Sata vuotta sitten juutalaismies kirjoitti holokaustia ennakoineen kirjan, sanovat tutkijat nyt: Tämän vuoksi Bambi ei koskaan ole pelkkä Bambi - Kulttuuri | HS.fi

Sata vuotta sitten juutalaismies kirjoitti holokaustia ennakoineen kirjan, sanovat tutkijat nyt: Tämän vuoksi Bambi ei koskaan ole pelkkä Bambi

Itävaltalaisen Felix Saltenin Bambi-romaani ilmestyi sata vuotta sitten, Walt Disneyn Bambi-elokuvasta on kahdeksankymmentä vuotta. Kummastakin ihmiset ovat löytäneet paljon muutakin kuin nuoren peuran kasvutarinan.

Felix Salten myi Bambin elokuvaoikeudet tuhannella dollarilla, eikä saanut sen jälkeen Disneyn 1942 ilmestyneestä menestyselokuvasta senttiäkään.

8.1. 12:22 | Päivitetty 8.1. 15:36

Peurat syövät tyytyväisinä lumen alta pilkistävää vihreää ruohoa kun äitipeura hätkähtää: niityn toisella puolella on joku! Seuraa juoksemista, sinkoilua ympäri metsän. Pikkupeura pääsee kotipesään vain huomatakseen äidin jääneen kauas taa, ja kääntyessään takaisin löytää tämän kuolleena, veren tahrimalta hangelta.

Kahdeksankymmenen vuoden ajan lapset ovat järkyttyneet Disneyn Bambin äidin kuolemasta. Itse muistan kuitenkin ennen kaikkea kauhun jonka koin, kun lapsena luin animaatioelokuvan pohjana olevan romaanin.

Romaanissa metsästäjät ovat läsnä kaikkialla, ampumassa milloin ketäkin. Vielä äidin kuolemaakin hirvittävämmältä näyttää Bambin Gobo-serkun kuolema metsästäjien käsissä. Ihmiset ovat ottaneet nuoren kauriin (Saltenin kirjan metsäkauris vaihtui Disneyllä pohjoisamerikkalaiseksi muulipeuraksi) lemmikikseen, sitoneet tämän kaulaan punaisen nauhan ja antaneet ymmärtää tämän olevan turvassa. Nuori kauris luottaa, ei varo, ja joutuu ihmisen ampumaksi.

Itävaltalaisen Felix Saltenin Bambi: Eine Lebensgeschichte aus dem Walde ilmestyi Neue Freie Presse -lehdessä jatkokertomuksena 1922, maailmansotien välissä. Nyt, sata vuotta myöhemmin, teos on jälleen saanut uutta huomiota tammikuussa julkaistavan uuden englanninnoksen innoittamana.

Bambin tuoreen kääntäjän, Minnesotan yliopiston professori emeritus Jack Zipesin mukaan romaani on juutalaisiin kohdistuneiden hirmutekojen allegoria, joka jopa ennakoi holokaustia. Juutalaisten ja muiden vähemmistöjen vaino ei suinkaan alkanut Adolf Hitlerin valtaannoususta, Zipes muistuttaa The Guardianin haastattelussa.

Bambi on kertomus vanhemman menettämisestä ja nuoren kauriin kasvutarina.

Lisäksi se on tarina jatkuvasta pelon ilmapiiristä, jossa edes oma koti ei ole turvapaikka, eivätkä kaikki naapurit ole luotettavia. Kirjassa poikaset, lapset, opetetaan pelkäämään heti syntymästään lähtien, olemaan liikkumatta päiväsaikaan ja jatkuvasti valmiita pakenemaan.

Felix Salten oli juutalainen rabbin pojanpoika, joka joutui pakenemaan kotimaastaan natsi-Saksan vallattua Itävallan 1938. Natsit kielsivät Bambin Saltenin ja muiden juutalaiskirjailijoiden teosten mukana 1936.

Emme tiedä, kirjoittiko Felix Salten Bambi-kirjansa tarkoituksella varoitukseksi antisemitismin tuhoista, mutta kirja on ajaton: tänäkin päivänä se tarjoaa tehokkaan kuvan ihmisen toiminnan pimeistä puolista ja siitä, miltä pelko tuntuu, kun äärioikeisto jatkaa jälleen kerran nousuaan eri puolilla maailmaa.

Sekä kirja että elokuva ovat myös ajattomia luonnonsuojelun ja ympäristötietoisuuden kannalta. Esimerkiksi tutkijat Wesley V. Jamison ja Robert M. Muth totesivat vuonna 2000 Wildlife Society Bulletin -lehdessä Bambin olevan ”mahdollisesti kaikkein tehokkainta koskaan tuotettua metsästyksen vastaista propagandaa”.

Me ihmiset kerromme eläinkertomusten kautta aina kahta tarinaa, meidän ja niiden. Eläinten kautta ihmisen kokemukset yleismaailmallistuvat ja saavat allegorisuudessaan merkityksellisiltä tuntuvia sävyjä, George Orwellin Eläinten vallankumouksesta Charlotte McConaghyn Viimeiseen muuttolintuun.

Toinen kysymys on, hyötyvätkö Bambi ja tämän söpöt eläinystävät ihmisen peilinä toimimisesta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat