Tällainen on kuvataiteen ja designin kevät: Kiasma avautuu suurella Ars22-näyttelyllä, Amos Rexissä sukelletaan maan alle vaikuttavan taiteilijajoukon kanssa - Kulttuuri | HS.fi

Tällainen on kuvataiteen ja designin kevät: Kiasma avautuu suurella Ars22-näyttelyllä, Amos Rexissä sukelletaan maan alle vaikuttavan taiteilijajoukon kanssa

Kuvataiteen ja designin keväässä 2022 on luvassa odotetun Ars22-näyttelyn lisäksi paljon muutakin kiinnostavaa, kuten Amos Rexin tarjoama syväsukellus maanalaisiin maailmoihin. HS kokosi kevään näyttelytietoja myös eri puolelta Suomea.

Lynette Yiadom-Boakye on yksi Ars22-näyttelyn taiteilijoista. Kuvassa yli kaksi metriä leveä teos Liberation Compass (2018, öljy pellavalle).

14.1. 12:06 | Päivitetty 19.1. 13:52

Kevätkauden 2022 iso tapaus Helsingissä on Kiasman avautuminen kahdeksas huhtikuuta Ars22-näyttelyllä. Se on kymmenes näyttely vuonna 1961 alkaneessa Ars-sarjassa, ja tällä kertaa mukana on myös avainteoksia aiemmista Ars-näyttelyistä.

Niinpä taiteilijoiden nimilistassa komeilevat esimerkiksi nimet Francis Bacon ja Marina Abramović – Baconin (1909–1992) teoksia oli Arsissa vuonna 1969, Abramovićin ja tämän pitkäaikaisen partnerin Ulayn performanssi Nightsea crossing koettiin puolestaan Ateneumissa vuoden 1983 Arsissa.

Arthur Jafa: akingdoncomethas, 2018, pysäytyskuva videolta.

Venetsian biennaalissa Kultainen leijona -palkinnon vuonna 2019 voittanut Arthur Jafa (s. 1960) kuuluu Ars22:n kattaukseen, samoin esimerkiksi ranskalainen Laure Prouvoust (1978) ja brittitaiteilija Lynette Yiadom-Boakye (s. 1977), jonka vaikuttavia maalauksia oli viime vuonna esillä Moderna museetissa Tukholmassa.

Lokakuulle jatkuvan Ars22-näyttelyn puheenaiheita on epäilemättä elokuussa Merikaapelihallissa esitettävä liettualaisteos Sun and Sea (Marina), Venetsian biennaalin 2019 kärkipään satoa sekin, Jafan, Prouvostin ja Yiadom-Boakyen tavoin.

Yhtä aikaa Kiasman avautumisen kanssa Ateneumin taidemuseo sulkeutuu remontin ajaksi noin kahdeksaksi kuukaudeksi. Sitä ennen Ateneumissa ehtii avautua kaksi näyttelyä 10. helmikuuta. Moderni nainen tarkastelee naista kuvan tekijänä ja naista kuvauksen ja katseen kohteena.

Suppeampi versio näyttelystä on nähty aiemmin New Yorkissa, Tokiossa ja Kööpenhaminassa. Esillä on muun muassa Helene Schjerfbeckin, Sigrid Schaumanin, Ellen Thesleffin, Elga Sesemannin, Hilda Flodinin, Sigrid af Forsellesin ja Essi Renvallin teoksia.

Elina Brotheruksen teos Artist as Lamp kuuluu Ateneumin Vuoropuhelua-näyttelyyn.

Samaan aikaan avautuvassa Vuoropuhelua-näyttelyssä esitetään rinnakkain Elina Brotheruksen ja Hannele Rantalan valokuvia. 190 uutta näyttelyvedosta sisältävä kokonaisuus jatkaa taiteilijoiden dialogia, jonka tuloksia nähtiin vuonna 2009 Valokuvagalleria Hippolytessa. Näyttelyn myötä nousee esiin myös joukko unohdukseen jääneitä valokuvaajia.

Hannele Rantala: Alaston mies sohvalla. Kolmen kuvan kollaasi.

Amos Rexissä jatkuu videotaiteilija Bill Violan näyttely helmikuun loppuun. Sen jälkeen museossa aletaan rakentaa laajaa, yli sata teosta noin 60 taiteilijalta käsittävää näyttelyä Maanala.

Giovanni Battista Piranesin omaperäinen arkkitehtonisia rakenteita esittävä teos n. vuodelta 1750 tulee Maanala-näyttelyyn.

Maanalaisessa maailmassa voi kulkea kaninkoloista tunneleita pitkin tutkimattomiin luoliin ja Minotauroksen labyrinttiin, ja maan alla on himoittujen aarteiden (kulta, timantit, öljy), mutta myös ihmisen rakentamat viemärit ja katakombit.

Näyttelyn taiteilijalista on vaikuttava, mukana on tammikuun tietojen perusteella teoksia muun muassa raskaan sarjan kansainvälisiltä nimiltä eri kausilta, August Rodinin ja Giovanni Battista Piranesin kaltaisista klassikoista Louise Bourgeoisin (1911–2010) kautta nykytekijöihin kuten Tacita Dean, Per Kirkeby, Britta Marakatt-Labba, Inger Edefelt, Tal R, Pipilotti Rist. Suomesta mukana ovat muun muassa Anna Estarriola, Elina Merenmies, Nina Roos ja Marko Vuokola.

Maanala avautuu toinen huhtikuuta ja on esillä elokuun 21. päivään.

Elina Merenmiehen maalaus Rakkauden tuli (tempera ja öljy kankaalle,1995) on mukana Maanala-näyttelyssä Amos Rexissä.

Helsingin taidehalli ehättää avaamaan ensimmäisen kevätkauden näyttelynsä jo lauantaina 15. tammikuuta. Tarja Pitkänen-Walterin (s. 1960) retrospektiivinen näyttely Maalauksellisia mietteitä koostuu erilaisista kokemuksellisista tiloista, joiden tunnelmaa tukee myös monimuotoinen äänimaisema.

Tarja Pitkänen-Walter työhuoneellaan. Hänen näyttelynsä avautuu Helsingin taidehallissa 15. tammikuuta.

Pitkänen-Walter on Taideyliopiston Kuvataideakatemian pitkäaikainen opettaja ja maalaustaiteen professori. Näyttely on esillä maaliskuun 6. päivään. Seuraava näyttely on tilallisuutta pohtiva Epävarmoja tiloja, joka avautuu 12. maaliskuuta.

Helsingin kaupungin taidemuseo Hamissa jatkuu Katharina Grossen valtavien värikkäiden kankaiden kavalkadi vielä viikon, 23. tammikuuta asti, ja Greta ja Sulho Sipilän taiteeseen voi tutustua elokuun loppuun. Kevääseen Ham siirtyy tanssien: Tanssi! - Liikettä kuvataiteessa 1880–2020 avautuu 25. maaliskuuta. Näyttely esittelee suomalaisten museoiden kokoelmien tanssia, tanssillista liikettä ja ruumiillisuutta kuvaavia teoksia ennen ja nyt.

Hamin toinen uusi näyttely on nimeltään Esineiden kesken. Neljäs helmikuuta avautuva näyttely esittelee viimeisen kymmenen vuoden aikana Hamin kokoelmaan hankittuja teoksia dialogissa virolaisten nykytaiteilijoiden teosten kanssa.

Luonnonvärien väripaletti, värjärinä on ollut Janita Perttula. Vihreää väriä -näyttelyn materiaalia.

Designmuseo syventyy kevätkaudella muun muassa värjäämisen saloihin ja värien ympäristövaikutuksiin Vihreää väriä -näyttelyssä, jonka on tuottanut Suomen käsityön museo. Värjäyksellä on pitkät juuret, ja menetelmät ovat muuttuneet vuosisatojen myötä. Nykyään huomiota kiinnitetään tekstiilien vastuulliseen ja ekologiseen valmistukseen, mikä koskee myös värjäystä. Näyttely avautuu 21. tammikuuta.

Intiimin kosketus -näyttely jatkuu Designmuseossa 13. maaliskuuta asti.

Espoon modernin taiteen museossa Emmassa toteutuu maailmankuulun Daniel Burenin näyttely. Buren toteuttaa EMMAan uuden uniikin kokonaisteoksen, joka hyödyntää museon arkkitehtuurin ominaisuuksia: horisontaalisuutta ja ikkunoista tulvivaa luonnonvaloa. Näyttely avautuu maaliskuun toisena päivänä ja on avoinna heinäkuun 17. saakka. Ranskalainen Daniel Buren (s. 1938) on yli 50 vuotta kestäneellä urallaan luonut yhteensä yli 3000 eri tiloihin ja paikkoihin toteutettua näyttelyä ympäri maailmaa. Näyttelyn lisäksi Buren suunnittelee taidetekoja ja tapahtumia julkiseen tilaan.

Chiharu Shiotan Äärirajoilla-teos pysyy koettavissa marraskuulle 2022 asti.

Didrichsenin taidemuseossa esitellään Björn Weckstömin teosten (30. tammikuuta asti) jälkeen Per Steniuksen (1922–2014) taidetta näyttelyssä Etsijä, joka avautuu 12. helmikuuta ja on esillä toukokuun kahdeksanteen päivään.

Per Stenius: Tiibettiläinen (1966, öljy).

Paljon matkustellut Stenius tuli tunnetuksi 1940–50-luvun taitteessa suomalaisen modernin maalaustaiteen pioneerina. Hän vetäytyi varhain julkisesta elämästä eikä esimerkiksi antanut koskaan haastatteluja.

Suomen Valokuvataiteen museossa avautuu kolme uutta näyttelyä: Piktorialismi – valokuvataiteen synty tuo esiin valokuvataiteen ensimmäisen, kansainvälisen tyylisuunnan, joka inspiroi valokuvaajia myös Suomessa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

Tammikuun 28. päivänä avautuva näyttely perustuu Suomen valokuvataiteen museon monivuotiseen tutkimushankkeeseen. Parvs julkaisee sen yhteydessä runsaasti kuvitetun, kattavaan tutkimukseen pohjaavan artikkelikokoelman.

Ensimmäistä kertaa järjestettävän Helsinki Darkroom Festivalin päänäyttely Pysyvä jälki avataan yhtä aikaa Piktorialismin kanssa, ja se käsittelee nykyajan pimiötaidetta ja analogisen valokuvan luovia mahdollisuuksia. Näyttelyn yksitoista valokuvaajaa on pääosin valittu avoimeen kutsuun vastanneiden 394 hakijan joukosta.

Zanele Muholi: Thathu I, The Sails, Durban 2019.

Valokuvataiteen museon K1-tilassa Kämp-galleriassa nähdään eteläafrikkalaisen Zanele Muholin näyttely. Muholi (s. 1972) on lgbtqia+ aktivisti: hän on dokumentoinut 2000-luvun alkupuolelta lähtien mustien lesbojen, homojen, biseksuaalien, queer-ihmisten sekä trans- ja intersukupuolisten elämää Etelä-Afrikassa ja muualla maailmassa. Zazize-näyttely avautuu neljäs helmikuuta ja on esillä toukokuun lopulle. Mukana on teoksia yli kahden vuosikymmenen ajalta.

Gallen-Kallelan museon 12. helmikuuta avautuvassa näyttelyssä tutustutaan Akseli Gallen-Kallelaan (1865–1931) mentorina, kuraattori Laura Gutmanin uuden tutkimuksen valossa. Gallen-Kallela vaikutti roolimallina huomattavan suureen taiteilijajoukkoon ja kannusti nuoria lahjakkuuksia ja kollegoitaan monin tavoin, Hugo Simbergistä Eero Nelimarkkaan, Martta Wendeliniin ja moniin muihin. Tuoreet tutkimustiedot näyttävät ennakkotietojen mukaan Gallen-Kallelan uudessa, modernissa valossa. Näyttely Akseli Gallen-Kallela mentorina on avoinna 4. syyskuuta saakka.

Rachel Ruysch (1664– 1750) tunnetaan kukka-asetelmista. Ruysch kuuluu Sinebrychoffin museon tulevan näyttelyn taiteilijoihin.

Sinebrychoffin taidemuseossa näyttely Jarmo Mäkilä: Matrix Hardcore jatkuu huhtikuulle. Museon ensimmäisessä kerroksessa omistaudutaan helmikuun 17. päivästä lähtien puutarhoille. Näyttely Linné ja pieni pala paratiisia esittelee suomalaista puutarhahistoriaa, jonka alku liittyy Carl von Linnén oppilaana olleeseen luonnontieteilijä Pehr Kalmiin (1716–1779). Näyttelyssä sukelletaan muun muassa kukkien rooliin maalaustaiteessa. Monet taiteilijoista olivat naisia. Kukkaloistoa riittää Bulevardilla elokuun loppupuolelle.

Suomen kansallismuseossa jatkuu 27. helmikuuta asti saamelaisesineinen näyttely Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu. Se on rakennettu noin 140 saamelaiskokoelman esineestä, jotka museo on palauttanut saamelaisyhteisölle.

Anna Retulaisen näyttely Sara Hildénillä ja vahvoja valokuvaajia Salossa ja Porissa – listaus kevään 2022 kiinnostaviin näyttelyihin muualla Suomessa

Puutarhalla on paikkansa myös Järvenpään taidemuseon alkuvuoden näyttelyssä. Ihmisille ja kuoriaisille, puutarhan salaisuus avautuu 13.2. ja esittelee teoksia Eero Järnefeltiltä, Venny Soldan-Brofeldtilta, Helene Schjerfbeckiltä, Pekka Haloselta, Magnus Enckelliltä ja Albert Edelfeltiltä. Lisäksi mukana on kolme nykytaiteilijaa: Pasi Rauhala, Tamara Piilola ja Liisa Hilasvuori. Piilola on ajankohtainen myös Seinäjoen taidehallissa (ks. alempaa). Järvenpään taidemuseon näyttely on avoinna elokuun 28. päivään.

Taide- ja museokeskus Sinkka avaa viides helmikuuta näyttelyn Taidetta kaksin, joka paneutuu yhteistyön teemaan. Mukana ovat Andy Best & Merja Puustinen, Grönlund & Nisunen, Hamm & Kamanger, Lea & Pekka Kantonen, Linda & Aura, nabbteeri, Rainio & Roberts ja Simka. Näyttelyn taiteilijoista muutamat ovat aloittaneet yhteistyönsä jo 1980-luvulla. Näyttely on esillä huhtikuun loppuun.

Vantaan taidemuseo Artsissa jatkuu vielä viikon eli 23. tammikuuta asti näyttely Huokoinen ele. Helmi-maaliskuussa museo on kiinni lähiympäristön louhintatöiden takia.

Anna Retulaisen Nimetön (punakaaliasetelma) tulee esille Sara Hildénin museon näyttelyssä. Teos on vuodelta 2005.

Tampereella Sara Hildénin taidemuseossa avautuu helmikuun 12. päivänä Anna Retulaisen Hiljaisuus-näyttely. Se kuuluu Hildénin kokoelmanäyttelyihin, sillä museo on seurannut Retulaisen (s. 1969) uraa pitkään. Koko museon laajuinen katsaus esittelee Retulaisen tuotantoa vuodesta 2003 lähtien, ja mukana on myös aiemmin esittämättömiä uusia teoksia, maalausten ohella myös piirustuksia. Näyttelyn temaattisia kokonaisuuksia ovat Asetelma, Puutarha, Kohtaaminen ja Muistaminen. Teokset ovat esillä 22. toukokuuta saakka.

Kehuttuun Marcel Dzaman näyttelyyn ehtii Hildénillä tutustua 23. tammikuuta asti.

Tampereen taidemuseossa jatkuu Magnus Enckellin näyttely 30. tammikuuta saakka. Helmikuun 26. päivänä avautuva kevätnäyttely esittelee tilataidetta, jossa katsoja on pääosassa. Esillä on mediataidetta, installaatioita, immersiivistä taidetta ja veistoksia. Taiteilijat ovat suomalaisen vuorovaikutteisen taiteen pioneereja.

Trish Morrisseey: Hayley Coles, June 17th, 2006 (from Front, 2005-2007).

Mäntässä Serlachiuksen museoissa avautuu helmi-maaliskuussa kolme uutta näyttelyä. Gustaf-museo esittelee 5. helmikuuta alkaen irlantilaissyntyisen valokuvaajan Trish Morrisseyn (s. 1967) yli kaksikymmenvuotisen työn tuloksia. Kuvissaan Morrissey nostaa esiin muun muassa huomiotta jääviä naisten kokemuksia. Mukana on myös Sissi ja Ruth Serlachiuksen elämänkohtaloiden inspiroima uusi teoskokonaisuus.

Clare Woods: Mrs Explain Things, 2021, öljyväri alumiinille.

Gösta-museoon ripustetaan brittitaiteilija Clare Woodsin (s. 1972) teoksia. Menneen ja tulevan välissä -näyttelyn viimeaikaisissa maalauksissa Woods on kuvannut elämän haavoittuvuutta ja lyhytaikaisuutta kukkien sekä ihmiskehon muotojen kautta. Koronapandemia on vaikuttanut Woodsinkin kuvastoon. Näyttely avautuu 26. maaliskuuta. Sekä Morrisseyn että Woodsin näyttelyt ovat taiteilijoiden ensimmäiset yksityisnäyttelyt Suomessa.

Samaan aikaan Clare Woodsin näyttelyn kanssa avautuu Göstassa yhdysvaltalaisen valokuvataiteilijan Andy Freebergin näyttely. San Franciscossa vaikuttava taiteilija aloitti fotojournalistina, mutta on vuodesta 2007 keskittynyt kuvataiteilijan uraansa.

Where Art Thou? on retrospektiivinen katsaus Freebergin taidemaailmaa luotaaviin teossarjoihin 15 vuoden ajalta.

Senegalilaisen Omar Victor Diopin valokuvia tulee Turun taidemuseoon. Kuvassa Allegorie 6.

Turun taidemuseon Royal Salute -näyttelyn ruotsalaiskokoelman aarteet ovat matkustaneet takaisin Tukholmaan. Seuraavaksi alakerran salit valtaavat senegalilaisen Omar Victor Diopin (s. 1980) valokuvat, joihin on tallennettu modernia afrikkalaista sielunmaisemaa. Museon mukaan Diopin tuotannossa yhdistyvät valokuva, kuvataide, muoti, muotoilu ja muotokuvaus.Yhteistyössä Lontoon Autographin ja pariisilaisen Galeria Magnin-A:n kanssa tuotettu näyttely avautuu 28. tammikuuta ja on esillä 22. toukokuuta asti.

Wäinö Aaltosen museo Turussa esittelee Teija ja Pekka Isorättyän installaatioita näyttelyssä Kuolleet sielut 28. tammikuuta alkaen, toukokuun kahdeksanteen asti. Samaan aikaan on esillä koloristina tunnetun Anu Tuomen Väristä-näyttely.

Aboa vetus & ars novassa Turussa jatkuu Osmo Rauhalan retrospektiivinen Muista unohtaa kaikki -näyttely toukokuun loppuun.

Mari Katayama: Bystander #16 (2016).

Porin taidemuseossa avautuu 21. tammikuuta kaksi näyttelyä: japanilaisen valokuvaajan Mari Katayaman ja tšekkiläisen Eva Koťátkován. Katayamalla oli syntyessään raajojen epämuodostuma, minkä vuoksi hänen molemmat jalkansa amputoitiin, kun hän oli 9-vuotias. Tokion taidekoulussa opiskellut Katayama esiintyy valokuvissaan moninaisten taidokkaasti kirjailtujen esineiden, asusteiden ja koristeltujen tekoraajojen ympäröimänä, elävän veistoksen tavoin.

Myös Eva Koťátkován taiteessa ihmiskeho näyttelee keskeistä osaa. Näyttelyn keskiössä on installaatio Room for Restoring Empathy (suom. tila empatian palauttamiselle), joka on syntynyt lasten kanssa toteutetuissa tapaamisissa ja työpajoissa. Kumpikin näyttely on esillä 29. toukokuuta saakka.

Arnold Newmanin sadan valokuvan joukossa on muun muassa kuva Marilyn Monroesta Beverly Hillsissä, Kaliforniassa (1962).

Salon taidemuseo Veturitalli avaa vuoden 2022 ohjelmiston ensi viikon lauantaina 22. tammikuuta kansainvälisesti arvostetun valokuvaajan Arnold Newmanin (1918–2006) retrospektiivillä. Masterclass – Uuden muotokuvan synty -näyttely sisältää noin sata vintage-muotokuvaa ja työstövaiheen printtiä. Monet teoksista ovat esillä ensimmäistä kertaa. Edellisen kerran Newmanin töitä on nähty Suomessa pienimuotoisesti noin 35 vuotta sitten Näyttely on esillä 24. huhtikuuta saakka.

Newman tuli tunnetuksi erityisesti julkisuuden henkilöiden ja liike-elämän vaikuttajien kuvaajana. Hän loi oman tunnistettavan tyylinsä yli kuusikymmentä vuotta kestäneen uransa aikana.

Lahdessa avautuu tänä keväänä upouusi visuaalisten taiteiden museo Malva. Sen kolmesta avajaisnäyttelystä kaksi on julkistettu museon nettisivuilla: Juuret – Aarteita kokoelmista -näyttely esittelee museon Lahdessa säilyttämiä julisteita, taideteoksia ja huonekaluja ja Lahden kansainvälinen julistetriennale graafisen suunnittelun huippuja. Lahden keskustassa Päijänteenkadulla avautuvan museon avajaispäivää ei ole vielä julkistettu.

Hämeenlinnan taidemuseossa jatkuu Ars Fennican 30-vuotisjuhlanäyttely huhtikuun kolmanteen päivään. Suomen suurimman taidepalkinnon Ars Fennican uusin voittaja julkistetaan 10. helmikuuta.

Suomen lasimuseo Riihimäellä on tammikuun ajan suljettuna huoltotöiden takia. Toukokuussa avautuu Heikki Orvolan iso näyttely. Orvolan (s.1943) suunnittelemista astiasarjoista ja sisustusesineistä monet ovat suomalaisille hyvin tuttuja, kuten Kivi-kynttilälyhty, Aurora-lasisto ja Arabialle suunniteltu 24h-astiasarja.

Viime aikoina paljon esillä olleen arkkitehti Wivi Lönnin töitä tulee esiin Keski-Suomen museossa Jyvskylässä Rauhaa tulin täältä hakemaan -näyttelyssä, Wivi Lönnin (1872–1966) syntymän 150-vuotisjuhlan kunniaksi. Näyttely avautuu toukokuussa. Tammikuun 22. päivästä lähtien Keski-Suomen museossa on esillä Samuli Heimosen teoksia näyttelyssä Suisto.

Brandon Ballengéen teos DFNL13 Aoide (2020) tulee biotaiteen näyttelyyn Seinäjoen taidehalliin. Ballengée tuo näkyväksi heikentyvää ympäristöä mutatoituneiden sammakoiden kautta.

Siat-näyttelyllä syksyn taidekeskustelun aiheuttanut Seinäjoen taidehalli tarjoaa keväällä biotaidetta Poikkipolkuja ekologiaan -näyttelyssä (3.2.– 1.6.) sekä Tamara Piilolan (s. 1977) maalauksia otsikolla Puu on ihme (3.3.– 8.5.). Näyttely Kalevan navetan Vintti-tilassa koostuu Piilolan pääosin uusista öljyväritöistä, jotka on tehty näyttelytilan inspiroimana. Poikkipolkuja ekologiaan on nähty aiemmin Helsingissä Annantalolla.

Kuntsin modernin taiteen museo Vaasassa esittelee maaliskuun 20. päivään asti Gösta Diehlin (1899–1964) maalauksia näyttelyssä Gösta Diehl – enemmän kuin kubisti. Laajassa retrospektiivissä on teoksia varhaisista 1920-luvun töistä 1950- ja 60-luvuille asti.

Tikanojan taidekodin kevään näyttely on Erika Adamssonin (s. 1973) nostalgian käsitteeseen keskittyvä yksityisnäyttely. Uusimmat maalaukset ovat syntyneet Tikanojan taidekodin omasta historiasta. Nostalgia-näyttely avautuu Vaasassa 12. helmikuuta ja on esillä elokuulle. Adamssonin töitä on nähty muun muassa Forum Boxissa Helsingissä pari vuotta sitten. Tällä hetkellä museossa on esillä vielä viikon vuoden nuoren taiteilijan Joel Slotten näyttely.

Jan-Erik Andersson: Meritaistelu aalloilla 103 – 309 Hz (2014).

Pohjanmaan museossa Vaasassa jatkuu turkulaisen taiteen moniottelijan Jan-Erik Anderssonin (s. 1954) näyttely vielä 13. maaliskuuta saakka. Taiteilijan monipuoliseen tuotantoon kuuluu niin performansseja, tilataidetta, video-, valokuva- ja ääniteoksia, veistoksia kuin arkkitehtuuria.

Vilho Lampi: Meijeritie, 1930, öljymaalaus vanerille.

Oulun taidemuseossa jatkuu elokuun loppuun iso liminkalaissyntyisen Vilho Lammen ((1898–1936) näyttely Vilho Lampi, väkevä lakeus. Marraskuussa Oulussa avautunut näyttely oli vuonna 2020 esillä Hamissa Helsingissä. ”Tuntuu siltä kuin Lampi olisi unohdettu hänen yllättävän kuolemansa jälkeen. Tästä kertonee sekin, että edellinen hänen näyttelynsä Helsingissä tasan 40 vuotta sitten – samana vuonna kuin 1980-luvun nuoret uusekspressionistit tekivät läpimurtonsa”, Timo Valjakka kirjoitti kritiikissään.

Joensuun taidemuseon näyttelyvuoden 2022 avaa Pia Männikön yksityisnäyttely Kasvusto. Teokset lähestyvät ihmisen kehollisuutta moniulotteisesti, sillä ne tulevat katsojaa lähelle niin materiaalisten valintojen kuin teosten kokonaisvaltaisten, osallistumaan kutsuvien muotojenkin kautta, museon sivuilla kuvaillaan.

Skotlannissa opiskelleen Männikön töitä on nähty muun muassa Pariisissa, New Yorkissa ja Sydneyssa. Hän on toteuttanut myös julkisia teoksia Ruotsissa Göteborgiin ja Tierpiin. Pia Männikön teoksia on myös muun muassa Kiasman ja Suomen valtion taidekokoelmissa.

Kasvusto avautuu 27. tammikuuta ja on esillä huhtikuun 13. päivään.

Oikaisu 14.1. klo 13.00: Emman tietoihin oli jäänyt virheellisesti viimevuotinen keramiikkanäyttely. Emman kevään iso näyttely on Daniel Burenin.

Päivitys 15.1. klo 9.40: Juttua täydennetty Gallen-Kallelan museon tiedoilla. Päivitys 19.1. klo 13.53: Juttua täydennettyValokuvataiteen museon osalta.

Oikaisu 15.1. klo 14.50: Korjattu valokuvaajan nimi kuvaan Tarja Pitkänen-Walterista. Kuvan on ottanut Katri Salmenoja, ei Jussi Tiainen.

Oikaisu 16.1. klo 15.10: Luonnonvärien väripaletti -kuvan kuvatekstissä värjäri Janita Perttulan nimi oli virheellisesti Janina Perttula.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat