynyt Kirsi Kunnas sairastui jatkosodan aikana tuberkuloosiin, mikä parantumisen jälkeenkin vaikutti hänen ammatinvalintaansa. Vuonna 1944 alkanut kuvataiteilijakoulutus osoittautui pian liian raskaaksi tuberkuloosin heikentämälle Kunnakselle, joten hän vaihtoi yliopistoon ja WSOY-kustantamoon.

Runoilijanuransa hän aloitti 1940-luvun lopulla modernistina, mutta löysi jo 1950-luvulla lastenrunouden. Aikuisten runoihin hän palasi kuitenkin myös myöhemmin 1980-luvulla, jolloin ilmestyi kolme kokoelmaa. Kirsi Kunnas kuoli 94-vuotiaana kotonaan Ylöjärvellä 8. marraskuuta 2021.

Muistokirjoitus: Kirsi Kunnas oli suomalaisen runouden uudistaja, joka kannusti monen sukupolven vanhempia lukemaan ääneen lapsilleen

Myös he kuolivat vuonna 2021

Kevyen musiikin tekijöistä 27. helmikuuta kuoli Yölintu-yhtyeen entinen kitaristi Matti Silmu (1978–2021).

22. toukokuuta kuoli tuhansia kappaleita levyttänyt rumpali Ilpo Kallio (1937–2021).

Tuottaja-muusikko Mika Sundqvist (1947–2021) kuoli 7. elokuuta ja Wigwam-yhtyeen keulakuvana tunnettu Jim Pembroke (1946–2021) 8. lokakuuta.

Vuonna 2021 kuolivat myös molemmat suomalaisessa musiikkielämässä vaikuttaneet Aikka Hakalat: Teddy & The Tigers -yhtyeen kitaristi-laulaja Alpo ”Aikka” Hakala (1957–2021) 10. huhtikuuta ja rumpali Aimo ”Aikka” Hakala (1946–2021) 14. joulukuuta.

Klassisen musiikin tekijöistä kuolivat muun muassa oopperalaulaja Matti Piipponen (1937–2021) 1. tammikuuta, viulisti Pekka Kari (1931–2021) 9. tammikuuta ja kontrabasisti-säveltäjä Teppo Hauta-aho (1941–2021) 26. marraskuuta.

Kuvataiteilija Rafael Wardi (1928–2021) kuoli 31. elokuuta, näyttelijä ja varsinkin Ransu-koiran äänenä tunnettu Pertti Nättilä (1934–2021) 16. lokakuuta, runoilija Sirkka Turkka (1939–2021) 23. lokakuuta ja näyttelijä Kirsti Wallasvaara (1942–2021) 11. marraskuuta.

Tieto Lapinlahden linnut -yhtyeen perustajan Timo Erängön kuolemasta tuli vuoden lopussa, joulukuun 30. päivä. Eränkö oli kuollessaan 69-vuotias. Hän oli laulaja-lauluntekijä ja koomikko, jonka elämäntyö oli Lapinlahden linnut. Huumorimusiikkiyhtye oli toiminnassa vuosina 1983–2013.

Juttua muokattu 1.1.2022 klo 11.26: Lisätty tieto Timo Erängön kuolemasta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat