Vantaan Artsi-museon näyttely esittelee Suomen performanssitaidetta 2000-luvun alusta nykypäivään – teoksia on esillä myös Tiktokissa - Kulttuuri | HS.fi

Vantaan Artsi-museon näyttely esittelee Suomen performanssi­taidetta 2000-luvun alusta nykypäivään – teoksia on esillä myös Tiktokissa

Ryhmänäyttelyssä on performanssitapahtumia sekä teoksia, jotka ovat olemukseltaan kuin huokoisia eleitä.

Yleiskuva Vantaan taidemuseo Artsin Huokoinen ele -näyttelystä.

10.1. 13:39

Huokoinen ele 23.1. saakka Vantaan taidemuseo Artsissa (Myyrmäkitalo, Paalutori 3, Vantaa). Avoinna ti–ke 11–18, to 13–20, pe 11–18, la–su 11–16.

Huokoinen ele on poeettinen ja kuvaava nimi Vantaan taidemuseo Artsissa esillä olevalle performanssinäyttelylle. Ryhmänäyttely koostuu performanssitapahtumien lisäksi teoksista, jotka ovat olemukseltaan kuin huokoisia eleitä tai muistuttavat noiden eleiden jälkiä.

Yhteistyössä Taideyliopiston Live Art and Performance Studies (LAPS) -maisteriohjelman kanssa toteutettu kokonaisuus tarkastelee performanssitaidetta Suomessa 2000-luvun alusta nykypäivään.

Huokoinen ele tarjoaa sekä kysymyksiä että ehdotuksia siitä, mitä performanssi on ja kuinka järjestää performanssinäyttely, jonka kesto ylittää teosten tapahtuma-ajan.

Leena Kelan Rest of Timessa (2021) kivellä on iso rooli.

Leena Kelan Rest of Time -videoesseessä (2021) aikajana on kuitenkin vielä pidempi: se tarkastelee ajan hahmottamista kiven kautta. Ihminen muokkaa ympäristöään siirtelemällä valtavia määriä kiveä, mutta koko ihmiskunnan olemassaolon aika on kiven mittakaavassa mitätön. Videokuvassa esiin tulevat lempeämmät tavat kohdata kivi: miltä tuntuu maata kalliolla, silittää sen pintaa tai kaivertaa siihen kirjaimia?

Monet näyttelyn teokset jättävät tilaa asioiden limittymiselle tai aukoille. Essi Kausalaisen Satiinimuskeli matkustaa tuntemattoman maiseman (2021) koostuu marraskuussa nähdystä esityksestä ja installaatiosta. Jälkimmäinen näyttäytyy tilassa levollisena mutta tulevista tai menneistä tapahtumista vihjailevana asetelmana. Köysitikkaat odottavat kiipeäjää, pehmeä puku siihen sujahtajaa.

Minerva Juolahti: Värähdellä etäisyys, 2021. Teoksessa kuuluu hengityksen ääniä.

Minerva Juolahden Värähdellä etäisyys -teoksen (2021) äänimaailmassa on mukana muokattuja hengityksen ääniä. Äänet värähtelevät ilmassa, kehossa ja kuuluvissa, puurimoista koostuvissa kuutioissa. Kun teoksen ympärillä liikkuu, voi tarkastella omaa etäisyyttään siihen paitsi äänen ja sisään tai ulos sulkevien rakenteiden myös seinään heijastuvien varjojen kautta.

Arkinen ja absurdi kohtaavat H Ouramon performanssista ja installaatiosta koostuvassa teoksessa Pureskelu I & II (2021). Näyttelytilassa katsojaa odottavat View-Master-laite ja kuulokkeet. Laitteen uumenissa silmien eteen avautuvassa tilassa kuvat vaihtuvat samalla kun ääni kuulokkeissa kertoo muun muassa Kiinan muurista, täytetystä virtahevosta ja purukumin pureskelusta.

Huokoisuus on läsnä näyttelyssä myös siten, että teoksia on esillä Artsin ohella Myyrmäen kirjastossa ja Tiktok-sovelluksessa. Performanssitapahtumien ajallista perspektiiviä puolestaan laajentavat Antti Ahosen valokuvat. Ahonen on kuvannut Helsingissä ja muualla Suomessa järjestettyjä performansseja parinkymmenen vuoden ajan. Kuviin on tallentunut näyttäviä hetkiä, ja mukana on taiteilijoita Irma Optimistista Mimosa Paleen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat