Tieteenvastaisuus ja ”vapaudenkaipuu” vaikeuttivat pandemian torjuntaa jo 1918–1920, osoittaa espanjantaudista kertova historiadokumentti - Kulttuuri | HS.fi

Tieteenvastaisuus ja ”vapaudenkaipuu” vaikeuttivat pandemian torjuntaa jo 1918–1920, osoittaa espanjantaudista kertova historiadokumentti

Maskipakkoa vastustettiin nykyäänkin tutulla vapauspuheella, ja ihmehoitoina käytettiin Tanlac-ulostuslääkettä sekä kiniiniviskiä.

Espanjantaudin aikaan patistettiin maskien käyttöön sekä valistamalla että sakon uhalla.

12.1. 2:00 | Päivitetty 12.1. 10:39

Covid-19-virus on tähän mennessä tappanut Suomen väkiluvun verran ihmisiä, viisi ja puoli miljoonaa. Virallisiin tilastoihin ei ole merkitty läheskään kaikkia kuolemia, mutta ainakin vielä ollaan kaukana 1918 leviämään lähteneestä espanjantaudista, joka vaati 25–50 miljoonaa ihmishenkeä.

Syitä kuolleisuuseroille pandemioiden välillä voi poimia ranskalaisdokumentista Espanjantauti (2021). Tapahtumia käydään läpi arkistofilmien sekä karttojen avulla, ja vaihe vaiheelta hahmottuu yli maapallon pyyhkäisseiden tartuntojen vyöry. Kuvat surusta tosin puuttuvat.

Influenssa-aalto lähtee liikkeelle kasarmilta Yhdysvaltain Kansasista, missä 30 000 sotilasta harjoittelee ensimmäistä maailmansotaa varten. Sotilaat tuovat taudin Eurooppaan, ja pitkään se leviää piilossa sotasensuurin vuoksi. Nimensä espanjantauti saa vähän epäreilusti maasta, jossa sairastumisia ensimmäiseksi lähdetään estämään.

Maskipakkoa vastustetaan nykyitsekkyydestäkin tutulla vapauspuheella ja ihmehoitoina käytetään Tanlac-ulostuslääkettä sekä kiniiniviskiä. Joskus menehtymistä nopeuttaa aspiriinin yliannostus. Rokotteita ei ole.

Suomessa espanjantautiin kuoli 20 000 ihmistä eli noin 0,6 prosenttia 3,1-miljoonaisesta kansasta. Nyt vastaava osuus olisi 35 000 kuolemaa, mutta uhriluku on saatu pidettyä alle 1700:n. Moneen suuntaan kiitos siitä.

Historia: Espanjantauti, TV1 klo 19.00 ja Yle Areena.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat