Kari Suomalainen loi suomettuneeseen Suomeen sivupolun, joka antoi tilaa naurulle ja itseironialle – Pilapiirtäjästä syntyi pienin keinoin monipuolinen henkilökuva - Kulttuuri | HS.fi

Kari Suomalainen loi suomettuneeseen Suomeen sivupolun, joka antoi tilaa naurulle ja itseironialle – Pilapiirtäjästä syntyi pienin keinoin monipuolinen henkilökuva

Kari Suomalainen sai kansan nauramaan Kekkoselle ja muille poliitikoille.

Kari Suomalainen vastusti Urho Kekkosta kiivaasti, mutta touhukkaan näköisestä Kekkos-hahmosta tuli hänen päivittäisten piirrostensa kivijalka.

4.1. 2:00 | Päivitetty 4.1. 13:39

Suosittu Kylmän sodan Suomi -sarja saa täydennystä dokumentista, jonka päähenkilö on pilapiirtäjä Kari Suomalainen (1920–1999). Dokumentin tuotantoyhtiö Intervisio on sama kuin Ylen sarjalla, ja sen on ohjannut tuottaja Antti Seppänen.

Suomalaisen piirrokset ovat olennainen osa suomalaista lähihistoriaa ja omaa itseymmärrystämme, joten ne näkyvät myös sarjassa. Ilman Kari Suomalaista suomettumisen aika näyttäisi pelkästään ankealta; hän loi vaihtoehtoisen sivupolun, joka antoi tilaa naurulle ja itseironialle.

Karin suomalaiset -dokumentti on tehty yksinkertaisesti, voisi sanoa muutamin vedoin. Haastateltaviakin on vain kolme: elämäkerran kirjoittaja, pilapiirtäjä Jyrki Vainio, Visavuoren museon johtaja Pälvi Myllylä sekä Kari Suomalaisen tytär Lilli Earl. Heidän puheistaan syntyy kyllä monipuolinen kuva, varsinkin kun sitä täydentävät Kari Suomalaisen omat haastattelut.

Joukosta puuttuu Suomalaisen pitkäaikaisimman työnantajan Helsingin Sanomien edustaja, mikä on vähän harmi. Entinen päätoimittaja Janne Virkkunen tai joku muu aikalainen olisi tuonut kuvaan oman lisänsä.

Kuvanveistäjä Emil Wikströmin tyttärenpoika oli jo lupaava taidemaalari, mutta kuten Suomalainen itse osuvasti sanoi, hyviä maalareita oli jo tarpeeksi mutta hyviä pilapiirtäjiä vain vähän. Dokumentista käy selväksi, miten lahjakas ja itsetietoinen hän oli jo nuorena.

Pilapiirtäjän ura alkoi 1950-luvulla, joten Suomalainen ehti seurata Urho Kekkosen nousua valtaan. Suomalainen vastusti häntä kiivaasti, mutta touhukkaan näköisestä hahmosta tuli hänen päivittäisten piirrostensa kivijalka, ja siihen oli Kekkosenkin totuttava. Suomalainen keksi myös luoda puolueille omat henkilöhahmot ja itselleen omakuvan.

Toinen tärkeä juonne oli kaupungistumisen kuvaaminen, ja Kari piirsi rakastettavat vakiohahmot sekä Helsingin puistoihin että maaseudun syrjäkylille.

Iän myötä Kari Suomalaiselle kävi kuten monille käy. Tarkat, humaanit havainnot vaihtuivat jäykäksi ahdaskatseisuudeksi. Suomalainen potkittiin pois Hesarista rasististen piirrosten takia, mutta dokumentin haastateltavat uumoilevat, että tilanteen kärjistyminen tarjosi hänelle hyvän syyn vetäytymiseen.

Dokumentissa Suomalaisen piirrokset vilahtavat liiankin nopeasti ohi, koska niille tekisi mieli vain hykerrellä rauhassa. Joitakin piirroksia on kivasti animoitu.

Pälvi Myllylä korostaa Suomalaisen verbaalistakin lahjakkuutta ja nostaa esiin yhden tunnetuimmista piirroksista, joka sopii korona-aikaan kuin nakutettu.

Siinä tuttu eukko istuu ikkunan ääressä ja pohtii: Ku ees joku jossai jottai jollokii, mut ko ei kukkaa missää mittää, millokaa, muuta ko aina vaa…

Karin suomalaiset, Teema klo 21.00 ja Yle Areena. Oikaisu 4.1. klo 13.40: Kari Suomalainen on Emil Wikströmin tyttärenpoika, ei poika.

Kari Suomalainen 1920–1999.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat