Elizabeth Holmesista tehdään useita fiktioversioita – Näin petoksista tuomittu yrityspomo yritti esittää uutta Steve Jobsia - Kulttuuri | HS.fi

Elizabeth Holmesista tehdään useita fiktioversioita – Näin petoksista tuomittu yrityspomo yritti esittää uutta Steve Jobsia

Elizabeth Holmes lupasi mullistaa verikokeet, mutta start up -yrittäjästä tulikin podcastien, kirjojen ja elokuvien outo päähahmo.

Elizabeth Holmes puhumassa konferenssissa vuonna 2015.

9.1. 12:58

Näyttelijä Jennifer Lawrence saa pian näytellä ihmistä, joka onnistui vetämään ehkä kaikkien aikojen kalleimman roolin.

Startup-yrittäjä Elizabeth Holmes esitti viidentoista vuoden ajan neroa ja hyväntekijää. Vielä muutama vuosi sitten häntä hehkutettiin maailman nuorimpana omalla työllään rikastuneena naismiljardöörinä, mutta alkuviikosta Theranos-yrityksen kupla puhkesi lopullisesti, kun Holmes tuomittiin neljästä petosrikoksesta.

Lawrence esittää Holmesia tulevassa draamaelokuvassa Bad Blood, joka kertoo, miten tyhjillä lupauksilla noustaan kansainvälisten talousmedioiden suosikiksi.

Ohjaaja Adam McKayn uusimmassa elokuvassa Don't Look Up käsitellään tieteen ja median suhdetta satiirin keinoin.

Bad Bloodissa ei tarvitse samaan tapaan liioitella. Kohkaus Elizabeth Holmesin ympärillä on farssi, jossa jokainen näyttää typerältä. Rahoittajat, toimittajat, yleisö, kaikki, jotka ovat kyselemättä toistaneet Holmesin jokaisella hengenvedolla jankkaaman fraasin siitä, miten hän tekee ”maailmasta paremman paikan”.

Holmesin huijaus oli niin laaja, että siitä on jo ehditty tehdä kirjaa, podcastia ja dokumenttia päivätolkun tarpeiksi.

Theranoksen ongelmat paljastanut Wall Street Journalin toimittaja John Carreyrou on kirjoittanut aiheesta kirjan Bad Blood: Secrets and Lies in a Silicon Valley Startup, johon McKayn tuleva fiktioelokuva perustuu.

Carreyrou jatkoi raportointiaan Holmesin oikeudenkäynnin ajan podcastissa Bad Blood: The Final Chapter. Hän pohtii asiantuntijoiden kanssa esimerkiksi sitä, hankkiutuiko Holmes raskaaksi vain kerätäkseen valamiehistön sympatiat.

Myös kilpaileva podcast The Dropout on muuttumassa fiktioksi. Amanda Seyfried esittää Holmesia marraskuussa julkaistavassa tv-sarjassa The Dropout, joka tulee Suomessa katsottavaksi Disney+-palvelussa.

Jennifer Lawrence esiintyi Adam McKayn ohjaamassa ilmastosatiirissa Don’t Look Up. Seuraavaksi he ovat työstämässä elokuvaa Elizabeth Holmesista. Vasemmalla Leonardo DiCaprio.

Piilaakson nörttipomoista on jo vuosia sitten tullut Hollywoodin suurhahmoja. Outouden ja nerouden yhdistelmiä on esitelty esimerkiksi elokuvissa The Social Network ja Steve Jobs.

Holmes ihaili suuria teknologiapomoja.

Hän antoi veritutkimuslaitteelleen nimeksi Edison, kaikkien aikojen keksijä-bisnesmiehen Thomas Edisonin mukaan. ”Laboratorio laatikossa” kuulosti jopa mullistavammalta keksinnöltä kuin Edisonin liikkuvan kuvan laatikko kinetoskooppi.

”Tärkein asia, jonka ihmiskunta on rakentanut”, Holmes väitti laatikostaan, jonka piti pystyä tekemään satoja erilaisia kokeita sormenpäästä otetusta veritipasta.

Uskomattomilta kuulostaneet lupaukset olivat lääketieteellisiä faktoja tärkeämpiä. Tosiasiassa suurin osa testeistä tehtiin muiden valmistajien laitteilla.

Ohjaaja Alex Gibney näyttää dokumentissaan, ettei Theranoksella oltu kaukana kultista.

Gibney on taitava paljastamaan tämän päivän käärmeöljykauppiaat. Dokumentissa Going Clear (2015) hän osoitti, miten skientologia on tehnyt mukapsykologialla järkevähköistä ihmisisistä menestysuskovaisia lahkolaisia.

HBO-dokumentissa Inventor (2019) Gibney selvittää, että Holmes oli etäinen ja pikkutarkka pomo, jota työyhteisö palvoi.

Theranoksella tukahdutettiin kaikki kritiikki ja kielteiset näkemykset. Verinen sotku peitettiin keinoja kaihtamatta: vastaanpanijat erotettiin tai uhkailtiin hiljaisiksi.

Holmes veti verikokeita tehnyttä terveysfirmaa kuin it-yritystä. Verikoe oli hänelle kuin älykello: uusi mittari jatkuvalle itsetarkkailulle. Lupaus sairauksien havaitsemisesta ennen niiden puhkeamista upposi kulttuuriin, jossa omaa kehoa pyritään kontrolloimaan nukkuessakin.

On vain eri asia testata vähän huonosti toimivaa juoksusovellusta elävillä ihmisillä kuin kertoa vääriä tietoja heidän terveydentilastaan. Theranos toi laitteensa kuluttajamarkkinoille liian nopeasti, ja verikokeet kertoivat virheellisesti muun muassa syövästä, HIV-tartunnasta ja keskenmenosta.

Elizabeth Holmes lainasi Applen Steve Jobsilta pukeutumistyylin ja elekieltä.

Piilaaksossa on kautta aikain arvostettu ”esitä kunnes onnistut” -taktiikkaa, jota Holmeskin yritti pitää yllä viimeiseen saakka.

Hän jäljitteli teknologiavirtuooseja muutamilla yksinkertaisilla keinoilla. Madalla ääntäsi. Katso keskusteluissa silmiin räpäyttämättä kertaakaan. Käytä ihailemasi Steve Jobsin tapaan mustaa poolopaitaa ja kopioi elekieli. Kerro nukkuvasi vain muutama tunti yössä. Kutsu omaa laitettasi ”terveysalan iPodiksi” ja vedä se esittelyissä taskusta kuin Jobs Apple-laitteensa.

Kerro jatkuvasti sydäntäsärkevää tarinaa siitä, kuinka setäsi kuoli syöpään, ja miten se innosti terveysfirman perustamiseen.

Kikat toimivat kiusallisen hyvin. Holmes ei edes ollut läheinen setänsä kanssa, mutta toimittajia kiinnosti tunteikas menestystarina, ei väitteiden tarkistaminen.

Sittemmin Holmesin oikeudenkäyntimateriaaliksi päätyneistä muistiinpanoista on yritetty arvuutella, kuinka paljon hän ymmärsi valehtelevansa. Samastuiko hän finanssihuijari Bernie Madoffiin, kuten eräästä merkinnästä olisi ehkä pääteltävissä?

Outoja tilanteita ja käänteitä on niin paljon, että fiktiokäsikirjoitukset tuskin kuulostavat edes uskottavilta.

Hahmoksi voi ottaa vaikkapa Holmesin huskykoiran Balton. Aina kun Holmesilta kysyttiin koiran rotua, hän vastasi: ”Hän on susi.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat