Tarinaniskijän kasvuvuodet – George Clooney ohjasi turhankin nostalgisen draamakomedian isättömästä pojasta - Kulttuuri | HS.fi

Tarinaniskijän kasvuvuodet – George Clooney ohjasi turhankin nostalgisen draamakomedian isättömästä pojasta

The Tender Bar perustuu Pulitzer-palkitun toimittajan omaelämäkertaan.

Daniel Ranieri esittää J.R. Moehringeria lapsena, Ben Affleck on tämän Charlie-setä.

10.1. 2:00 | Päivitetty 10.1. 12:30

Draamakomedia

The Tender Bar ★★

USA 2021

Amazon Prime Video (K16)

Mieheyden filosofiaan kuuluvat ainakin nämä: naisia ei lyödä, auton rengas pitää osata vaihtaa, ja lompakossa kuuluu olla jemmaseteli. Näin opettaa Charlie-setä 11-vuotiaalle siskonpojalleen J.R:lle, draamakomedian The Tender Bar päähenkilölle.

Elokuva kertoo J.R:n kasvutarinan vuodesta 1973 alkaen. Poika (Daniel Ranieri) ja äiti (Lily Rabe) muuttavat äidin vanhempien (Sondra James ja Christopher Lloyd) luo Long Islandille, New Yorkin laidalle.

Äiti ei ole pystynyt maksamaan vuokraa, ja isä (Max Martini) on jättänyt perheen jo aikaa sitten. Pojalle muutto on mieluinen, sillä isovanhempien kotona on elämää – ja Charlie-setä (Ben Affleck).

J.R:n tarinaa kerrotaan kolmelta eri aikatasolta. Yksi kuuluu suurisilmäiselle lapselle, joka istuu setänsä baarissa kuulemassa vakikävijöiden tarinointia. Toinen kuuluu teinille (Tye Sheridan), joka on hakemassa arvostettuun Yalen yliopistoon. Kolmas aikataso on kertojan. Aikuisen miehen kertojaääni merkitsee aikaisemmat aikatasot muistoiksi.

Ja muistelmista onkin kyse. J.R. Moehringer on Pulitzer-palkittu toimittaja, joka kirjoitti The Tender Bar -nimisen kirjan kasvuvuosistaan. Elokuvatekstin siitä muokkasi William Monahan, The Departedin käsikirjoituksesta Oscarin voittanut tekijä.

Ohjaaja on kuitenkin palkittuja kirjoittajiakin tunnetumpi hahmo, George Clooney. Hänen viimeisin ohjaustyönsä oli tieteisdraama The Midnight Sky. Vaikka myös siinä mies muistelee elämäänsä, sävy on hyvin erilainen: muistelot sijoittuvat maailmanlopun viime hetkiin.

The Tender Barin tragedia on pienempi, nuoren J.R:n isättömyys. Tiskijukka-isä on pitkään läsnä vain äänenä radiossa, jonka ääreen poikanen liimautuu. Livenä mies näyttäytyy vain harvoin, silloinkin kiireisenä tai humalassa.

Isättömyys ei kuitenkaan katsojan silmiin näytä tragedialta ollenkaan. Se on olotila, joka saa perheen seisomaan entistä tiukemmin pojan rinnalla. Setä on alati läsnä, suosittelemassa lukemista ja viemässä keilaamaan.

Lapsen näkökulma toimii elokuvassa parhaiten, sillä se rimmaa nostalgisen sinisilmäisyyden kanssa. Ranieri on sitä paitsi luonteva lapsinäyttelijä.

Kun elokuva hyppää kirjailijan urasta haaveilevan teinin nahkoihin, se alkaa maistua itsetarkoituksellisen reteältä jutun iskemiseltä.

The Tender Bar kertoo kasvamisesta tarinoitsijaksi, ja kertojaääni muistuttaa, että kasvamisesta kertoo tarinoitsija itse.

Tarinakoukkujen tarjoilemisen sijaan elämäkerta löystyy kuitenkin useimmiten hyvän mielen anekdooteiksi. Turpaanvedostakin tulee elämää rikastuttava kokemus. Oi niitä aikoja!

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat