Performanssitaiteen keskeinen nimi Helinä Hukkataival valottaa suomalaisen naisen loputonta raatamista - Kulttuuri | HS.fi

Performanssitaiteen keskeinen nimi Helinä Hukkataival valottaa suomalaisen naisen loputonta raatamista

Ikuisesti ahertava Martta on saanut Helinä Hukkataipaleen esityksissä rinnalleen Barbin.

Helinä Hukkataival: Barbie ja minä, 2020.

4.1. 13:21

Nykytaide

Helinä Hukkataival: Ei milloinkaan laiskana 6.2.2022 saakka Muu Helsinki nykytaidekeskus (Tallberginkatu 1 C). Ti–pe 12–17, la–su 12–16.

Helinä Hukkataipaleen näyttely Ei milloinkaan laiskana tuo esiin hahmon, joka on jatkuvasti työn touhussa. Hukkataival ompelee, jumppaa, tekee klapeja ja kiiruhtaa käsivarret viuhtoen töihin. Uurastaminen näyttää tutulta, niin kutsutuilta ”naisten töiltä”, mutta lähestyy absurdia.

Näyttelyn nimiperformanssissa, Ei milloinkaan laiskana (2014), Hukkataipaleen Martta-hahmo istuu mustassa asussa Rooman Piazza Navonalla leikkaamassa miesten kauluspaitaa matonkuteiksi.

Elämä vilistää vieressä, mutta Martta ei hievahda työnsä äärestä.

Helinä Hukkataival (s.1941) on suomalaisen performanssitaiteen keskeinen nimi. Kuvaamataidon opettajaksi vuonna 1966 valmistunut taiteilija aloitti näyttelytoiminnan vuonna 1969. 1990-luvulta lähtien hän on vakiintunut performanssitaiteen alalle. Kuvataiteen valtionpalkinnolla Hukkataival palkittiin vuonna 2004.

Helinä Hukkataival, Matkalla Mariaksi, 2015.

Muu Galleriassa Kaapelitehtaalla nähdään Hukkataipaleen retrospektiivisessä näyttelyssä videoperformansseja, valokuvia sekä performanssien tallenteita viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta.

Samalla juhlistetaan Muu ry:n uutta tilaa. Vaikka Muu ry:n pyörittämä ”Muu Helsinki nykytaidekeskus” on ollut toiminnassa jo viime tammikuusta, Hukkataipaleen kutsunäyttely on siten merkittävä, että sen puitteissa vietetään myös keskuksen virallisia avajaisia.

Helinä Hukkataival, Kirjailija, 2015.

Hukkataipaleen esittämä hahmo, Martta, on karikatyyri suomalaisen naisen arkkityypistä. Martta pukeutuu vanhahtavaan mustaan pukuun ja uurastaa tuimana. Jatkuva kiire ja arkinen työ on hyve. Jos hahmo ei puurra jonkin askareen parissa, hän tekee katumusharjoituksia ja pyytää anteeksi virheitään.

Hukkataival tuo esiin jo taiteilijanimessään naiseuteen ja naisen kehoon kohdistettuja vaatimuksia: elämä on jatkuvaa tyhjän raatamista, ”hukkataivalta”.

Odotukset kohdistuvat askareiden lisäksi ulkoiseen olemukseen. Tätä naisen osaa Hukkataival kuvaa ottamalla vuonna 1959 lanseeratun Barbie-nuken mukaan useampaan performanssiin.

Barbie ei jätä rauhaan. Naiseuden symboli kulkee vaativana kumppanina mukana myös kauas Pohjolaan, Martan luterilaisen uutteraan kulttuuripiiriin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat