Toimittajien turvallisuus huolestuttaa Ukrainassa, moni on jo poistunut maasta – ”Jokaisen sodan ensimmäinen uhri on totuus”, muistuttaa Balkanin sodan raportoija

Toimittajat ilman rajoja -järjestön ja Journalistiliiton mukaan työskentely sotaolosuhteissa on monella tapaa hankalaa. ”Jokaisen sodan ensimmäinen uhri on totuus”, sanoo Yrsa Grüne-Luoma, joka on toiminut itsekin sotakirjeenvaihtajana.

Kypärällä varustautunut toimittaja tutki tuhon jälkiä Itä-Ukrainan Donetskissa lauantaina.

28.2. 17:31

Journalistijärjestöt ympäri maailmaa ovat huolissaan toimittajien turvallisuudesta heidän raportoidessaan Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Ukrainan alueelta.

Toimittajat ilman rajoja -järjestö on lehdistötiedotteessaan kehottanut taistelevia osapuolia varmistamaan, että työtehtävissä olevia toimittajia suojellaan. Myös järjestön Suomen-osasto on tuominnut kaikki Venäjän toimet ja ilmaissut vakavan huolensa todenmukaisen raportoinnin tilanteesta.

”Vetoamme kaikkiin osapuoliin, että toimittajien työtä riippumattoman raportoinnin suhteen kunnioitetaan ja journalistien toimintaedellytykset turvataan. Muistutamme, että pitkällä tähtäyksellä kattava ja faktoihin pohjautuva raportointi on kaikkien osapuolten etu”, tiedotteessa kirjoitetaan.

Suomen-osaston tuore puheenjohtaja Yrsa Grüne-Luoma kertoo, että toistaiseksi Ukrainan työskentelytilanteesta on saatu hyvin hajanaisesti tietoa, mikä on tyypillistä kriisin alkuvaiheessa.

”Eniten tällä hetkellä huolestuttaa Ukrainassa työskentelevien toimittajien turvallisuus sekä logistiset ongelmat. Pystyvätkö he liikkumaan alueella, jotta voivat raportoida sieltä? Tilanne ei näytä kovin hyvältä”, Grüne-Luoma sanoo.

Toimittajien työskentelyolosuhteet ylipäänsä huolestuttavat myös Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntijaa Salla Nazarenkoa.

”Sodassa pätevät omat lainalaisuudet. Tiedonsaanti ja tietojen tarkistaminen on vaikeaa, koska molemmat osapuolet ajavat omaa agendaansa. Sotatilanteessa informaatioympäristöä pyritään kontrolloimaan ”, Nazarenko sanoo.

Hänen mukaansa nyt ei ole tullut tietoon, että Ukrainan puolella olisi turvauduttu sensuuriin. Siihen ei ole tarvetta maassa, jossa kansa on hyvin yhtenäinen ja puhaltaa yhteen hiileen.

Grüne-Luoma raportoi itse monen vuoden ajan Balkanilta, kun siellä käytiin Jugoslavian hajoamissotia. Hän tietää, että sodassa objektiivista tiedonvälitystä ei pidetä arvossa, vaikka kansainvälisten sopimusten mukaan journalisteilla on oikeus raportoida sodassa ja heitä pitäisi auttaa faktoihin perustuvassa tiedonsaannissa.

”Jokaisen sodan ensimmäinen uhri on totuus”, hän sanoo.

Koska sodissa on hyvin paljon kyse myös informaatiosodasta, toimittajien pitää suhtautua varauksellisesti kaikkeen saamaansa tietoon.

”Propaganda on molemminpuolista. Se kuuluu sodan luonteeseen. Aina pitää miettiä, mikä on se toinen taka-ajatus tiedon takana” Grüne-Luoma sanoo.

Helsingin Sanomien toimittaja Vesa Sirén (vas.) ja valokuvaaja Kalle Koponen ovat olleet Ukrainassa koko Venäjän hyökkäyksen ajan. Kuva hyökkäyksen alkamispäivältä torstailta Itä-Ukrainasta, josta he siirtyivät myöhemmin Kiovaan. Maanantaina aamupäivällä he lähtivät liikkumaan Kiovasta etelää kohti.

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n mukaan useat kirjeenvaihtajat ovat jo poistuneet Ukrainasta, koska he ovat pelänneet, etteivät pääse maasta ulos, vaan jäävät jumiin valtaviin ruuhkiin, kuten on jäänyt myös maasta pois haluava siviiliväestö.

Nazarenkon mukaan paikallisen journalistiliiton toimittajat ovat myös päässeet evakuoitumaan Kiovasta pois Länsi-Ukrainan puolelle.

”Juttelin juuri toisen ammattiliiton puheenjohtajan kanssa, ja hänen mukaansa tilanne heidän olinpaikassaan on tällä hetkellä rauhallinen”, Nazarenko kertoo.

Ukrainan armeijan tietojen mukaan yli 1 000 ulkomaista kirjeenvaihtajaa on ollut paikalla sodan ensimmäisinä päivinä.

”Toimittajista tulee sodan ensimmäisiä todistajia ja nämä äänet halutaan vaientaa, joten he altistuvat varhain puhtaasti fyysisille uhille”, Toimittajat ilman rajoja -järjestön puheenjohtaja Erik Halkjaer sanoo SVT:n haastattelussa.

Tällä hän viittaa yhdysvaltalaisiin lähteisiin, joiden mukaan Venäjä olisi laatinut tappolistoja, joilla olisi mukana myös toimittajia.

Suomen-osaston puheenjohtaja Grüne-Luoma ei osaa sanoa, miten paikkansapitäviä tiedot listoista ovat. Nazarenkon mukaan Yhdysvaltojen tiedustelulähteisiin perustuvat tiedot ovat vahvistamattomia.

”Mutta sen voi sanoa, että Venäjän suhtautuminen riippumattomaan tiedonvälitykseen on ollut äärimmäisen kyynistä. Useampi venäläinen media on jo saanut huomautuksen valvovalta viranomaiselta Roskomnadzorilta, että he ovat raportoineet sodasta väärin”, Nazarenko kertoo.

Ukrainassa on kuollut toistakymmentä toimittajaa vuoden 2014 tapahtumista lähtien.

Nazarenko huomauttaa, että tilastollisesti suurimmassa vaarassa ovat aina paikalliset toimittajat. Ulkomailta kriisialueille lähetettävät journalistit ja kuvaajat edustavat usein suuria mediataloja, ja heillä on hyvä alueen ja kielen tuntemus.

”Sotaa käyvistä maista kotoisin olevien toimittajien riski loukkaantua tai kuolla on suurempi, koska köyhissä mediataloissa ei välttämättä ole varaa ottaa vakuutuksia tai tehdä samanlaisia turvasuunnitelmia kuin vauraampien maiden mediataloissa.”

Paikallisilla journalisteilla on usein myös parempi pääsy lähelle sotajoukkoja, mikä ei turvallisuuden näkökulmasta ole aina hyvä asia.

”Jos ollaan samaan aikaan paitsi journalisteja myös kansalaisia, riskejä otetaan usein enemmän. Onhan kyseessä isänmaan tulevaisuus”, Nazarenko sanoo. Hän on tutkinut tv-toimittajien patriotismia Georgiassa ja Venäjällä.

Ukrainan kohdalla on tärkeä muistaa, että maassa on kuollut toistakymmentä toimittajaa vuoden 2014 tapahtumista lähtien.

”Kollegat siellä ovat, murheellista kyllä, toimineet konfliktin oloissa jo pidemmän aikaa.”

Venäjän viime torstaiaamuna aloittaman hyökkäyksen jälkeen yhdestäkään toimittajan kuolemasta ei ole tullut vahvistettua tietoa, Nazarenko kertoo. Hän kuitenkin pelkää, että niinkin voi käydä, sillä vaikka sotatoimien väitetään kohdistuvan vain sotilaskohteisiin, se ei koskaan pidä paikkaansa.

Grüne-Luoman mukaan on myös tärkeää huolehtia toimittajista, kun he palaavat työtehtävistä kotimaahan. Mahdollinen posttraumaattinen stressi pitää hoitaa.

”Sodan tai luonnonkatastrofin keskellä ei näe kuin sen hetken ja sen juuri edessä olevan tilanteen ja ihmiset. Mutta jälkeenpäin voi tulla omituisia juttuja. Minä esimerkiksi Bosnian sodasta palattuani ihmettelin Helsingissä ehjiä ikkunoita”, hän kertoo.

Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä Venäjä on sijalla 150 ja Ukraina sijalla 97. Kaikkiaan listalla on mukana 180 valtiota.

Kiovalaisen Ramada Encore -hotellin asukkaat joutuivat siirtymään pommisuojaan sunnuntaiyönä venäläisten tekemien ohjus- ja raketti-iskujen vuoksi. Hotellissa on majoittuneena myös journalisteja ja YK:n työntekijöitä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat