Alf Rehnin mielestä todellinen luovuus haisee hieltä ja tuntuu pahalta

Tanskaan siirtynyt professori on akateeminen vastarannankiiski.

”Ajattelu on dynaaminen taiteenlaji”, professori Alf Rehn sanoo.

20.3. 2:00

Miellämme luovuuden lähtökohtaisesti ihanaksi asiaksi. Se tarkoittaa meille inspiroivien ideoiden pallottelua ja mielikuvituksen lennättämistä monivärisine post it -lappuineen ja mielikuvakarttoineen.

Alf Rehn ei ajattele näin. Hänen mielestään todellinen luovuus näyttäytyy pikemminkin epämiellyttävinä ja järjettöminä ajatuksina. Se haisee hielle ja tuntuu pahalta.

”Kun kuulin ensimmäisen kerran Bitcoineista, ei ensireaktioni todellakaan ollut, että onpa fiksu ja älykäs ajatus. Sen sijaan mietin, että voi jumalauta, taas on nörtit vauhdissa. Se oli melkein fyysistä vastarintaa”, Rehn kertoo videopuhelun välityksellä kotoaan Kööpenhaminasta.

”Jos olisin ajatellut yhtään pidemmälle, olisin kuunnellut niinkin fiksua ajattelijaa kuin Alf Rehniä, joka on sanonut, että juuri tällaisia hölmöiltä kuulostavia ideoita, jotka näyttävät ensisilmäykseltä täysin sekopäisiltä, pitäisi vaalia.”

Rehnin sanaan lienee syytä luottaa. Hän on kansainvälisesti arvostettu ajattelija ja kysytty puhuja, joka pitänyt lähes tuhat keynote-puheenvuoroa ympäri maailmaa.

Vuonna 2009 Rehn sai kansainvälistä tunnustusta, kun The Times -lehti nosti hänet Thinkers 50 -listalle, tulevaisuuden lupaavimpien bisnesajattelijoiden joukkoon. Toisen kerran Rehn nousi listalle vuonna 2011.

Ajattelijalta hän vaikuttaakin – mitä suurimmassa määrin. Rehn etenee haastattelun aikana luontevasti ajatuksesta toiseen ja perustelee mielipiteensä huolellisesti. Neljänkymmenen minuutin pituisen keskustelun aikana ehdin esittää hänelle vain muutaman kysymyksen.

Mutta mitä hyvä ajattelu oikeastaan on?

”Nyt pistit pahan”, Rehn naurahtaa.

Hetken mietittyään hän sanoo, että hyvä ajattelu lähtee aina kritiikistä, asioiden jossittelusta.

Kyse on vallalla olevien käsitteiden haastamisesta, vaihtoehtoisten todellisuuksien hahmottamisesta ja kyvystä nähdä asiat useammalta kantilta.

Poikkeuksellista älykkyyttä hyvä ajattelu ei Rehnin mielestä kuitenkaan kaipaa. Hänen mielestään sellaisesta voi olla jopa haittaa.

”Tunnen henkilöitä, jotka ovat minua monta kertaa älykkäämpiä, mutta eivät saa yhtikäs mitään aikaan. He eivät osaa käyttää potentiaaliaan. Itseni näen hirveän laiskana ihmisenä, mutta pystyn käyttämään rajallisia älynlahjojani tarvittaessa hyvin tehokkaasti.”

Uskokoon, ken haluaa.

Rehn on työskennellyt vuodesta 2017 innovaation, muotoilun, ja johtamisen professorina Kööpenhaminan Syddansk Universitetissa, jossa hän johtaa parinkymmenen hengen yksikköä. Akateemisen uransa ohessa hän toimii muun muassa usean suuryrityksen strategisena neuvonantajana.

Rehn sanoo ajautuneensa lähes vahingossa ammattiin, joka sattuu olemaan hänelle likimain täydellinen. Saa puuhailla ”kaiken maailman omituisten asioiden” kanssa, eikä ole pomoa määräämässä työn tahtia.

Hän näkee itsensä äärettömän onnekkaana ihmisenä.

”Mun elämä on sitä, että herään aamulla ja mietin, mitä haluaisin tänään tehdä”, Rehn sanoo.

”Kun katson taaksepäin, mulla on ollut helvetin hauskaa. Aika harva saa yhden päivän aikana lukea sarjakuvia, miettiä pornon tarkoitusta yhteiskunnassa ja jutella toimitusjohtajien kanssa. Ja saada vieläpä palkkaa tästä kaikesta.”

Lokakuussa 2016 Rehn kirjoitti Helsingin Sanomiin kolumnin otsikolla Talous saa keskustelussa liian usein viimeisen sanan – mukaan pitäisi saada myös inhimillisyys ja sivistys.

Hän sanoo allekirjoittavansa tekstin edelleen.

Rehnin mielestä talousjargonin on annettu vallata tilaa yhteiskunnallisessa keskustelussa, koska se kuulostaa mielestämme uskottavalta ja tärkeältä, oli sisältö miten yksinkertaistettua ja ympäripyöreää tahansa.

”Näissä talouden kieliperformansseissa on paljon tyhjää”, hän sanoo.

Rehnin mielestä olisikin tärkeää, että taloutta opetettaisiin jo tarhaikäisille. Ei siksi, että hän haluaisi luoda maailmaan pörssidiilereiden armeijan, vaan sen vuoksi, että näkisimme jatkossa dynaamisempaa keskustelua.

Rehnin mielestä jokaisella pitäisi olla oikeus talousmielipiteisiin.

”Haluaisin, että kahdeksanvuotiaskin voisi mennä sanomaan toimitusjohtajalle, että nyt sä jätkä jauhat paskaa.”

Alf Rehn

  • Syntynyt 1972 Turussa. Asuu Kööpenhaminassa.

  • Innovaation, muotoilun ja johtamisen professori Syddansk Universitetissa.

  • Valmistui taloustieteiden maisteriksi Åbo Akademista vuonna 1997 ja väitteli tekniikan tohtoriksi Tukholman Kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2002.

  • Työskenteli aiemmin liiketaloustieteen professorina Åbo Akademissa.

  • Perheeseen kuuluu kaksi aikuista poikaa ja yhdeksänvuotias tytär.

  • Täyttää 50 vuotta maanantaina 21. maaliskuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat