Syyrian Palmyra on hohdokas kovan onnen kaupunki – Historiadokumentissa kerrotaan muinaisen kaupungin ilmeikkäistä hautareliefeistä - Kulttuuri | HS.fi

Syyrian Palmyra on hohdokas kovan onnen kaupunki – Historiadokumentissa kerrotaan muinaisen kaupungin ilmeikkäistä hautareliefeistä

Palmyra kukoisti kauppareittien leikkauspisteessä. Ensimmäisen tuhon toi kapina Roomaa vastaan, viimeisimmän Isis-järjestön hävitysvimma.

Noin 1800 vuotta vanhassa ”Palmyran kaunottareksi” kutsutussa hautareliefissä näkyy, miten edesmenneen vaurautta esiteltiin veistämällä mukaan myös hänen korunsa. Korujen monipuolisuus puolestaan kertoo omaa tarinaansa Palmyran sijainnista Lähi-idän, Afrikan ja Aasian kauppareittien solmukohdassa.

5.1. 2:00

Syyriassa sijaitsevan Palmyran rauniokaupungin hautakammioissa sukupolvien ketjut katsovat suoraan vierailijaan. Kalmistojen seiniä peittävät edesmenneiden ihmisten ilmeikkäät muotokuvareliefit, minkä lisäksi suurimpiin hautoihin on ikuistettu myös vainajan läheisiä.

Vaan kun maanalaisia hautakammioita eli hypogeumeja näytetään historiadokumentissa Palmyran tuhannet kasvot (Ranska 2020), videokuviin ilmestyy teksti ”hypogeumin mallinnos”.

Tyhjentävää selitystä tälle ei saada, mutta rivien välistä on luettavissa kolme mahdollista syytä: Ensinnäkin Isis-järjestö tuhosi suuren osan Palmyrasta räjäytyksin pitäessään sitä hallussaan vuonna 2015. Toiseksi alue on ollut liian vaarallinen kuvattavaksi, koska Syyrian sisällissota jatkuu yhä.

Kolmanneksi voi olla niinkin, että muutaman vuosisadan arkeologisten kaivausten jäljiltä ehjiä hautoja ei enää ole.

Tällä kertaa eurooppalainen perinne kaapata muinaistaidetta sen alkuperäisestä kotimaasta tosin osoittautui palvelukseksi ihmiskunnalle.

Syyrialaisen Meyar Al-Roumin ohjaaman dokumentin keskushenkilö on Rubina Raja, tanskalaisen Aarhusin yliopiston professori, joka ottaa tehtäväkseen koota yhteen tiedot Palmyran hautareliefeistä. Lukuisia reliefejä löytyy Ny Carlsbergin veistosmuseosta Tanskasta, mutta sadat veistokset sijaitsevat eri puolilla maailmaa.

Toisin kuin tarkkoja muistiinpanoja tehneen tanskalaisen arkeologin Harald Ingholtin (1896–1985) kohdalla, kaikkialla ei tiedetä edes sitä, mistä haudasta mikäkin reliefi vietiin.

Hautojen kaiverretut tekstit ovat säilyneet, maalatut eivät. Tulkinnassa käytetään aakkosia, jotka ranskalainen Jean-Jacques Barthélemy selvitti 1700-luvulla.

Tietoja kootessaan työryhmä alkaa piirtää näkyviin palmyralaisia sukupuita. Niitä ei kuitenkaan esitellä juuri lainkaan! Ehkäpä työ on yhä kesken.

Palmyra syntyi autiomaan keitaalle, jossa kohtasivat karavaanireitit Mesopotamiasta, Intiasta ja Kiinasta. Alue nousi Rooman vallan aikaan kukoistukseensa, ja vuonna 212 kaikista vapaista palmyralaisista tehtiin Rooman kansalaisia.

Tarunhohtoisen käänteen kaupungin tarinassa muodostaa naishallitsija Zenobia (n. 240 – n. 274), joka on myöhemmissä öljyvärimaalauksissa kuvattu seikkailuromaanien kansitaidetta muistuttavaan tyyliin. Hän nousi kapinaan Roomaa vastaan ja valloitti suuria alueita Lähi-idästä sekä Egyptistä.

Kun kapina kukistui, Palmyra tuhottiin ensimmäisen kerran. Luultavasti siksi alueelta ei ole löytynyt yhtäkään Zenobian patsasta tai edes kirjallista viitettä hänestä. Ainoa säilynyt muotokuva on valtakauden kolikoihin lyöty profiili.

Historia: Palmyran tuhannet kasvot, TV1 klo 19.00 ja Areena.

Tanskalaisprofessori Rubina Raja (oik.) vierailee Vatikaanissa, mistä löytyy palmyralainen hautareliefi, joka esittää huivitonta eli naimatonta naista, kädessään kirjoitustaulu. Teoksia esittelee kuraattori Alessia Amenta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat